Keskustelu käynnissä!Euroviisut ja Vaasa
Kaupunki on täynnä lahjakkaita muusikoita
Vaasalaiset suomenruotsalaiset, ja yleensäkin pohjalaiset ruotsinkieliset, ovat pärjänneet hyvin euroviisumittelöissä ja muissakin kansallisissa musiikkikilpailuissa, vaikka täydellistä menestystä ei vielä olekaan tullut. Nyt odotukset kohdistuvat Firevisioniin.Sellaiset nimet kuin Linda Rönholm, Patric Linman, Janne Hyöty, Jens Smedman, Charles Plogman, Anna Stenlund, Nina Åström ja monet muut ovat tulleet tutuiksi koko kansalle.
Huomenna sitten nähdään, jatkuuko vaasalais- ja pohjalaismenestys. Loppukarsintaan päässeistä 12 kappaleesta viiden esittäjät ovat lähtöisin Pohjanmaalta. Lisäksi Christian Forssin kappaleen takana on vaasalainen Patric Linman.
Ovatko siis suomenruotsalaiset jotenkin lahjakkaampia kuin suomenkieliset kun heitä on kasaantunut näin pienelle alueelle yllättävän paljon? Kysyin asiaa ystävältäni Henkalta, joka on – tietysti – suomenruotsalainen. Henkka mulkaisu minua mustien kulmiensa alta ja aloitti pitkän monologin, jonka keskeiset asiat ovat tässä.
-Eivät suomenruosalaiset sen lahjakkaampia ole kuin mukaan väestö. Kaikki on kiinni perinteestä. Ruotsinkielisellä alueella Pohjanmaalla on aina harrastettu musiikkia. Musiikki on ollut kylille tapa erottautua toisista kylistä. Näin alueelle on muodostunut lahjakkaiden muusikoiden joukko usean vuosikymmenen aikana.
-Sota-aikana rannikolla kuunneltiin paljon Ruotsin radiota, joka oli kansainvälisempi kuin. mitä täällä yleensä tiedetään. Kulttuuriperinnöstä johtuu varmasti sekin, että suomenruotsalaiset kuuntelivat sodan aikana paljon myös BBC:tä. Näin Miller, Goodman, Dorsey ja moni muu tuli tutuksi ja toi ripauksen jazzia mukanaan. Mutta ennen kaikkea suomenruotsalaiset kuuntelivat ruotsalaista iskelmämusiikkia ja ottivat siitä vaikutteita, analysoi Henkka.
Henkan mukaan sodan päätyttyä oli suomenruotsalaisten muusikoiden helppo perustaa yhtyeitä kun pohja oli olemassa. Ja näitä yhtyeitä myös perustettiin suuri määrä. Parhaimmillaan 1950-1960 lukujen Vaasassa oli yli parikymmentä tanssiyhtyettä, arveli Henkka. Vaikka Henkan analyysi tuli lonkalta, se tuntuu järkevältä. ja syvälliseltäkin.
DeeKay Records
Vaasalaisen ja pohjalaisenkin menestyksen takana on pitkälle Deekays Records niminen yritys. Levy-yhtiö maarittelee toiminnsa etusivullaaan näin:
”Tavoitteenamme on tehdä kansainvälistä musiikkia ja markkinoida suomalaisia artisteja kansainvälisesti. Olemme tuotantoyhtiö, levy-yhtiö ja manageriyhtiö. Meillä on ilo työskennellä monien lahjakkaiden lauluntekijöiden, muusikoiden ja tuottajien kanssa, kuten Janne Hyöty. Jannella on 4 kappaletta mukana vuoden 2005 Euroviisukarsinnoissa. Kappaleet hän on kirjoittanut yhteistyössä eri säveltäjien kanssa kuten Harri Kentala, Jens Smedman ja Jerry Lindqvist.”
DeeKay Records saattaa hyvinkin olla tulevaisuudentekijöitä.
Wanhat Jäbät
Muita tämän päivän suomenruotsalaisia muusikoita Rannikko-Pohjanmaalta ovat ainakin Hippi Hovi, Patrik Lax ja sanoittaja Lasse Wikman… Nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen. Vanhemmista vaasalaisista muusikoista muistan ainakin nimet: Rolf Berg, Puti Häggblad ja Chri stian Bäck. Ketään ei ole tarkoitus unohtaa ja pyydänkin muistavilta apua. Voit lisätä nimiä ja muistoja vaasalaisista suomeneruotsalaisista muusikoista tämän jutun lopussa olevaan kommenttiosuuteen tai lähetä vaikka sähköpostia, joko nimelläsi tai anonyymisti.
Tätä pastaa luetaan muuallakin kuin Vaasassa ja tutut nimet tuovat mieleen mukavia muistoja. Vaasalainen Jorma Lahdenmäki on tehnyt vanhoista vaasalaisista tanssiyhtyeistä kirjan. Kirjaa minulla ei ole, mutta tarkoitukseni on se jostakin hankkia.
Tanssiyhtye Charles
Wikipedia – suomenruotsalaisuus
Suomenruotsalaiset
Euroviisut ja europpalaisuus
Wikipedia ja euroviisut
Deekay Records
Firevision
Viisukuppila
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaan alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä anonyymiviesti tai viesti omalla nimelläsi. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
posted by Tapio Parkkari @ perjantaina, helmikuuta 18, 2005
6Kommenttisi:
Hieno analyysi
ja pitää paikkansa. Varsinkin bbc:tä kuunneltiin sodan aikana ja sieltä tuli jazz-vaikutteita. Ruotsalaiset muusikot lähettelivät Vaasaan nuotteja ja yhteistyö pelasi.
Janatuinen
Minua ihmetyttää Pohjalaisen nuiva suhtautuminen vaasalaiseen ja pohjalaiseen euroviisumenestykseen jo tässä vaiheessa.
Eikö nyt olisi paikka paikkakuntahengen nostattamiselle?
Samalla lehti voisi hiukan paikata sitä, että ei juuri nuorista kerro.
Firevisionin levy-yhtiö EMI on ollut kaukaa viisa ja tehnyt pojista englanninkielisen sivun.
Mutta on sivuilla suomekin. Mikko kiittää kannatuksesta ja kannustuksesta lover-sectionisssa ja kertoo fiiliksistä mitä tulee huomiseen.
http://www.firevision.nu/lovers.php
Kysyin kerran yhdeltä Pohjalaisen nuorelta toimittajalta miksi lehti suhtautuu kielteisesti vaasalaisiin nuoriin, niin toimittaja sanoi, että syvällisin viisaus lehdessä on viisikymppisten toimituspäälliköiden korvien välissä.
Nämä ei koskaan käy missän, ei näy missään ja osa asuu Vaaan ulkopuolella.¨
Kliffaa!
Kirja Jazzahtava musiikki ja vaasalaisnuoriso 1945-1965 on saatavissa sivulta www.elisanet.fi/mediahelpjoose
Aikaa jo kulunut tietenkin kirjoituksesta vuosia mutta tuohon listaan tulee lisätä Jimmy Westerlund. Hänen sävellyksiään ollaan kuultu euroviisu-karsinnoissa. Silti ennen kaikkea euroviisuissa 2007 suomessa kaikki tausta musiikki, jinglet, tunnusmusiikki olivat kaikki Jimmyn käsialaa.
Lähetä kommentti
<< Home