Kirjoita Googlen hakukenttään ensi kerralla sana vaasalaisia ja klikkaa!
Keskustelu käynnissä!
Keskustelu Sportista kuumentaa!
Blogi muuttaa
Päivittäminen lopetettu
Vaasalaisia-kaupunkiblogin päivittäminen tällä alustalla on lopetettu. Blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen:
http://www.vaasalaisia.infoTämä blogi toimii siis edelleen niin kuin tähänkin saakka, mutta sitä ei enää päivitetä.
Laita uusi osoite http://www.vaasalaisia.info kirjainmerkkeihisi.
Tervemenoa uudelle alustalleVaasalaisia kaupunkiblogi on nyt täydennetty foorumilla. Kirjaudu foorumin käyttäjäksi ja anna muidenkin lukea mielipiteesi. Muita lisäominaisuuksia ovat kuvagalleria, nettitori, lyhytviestit ja puffit.
Vaasalaisia.info kokonaisuuteen kuuluu myös Vaasapedia avoin tietosanakirja ja erillinen
Artcity-blogi.vaasalainen
Kateus vie
Päiväranta on pakko kunnostaa
Olin 10-12 vuotias kun äitini sisko vei minut ensimmäistä kertaa seurakunnan Päivärantaan Sundomissa. Matka tapahtui Böljanilla Kalarannasta. Aluksessa oli oikea rahastaja, joka keräsi matkalippujen hinnan nahkaiseen laukkuunsa.
Kesäinen sunnuntai Päivärannassa oli täynnä aurinkoa, lasten leikkejä ja naurua. Erityisesti on jäänyt mieleen kiihkeät lentopallo-ottelut Päivärannan hyvin hoidetulla kentällä. Vuosi lienee ollut 1955.
Päivärantaa ympäröi upeat marjamaat. Marjaan lähdettiin suurella joukolla. Retken jälkeen maistui puolukka-kauraryynisekoitus tai mustikkamaito.
Kävin Päivärannassa uudelleen viime viikolla. Tyrmistys oli täydellinen. Pihan ennen niin hieno lentopallokenttä oli nurmettunut, itse päärakennus huokaili vaivojansa ja saunan ovi repsotti auki. Laituri oli vajonnut puoliksi Sundomin lahteen.
Rappio merkit ovat ilmeiset. Täysin käsittämätöntä, että upealla paikalla oleva kesänviettopaikka on annettu rappioitua. Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai perisuomalaisesta kateudesta? Omistajaosapuolet eivät saa jalkojaan saman pöydän alle? Tai sitten jompikumpi osapuolista pelkää että toinen nostaa jalat pöydälle.
Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös kulttuurimuutos. Ihmisillä alkaa olla omat huvilat ja perheet eivät enää juuri yhdessä vietä kesäpäiviä sen jälkeen kun lapset ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Eikä seurakuntakaan enää kiinnosta. Paikka on kuitenkin upea ja on häpeä että sitä ei ole hoidettu.
Pari puhelinsoittoaPari puhelinsoittoa ja viimein päädyin
Pertti Mandelliin. Mandell on toinen Päivärannan omistajista, toinen on Vaasan suomalainen seurakunta. Mandell edustaa Vaasan kristillistä yhdistystä. Pertti Mandell huokaa syvään kun kuulee sanan Päiväranta.
-Olemme viime viikolla lähettäneet Vaasan suomalaiselle seurakunnalle kirjeen, missä ehdotamme että yhdistyksemme osallistuu paikan kunnostamiseen 4000 eurolla jos seurakunta osallistuisi 6000 eurolla. Seurakuntaneuvosto kokoontuu elokuussa, joten jotain ehtisi tehdä vielä tänä kesänä jos seurakunnan päätös on myönteinen. Paikasta voisi kunnostaa seurakunnan ja yhdistyksen virkistyspaikka.
-Lähinnä se toimisi marjaretkien kokoontumispaikkana ja siellä voisi olla myös diakoniatyyppistä toimintaa arvioi Mandell.
Mandell esittää uuden nimen,
Heikki Lamminmäki.Päivärantatyöryhmä Lamminmäki on Päiväranta-työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on pohtia Päivärannan korjaamista ja toiminnan elvyttämistä.
-On helppo arvata, että yhteisomistuksessa olevan vanhojen rakennusten
kunnostaminen nykyisten määräysten mukaiseen kuntoon ei ole yksinkertainen asia muotoilee Lamminmäki.
-Kiinteistön rakennukset tarvitsevat nopeaa kunnostusta, muutoin aika tekee tehtävänsä. Mielestäni Päiväranta kannattaa kunnostaa kertomaan jälkipolville entisen ajan
kristillisestä toiminnasta. Omat ensimuistot liittyvät 40 luvun loppupuolen
ja 50 luvun alkuun Joka Poika toiminnasta. Päiväranta oli silloin meidän kesäisten ja kevättalven retkien kohteena, sanoo Lamminmäki.
Päivärantaa läheltä seurannut nimettömäksi jäävä vaasalainen sanoo suoraan, että rappion syynä on Vaasan suomalaisen seurakunnan pelko siitä, että kristillinen yhdistys jotenkin voittaisi jos paikka kunnostetaan. Merkillistä puhetta jos se pitää paikkaansa.
Vaasalaiset velot
Kiivas, Verraton, Darling
Mikko Råberg 1910-mallisen Crescent-polkupyörän selässä. Pyörässä on puiset lokasuojat ja vanteet sekä kardaaniveto, ilman rattailta pois lähteviä ketjuja.Mikko Råbergin kohteena vaasalaisvalmisteiset pyörät eli velot eli velocipedit eli munamankelitVaasalainen
Mikko Råberg on tykästynyt kovasti vanhoihin polkupyöriin, joita hän on harrastanut ja keräillyt nelisen vuotta.
- Joku näissä viehättää. Hienot yksityiskohdat ja ovathan vanhat pyörät kauniita, katso nyt. Ei kai tällaisia keräilyharrastuksia pysty järjellä selittämään, toteaa Råberg.
-Par'aikaa hän keräilee ensi vuonna Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa järjestettävään Made in Vaasa -näyttelyyn juuri vaasalaispyöriä ja muuta pyöräilyyn liittyvää rekvisiittaa. Vaasassa koottiin aikanaan ainakin 50 eri merkkistä pyörää. Jos niistä saisi edes 10-20 näytille niin olisin tyytyväinen, hän sanoo.
Suomeen ensimmäiset pyörät tuotiin 1860 luvulla, tuolloin myös kyläsepät tekivät omia kokeilujaan polkupyöristä. Nykyaikainen polkupyörä syntyi, kun vapaanapa keksittiin 1890-luvulla. Jo aiemmin pyörä oli saanut ilmatäytteiset kumirenkaat, polkimet ja ketjuvedon. 1890-luvulla sai alkunsa myös suomalainen polkupyöräteollisuus.
VaasalaisiaMikko Råberg kertoo, että 1900 luvun alussa lähes jokainen polkupyöräliike toimi myös "tehtaana". Osat ostettiin Ruotsista, Saksasta, Englannista ja kasattiin kaupan takahuoneessa ja myytiin omalla nimellä.
- Nimekkäimpiä vaasalaisia alalla olivat Palinit, Hasselblatt, Petander, Louhivuori, Holmberg. Ensimmäinen varsinainen pyörätehdas oli Rautakauppa Oy Teräs, joka aloitti toimintansa 1912. Vaasassa on muuten pitänyt hakea ajolupa polliisilta ja pyörä on pitänyt rekisteröidä vuodesta 1898 vuoteen 1938.
-Hauskimpia Vaasassa koottujen polkupyörien nimiä ovat:
Vaasan Polkupyörätehdas ja
Sähköliike L. Palin - S. Palin 1910-1920 luvuilla valmistamat
Daisy ja
Darling sekä Oy Uttersrtöm & Co valmistama
Kiivas ja
Werraton. Teräs Oy:n
Ennätys, Hirvi, Myrsky, Pomo, Uljas.
Osakyhtiö A. Wisenin Ennätys, Eino Louhivuoren
Sukkela. Nykyisin Suomessa on kolme pyörätehdasta. Helkama Hangossa, joka tänä vuonna täyttää sata vuotta, Tunturi Turussa ja Tähtipyörä Sulvalla
Vanhat VelotVanhojen polkupyörien harrastajilla on oma valtakunnallinen polkupyöräkerho Vanhat Velot ry. Siihen kuuluu tällä haavaa yli 100 jäsentä.
Made in VaasaVaasalaistuneena Råberg on kiinnostunut vaasalaisista pyörämerkeistä, joita hänellä on nyt viisi ja kaikkiaan pyöriä toistakymmentä. Ajokunnossa muutama, mutta entisöitynä ei vielä yhtään.
Ensimmäisen vanhan pyöränsä hän löysi nelisen vuotta sitten vaasalaisen antiikkiliikkeen vintiltä, joka on tamperelaisen Kone ja Terän valmistama Jaguar.
Pyörän entistäminen tai konservointi on hänen mukaansa helpompaa kuin auton, mopon tai moottoripyörän, vaikkakin vaikeutensa on polkupyörässäkin.
Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa on ensi vuonna 2006 kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana:
Made in Vaasa. Se kertoo, minkälaisia ajoneuvoja ja moottoreita Vaasassa on valmistettu. Eri vaasalaisvalmisteiset polkupyörämerkit ovat väkevästi mukana.
- Pyrin löytämään näyttelyyn lisää vaasalaisia polkupyöriä, mainoksia, myyntikuvastoja, lisävarusteita, ajokortteja, rekisterikilpiä, pyörän osia, toteaa Mikko Råberg, joka itse ajelisi
mieluiten näyttävän näköisellä Werrattomalla. Vielä se on osina tallissa, mutta pitää kasata se kesän ajoihin, hän toteaa.
Lisätietoja:
mikko.raberg@netti.fi tai
Wanhat VelotVaasalaiset VelotLyhennetty. Alkuperäinen teksti ja kuva
Timo Koskinen
Toripuutarha
Maalahden museo ja puutarha
Monet muistavat isoäidin pihapientareen erikoiset kukat ja pensaat. Itse kukkien nimetkin vievät muistot vuosikymmenien taakse: maatiaisritarinkannus, alppipiikkiputki, illakko ja harmaamalvikki tai vaikkapa siperian kurjenmiekka. Kaikki nämä, ja paljon muuta on nähtävissä Maalahden
Brinkeuksen museon yhteydessä olevassa toripuutarhassa.
Toripuutarha– Toripuutarha on saanut nimensä siitä, että maalahtelainen Orren perhe kasvatti myyntiin 30-luvulta lähtein perennoja, pensaita., puita ja kesäkukkia, sanoo puutarhaa 6 vuotta hoitanut ja kunnostanut
Irma Lintulaakso
Lintulaakson mukaan puutarha on rekonstruoitu Susanna Laguksen puutarhasta tekemän gradun mukaisesti. Gradu ilmestyy kirjana ensi vuonna.– Puutarhan historia alkaa oikeastaan jo vuonna 1878, jolloin Abraham Orre avioitui Beata Sofia Köpingin kanssa. Abraham ja Sofia saivat 8 lasta, neljä poikaa ja neljä tyttöä. Pojat kuolivat ennen aikuisikää, mutta tytöt elivät pitkän elämän.
– Tyttäret olivat Amanda Sofia (1881–1958), Marja Emilia (1888–1961), Hilda Elisabeth (1889–1962) ja Edit Irene (1895-1976). Tyttäristä Hildasta tuli vaasalaisten hyvintuintema torikauppias. Edit oli ainoa sisarussarjasta, joka solmi avioliiton.
Irma Lintulaakson mukaan Orren perhe kasvatti keskimäärin noin 70 lajiketta, joita myytiin Vaasan kauppatorilla. Myynti oli ilmeisen kannattavaa, sillä kyläläisten mukaan Orret kantoivat pankkiin rahaa ”pärelorilla”. Hauska havainto on myös se, että perheen omassa tuvassa ei kukkia ollut.
Toripuutarhassa on paljon harvinaisuuksia, sellaisia joita on enää vaikea saada tai jotka on jalostettu niin, että alkuperäinen kantamuoto on lähes kadonnut. Näitä voi kuitenkin ostaa puutarhasta siemeninä ja joitakin lajeja jopa taimina.
– Monet vanhat lajit ovat Suomesta kadonneet, joitakin olemme löytäneet pensaiden juurilta ja elvyttäneet. Ruotsista voisi joitain lajeja vielä saada. Niiden tunnistaminen on sikäli helppoa, että puutarhan jäljiltä on olemassa vanhoja siemenpusseja, tietää Lintulahti.
Maalahden museon 49 talousrakennusta ja vanha toripuutarha ovat Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on jäänyt turhan varjoon.
Hintaseuranta
Sikakallista vai hulppean halpaa?e-Mail: 09.07.2005 klo. 11.47Arvoisa "vaasalainen"Voitaisiinko tälle sivulle perustaa aihe, jonka nimenä olisi vaikkapa
kansalaisen hintaseuranta. Tavalliset vaasalaiset voisivat vertailla hintoja ja kertoa mielestään liian kalliista hinnoista tai palveluista ja vaihtoehtoisista tuotteista ja palveluista.
Kävin tänään kauppatorilla ja esim. neljä pientä nahistunutta naurista maksoi 3 euroa eli 18 mummon markkaa. Tuolla hinnalla olisi pitänyt saada 5 kiloa nauriita. Litra palkoherneitä maksoi kolme euroa ja litra uusia perunoita 2,50 euroa.
Jälkimmäinen oli törkeätä. Perunat olivat suurikokoisia ja niitä mahtui litran pönikkään korkeintaan kahdeksan. Suurin osa "litrasta" oli perunoiden väliin jäänyttä ilmaa.
PerheellinenErinomainen idea: Vaasalainen
Maalahden lihasavustamo
Viisi uutta grillimakkaraa markkinoille
Maalahdessa toimiva Maalahden lihasavustamo toi juuri juhannuksen alla markkinoille viisi uudentyyppistä grillimakkaraa. Maut vaihtelevat perinteisestä grillimakkarasta valkosipuliin ja tomaattiin. Makkarat myydään
Patruuna tuotenimellä.
-Tuotteemme ei ole niitä halvempia. Ne sijoittuvat lihapitoisuudeltaan Kabanossin ja Wilhelmin yläpuolelle, sanoo
Jouni Pajuluoma, toinen yrityksen omistajista. Toinen on
Marko Laine.Nuori yritysJouni Pajuluoma ja Marko Laine ostivat Gösta Lövmarkin pienen makkara- ja lihanjalostustehtaan viime vuoden marraskuussa.
-Joulukuu meni kinkkuja tehdessä ja tammikuun alussa tulivat remonttimiehet ovesta sisään. Firma oli 3 kuukautta kiinni. Remontin aikana nostimme hygieniatasoa ja hankimme uusia koneita. Puolet olivat käytettyjä ja puolet uusia. Kallein oli tuollaista keskikokoisen henkilöauton luokkaa.
-Yrityksessä on Markon ja minun lisäkseni 4 vakituista ja yksi kesätyöntekijä. Makkaramestarina toimii elintarvikeinsinööri
Ari Tulimäki. Arilla on pitkä kokemus Pohjanmaan Lihan ja Nymannin makkaratehtaan palveluksessa. Häntä saamme kiittää uusista tuotteista ja mauista, sanoo Pajuluoma.
Maalahden lihajalostamon repertoaariin kuuluu noin 40 tuotetta. Skaala ulottuu grillimakkarasta ja maalaishyytelöön eli tytinään. Väliin mahtuu saunalenkkiä, luonnonsuolinakkeja ja monenlaisia leikkeitä, myös savuleikkeitä. Maalahden lihasavustamossa päätettiin heti toiminnan alussa, että makkaroiden on oltava täyttä lihaa. Vesi riittää lisäaineeksi.
-Emme käytä soijaproteiineja, kamaraa, eikä jauhoja. Tuotepakkauksiin merkitty lihamäärä on 81%, mutta käytännössä se on enemmän. Tämä on selkeä valinta. Toinen käytännön valinta on että emme pakkaa leikkeitä. Ne myydään suoraan palvelutiskiltä.
Pajuluoman mukaan marketit ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan. Maalahden grillimakkaroita saa tällä hetkellä Vaasassa vain
Kivihaan Citarista, mutta tuotteita on myynnissä myös Laihialla, Vähäkyrössä ja Sundomissa.
-Toiminta on toistaiseksi melko pienimuotoista, mutta jos saamme yhden uuden asiakaan joka toinen viikko seuraavan vuoden aikana niin ehkä saamme Markon kanssa jo vuoden kuluttua itsellemme palkan tästä työstä. Onneksi vaimoilla on vakituinen työpaikka, hymähtää Pajuluoma.
MakkaralinkkejäAKS:n makkaraportaaliRaholan syötäviä sanojaMakkara ei ole pihviWikipedia makkarastaWikipedia englanniksi SausagefansThe Art and Practice of Sausage MakingSausage making
Pikku putiikkeja
Ison tilan vuokraaminen Galleria Wasassa on ollut sen verran
takkuista, että nyt on Gallerian terävässä päässä tehty päätös pilkkoa tilat pienemmiksi liiketiloiksi. Isoille ketjuille tilat ovat tällä hetkellä liian pienet.
Monet ketjut ovat tiettävästi ilmaiseet olevansa kiinostuneita tiloista heti, kun korttelihankeen myötä rakennettavat lisäliiketilat tulevat jakoon.
Galleria Wasa tulee siis lähitulevaisuudessa olemaan useiden pienten liikkeiden kauppakeskus.
Mauri Öljymäen pesti on jätkettu vuodenvaiheteen yli.
Vaasa maailmalla
Nikolainkaupunki Merenkurkun rannalla
Suomi24.fi Vaasa keskustelualueelle kirjoittanut nimimerkki
Jeppe on löytänyt mielenkiintoisen vaasa-aiheisen linkin, missä kerrotaan Merenkurkun rannalla sijaitsevasta
Nikolainkaupunki nimisestä paikasta kansainväliselle yleisölle.
NikolainkaupunkiVaasa maailmallaOlen poiminut tähän muutaman vieraskielisen linkin Vaasasta. Mihinkään syvälliseen tutkimukseen ei juuri nyt ole aikaa, mutta jos aihe kiinnostaa ja joku tekee maukkaita löytöjä, niin niistä voi kertoa kommenttiosuudessa.
Kiinnostavimmat tiedot Vaasasta löytynyvät sivulta, joilla täällä käynyt kertoo omista kokemuksistaa. Tästä voisi kertyä vaikka kesän hupijuttu.
Tässä on haettu hakusanoilla
vaasa travelLinkkejä http://www.10best.com/Vaasa/http://www.world66.com/europe/finland/vaasahttp://www.world66.com/europe/finland/vaasa
Stig Jern
Ihmisellä täytyy olla unelmia
Sanaan unelma mahtuu koko ihmisen elämä. Unelma voi olla vaikka oma metsälampi, jonka rannalle voi tulla vain istumaan ja olemaan. Gerbyläinen
Stig Jern on toteuttanut tämän zeniläisen unelmansa kymmenen vuoden aikana. Jernin tontille Alskatintien varteen, metsäsaarekkeen suojaan. on noussut sielun kuvajainen: tyyni metsälampi, jonka ylitse kurottuu kaarisilta.
Pilvisenä päivänä silta ja lammessa olevat kivet heijastavat oman kuvansa rannalla istujan silmiin ja mieleen. Stig Jern ei osaa tarkalleen sanoa, miksi hän halusi oman lammen. Lampi oli vain tehtävä.
-Sain idean joskus viisitoista vuotta sitten. Ensimmäiset viisi vuotta menivät tuumaillessa ja sen jälkeen tuttu koneurakoitsija on kymmenen vuoden aikana joka vuosi tehnyt jotain. Nyt lampi, kaarisilta ja lammen rannalla oleva penkki ja pöytä ovat valmiit, sanoo Jern.
-
Stig Jernia kuunnellessä ymmärtää, että kysymyksessä on mielentila. Syvästi sielua koskettava yksityinen asia, jota ei pysty toiselle välittämään. Varmasti on myös niin että lammesta unelmointi ja mielen kuvan rakentaminen todelliseksi, on siirtänyt arkipäivän murheet aivan toiselle tasolle.
Lampi on noin 40x14 metrin kokoinen ja metrin syvä. Lampea hallitsee tällä hetkellä 8 ruutanaa. Ruutanat asuvat lammessa läpi vuoden. Stig Jern hämmästyy sanattomaksi kun toimittaja kysyy, ovatko ruutanat tarkoitettu syötäviksi. Jern ei edes osaa vastata ymmärtämättömän kysymykseen.
Stig Jern oli 34 vuotta Lindemanin Verkkotehtaan tuotantopäällikkönä kunnes siirtyi kotitilalleen eläkepäiviä viettämään. Eläkkeellä olon on täyttänyt Vaasa-aiheisten postikorttien keräily, sukututkimus ja Gerbyn historian tutkiminen sekä tietysti lammen rakentaminen. Vaasa-kortteja on kertynyt 17 mapillista. Jernillä on vaimo ja yli 57-vuotias sairas poika.
Aikasempina vuosina Jern osallistui myös Mustasaaren kunnallispolitiikkaan. Neljä vuotta kunnanhallituksessa ja neljä vuotta valtuustossa riittivät. Perheeseen kuuluu myös vaimo, Inga. Perheenpoika asuu hoivakodissa Sepänkylässä.
SukutilaKotitila ja sen historia ja menneiden sukupolvien elämä on osa Stig Jernin elämää. Suku on asunut samoilla sijoilla 1550-luvulta saakka. Mitään uljasta sukutarinaa ei Jernien sukuun liity.
-Esivanhemmat ovat olleet vuosisatojen ajan maanviljelijöitä ja kalastajia. He ovat viettäneet tavallista elämää, summaa Jern.
Entisten sukupolvien muistoksi ja linkiksi nykyaikaan Jern on hakkauttanut lammen rannalle muistokirjoituksen
TILL MINNE AV GÅNGNA
SLÄKTLED PÅ WATSKO
NORRGÅRD HEMMANS
BOPLATS
ANDERS JÖNSSON ÄR
DEN FÖRSTA NÄMNDA
HUSBONDEN PÅ
HEMMANET OCH
ÅRET ÄR 1550
FAMILJEN STIG JERN
BOR NU PÅ DEN
GAMLA BOPLATSEN
JULI 1994
STIG JERN
Vaasan kirkko
Kellotornissa koko ihmisen elämäKiireiselle, väsyneelleJokaiselle kutsun tuommeIäisyyden, rauhan maastaLohdutuksen JumalaltaTeksti kirkonkellossa
Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.
Kirkon torniKirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.
Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.
Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin.
Kirkon kesäopas
Päivi Rautakoski lupaa seuraavalla kerralla laskea portaiden lukumäärän kun kapuamme Torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista.
Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.
Seuraavaa etappia voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.
Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.
-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja,
papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö
viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen
-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.
Vaasan kirkkoKirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.
Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.
Kirkon puistoKirjkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996.
Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.
(Tiedot seurakunnan proshyyristä)
http://www.vaasaevl.fi
Minun Vaasani
Otakameratavaksi
Kantakaupungin Asukasyhdistys ry:n julistaa valokuvakilpailun kaikille vaasalaisille. Kilpailu liittyy Vaasan 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Kilpailun aiheena on ”Minun Vaasani”. Aiheet on löydettävä kantakaupungista mukaan laskettuna Vaskiluoto ja Vöyrinkaupunki. Yhdistys näkee mielellään että kaikki vuodenajat huomioidaan.
Palkinnot
Ensimmäinen palkinto on valokuvatulostin. Toinen palkinto on tietokoneenkuvankäsittelyohjelma. Kolmas - viiden palkinnonsaaja saa valokuva-albumin. Studio Fotocenter sponsoroi voitot.. Voittajat julistetaan yhdistyksen juhlaseminaarissa Minun Vaasani 7. lokakuuta 2006.. Arvostelulautakuntaan kuuluvat Gunnar Bäckman, Rita Lukkarinen ja Jaakko Salo sekä museoamanuenssi Katarina Andersson ja kuvataideopettaja Åsa Jern.
KuvatKuvat tulee toimittaa cd-muodossa tai tulostettuna, vähintään 300 dpi, paperikuvana tai diakuvana. Kuvat lähetetään yhdistyksen sihteerille osoitteella Kantakaupungin Asukasyhdistys c/o Jern, Rantakatu 11 A 10, 65100 Vaasa. Valokuvaajan nimi ja yhteystiedot suljetussa kirjekuoressa.
Hurja huhu
Sport hieroo kauppoja Aaltopuiston saunasta
Vaasan kaupunginhallitus päätti myrskyisän kokouksen jälkeen
Hockey Team Vaasan Sport Oy: erityiskohtelusta. Syksyllä valtuustolle tulevan esityksen mukaan Sportin 63 466 euron velka kuitataan lisämäärärahalla ja toisen, 16 000 euron velan takaisinmaksusta luovutaan kokonaan.
Tänään lähes jokainen vastaantulija otti puheeksi Sportin. Ja heitä oli paljon. Kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että kaikkia vaasalaisia urheiluseuroja on kohdeltava samalla tavalla. Moni pyysi että ottaisin asian puheeksi
vaasalaisia-blogissa. En lämmennyt erityisesti ajatukselle, koska asia tulee ajankohtaiseksi uudelleen syksyllä ja keskustelun avaus johtaisi vain hedelmättömään eipäs-juupas väittelyyn.
Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Tuttu vaasalainen huitoi kadun toiselta puolelta sen näköisenä, että nyt on tosi kysymyksessä. Kun kävelin kadun ylitse kysyi tuttu vaasalainen Sportista. Kerroin mielipiteeni, jonka jälkeen seurasi paukku.
Sport ja Aaltopuiston sauna
-Ookko kuullu, että Sport hieroo kauppoja
Aaltopuiston entisestä yleissaunasta. Sauna on nykyään Vaasan Osuuspankin omaisuutta ja tilaa saunassa on vähintään 150 neliötä plus runsaasti varastotilaa.
Tuttu vaasalainen oli todella tuohtunut.-Saunassa on iso eteisaula, takkahuone, pesuhuone, suuri löylyhuone ja sen lisäksi pesutupa, jossa uusi pesukone ja suuri palju.. Eli täysin valmiit tilat juuri urheilujoukkuetta varten.
-Jos Sport tilat ostaa niin minä nostan hiivan. Kyllä juttu on niin, että ensin maksetaan velat pois ja jos rahaa jää niin sillä voi sitten tehdä mitä lystää. Kysymys on meidän veronmaksajien rahasta. Ota yhteys Kari G:hen, se tietää, sanoi vaasalainen.
Huhu kulkeeYleensä huhut eivät synny tyhjästä. Jos huhu pitää paikkansa, on kysymys melkoisesta kusetuksesta Sportin taholta. Huhu on kuulemma kiirinyt jo niin monen korviin, että Sportilta edellytetään huhun kumoamista, jos se ei pidä paikkaansa.
Tässä on nyt oiva tilaisuus lähetellä sähköpostia valtuutetuille. Valtuutettujen sähköpostiosoitteet löytyvät
tästä linkistä.Voit lähettää aiheesta myös anonyymiviestin, joka kadottaa lähettäjätiedot 100 prosentin varmuudella. Kirjoita osoitekenttään osoiteeksi:
wanha@vaasalainen.com ja lähettäjän paikalle vaikka:
anonyymi@anonyymi.com Huomaa että meiliä ei voi lähettä .fi loppuisiin osoitteisiin.
AnonyymistiLisäys 30. kesäkuuta 2005
HT Vaaan Sport Oy:stä otettiin yhteyttä ja vakuutettiin, että seuralla ei ole mitään tekemistä Aaltopuiston saunan kanssa. Kysymyksessä saattaa olla Junior Sport tai FC Sport.
Vaasalainen
Nojateline
Ihan ilmainen idea
Rewell-Centerin eteen Hovioikeudenpuistikolle on ilmestynyt baaritiski. Tässä ilmainen idea kaikille yrittämisestä kiinnostuneille. Ottakaa ”tiski” käyttöönne ja tuokaa torille hodarikärryt tai limsakärryt. Tästä ulkoilmabaarista voi tulla vielä hitti.
Jännä nähdä ryhtyykö kaupunki perimään vuokraa. Kuvan lähetti ”
Pena”. Lähettäkää muutkin havaintojanne.
vaasalaisia@webinfo.fi
Omituinen juttu
Vaasan valtuutettujen meili-osoitteita ei löydy
Minulla olisi asiaa kaikille Vaasan kaupunginvaltuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille puolueeseen ja sukupuoleen katsomatta. Mutta heidän meili-osoitteitaan ei löydy kaupungin sivuilta.
Koska minulla oli asiaa kaupunginkirjastoon, niin päätin kysyä osoitteita samalla kaupunki-infosta. Kaupunki-info ystävälliset rouvat ihmettelivät minun kanssani asiaa ja kertoivat että muutkin ovat kyselleet. Heillä ei osoitteita ole.
Kun kysyin syytä siihen, että miksiköhän meili-osoitteita ei ole saatavilla, arvelivat rouvat, että ehkä kaikki valtuutetut eivät halua meili-osoitteitaan julkisiksi.
Ei osoitteita julkiseksi!?Mikä se sellainen kunnanvaltuutettu on, joka ei halua käydä keskustelua valitsijansa kanssa ja joka ei halua kuulla mitä mieltä hänen tekemisistään kaupunkilaiset ovat? Kyllä kunnanvaltuutetun on kestettävä myös kritiikkiä.
Tästä eteenpäinKaupunki-infon rouva lupasi lähettää pyyntöni meili-osoitteista
Erja Rahkolle kaupunginkansiaan. Nyt vain odottamaan vastausta. Vastauksen jälkeen julkaise osoitteet tällä sivulla niin, että ne ovat kaikkien käytössä mahdollisimman helposti. Nekin osoitteet kaivan esille, jotka sijaitsevat weppimeilissä.
Näin valtuutetut saavat vähitelleen tottua siihen, miten demokratia pelaa tänä kovasti mainostettuna e-aikana. Haluan erikseen niiden valtuutettujen nimet, jotka eivät halua antaa meili-osoitettaan julkiseksi.
Nytkin on tietysti mahdollista lähetellä meililejä
etunimi.sukunimi(at)vaasa.fi osoitteella mutta kokoava lista puuttuu.
Kaupunki-infossa kävin maanantaina kello 11.30
Lista tuli kello 16.10
Vaasan kaupunginvaltuutetut
Galleria Wasa
Uusia yrittäjiä Galleriaan
Viime viikolla iso joukko vaasalaisia tutustui Galleria Wasan tiloihin. Tutustumistilaisuudessa tehtiin lukuisia kysymyksiä Galalerian tulevaisuudesta ja saatiin vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.
Bandor tulee Vaasaan
Sisustus- ja vaateliike Bandor ( on hindiä ja tarkoittaa apinaa) tulee syyskuussa liiketilaan, jossa Terttu Renko piti hetken kahvilaansa. Bandarin liikeideana on tuoda erilainen kulutusvaihtoehto kuluttajille. Valikoimiin kuuluu eettisesti valmistettuja tuotteita. Kauppias on nuori vaasalainen
Leena Rajamäki.
Bandorin tavarantoimittajia ovat
Glope Hope,
TaikaTalvikki ja
Oy Pintade Ab, joka myy Afrikassa tehtyjä sisustusesineitä kuten huonekaluja, kankaita ja keramiikkaa. Tavarat on tehty käsityönä Afrikassa. Valikoimissa on sekä uniikkeja että sarjatyönä tehtyjä esineitä. Materiaaleina käytetään afrikkalaisia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja. Esineet valmistetaan yrityksissä, jotka maksavat yrityksilleen kunnon palkkaa eikä käytä lapsityövoimaa.
Pintaden tarkoitus on parantaa senegalilaisten naisten ja lasten oloja. Kehitysmaakauppa ry on ympärimaailmaa toimiva järjestö. Sen tuotteisiin kuuluu mm. Reilun kaupan tuotteet sekä Aasiassa tehdyt sisustustuotteet ja elintarvikkeet. Tuotanto tapahtuu ympäristöä ajatellen. Tuottajille ja työntekijöille taataan kunnon palkat ja asumisolosuhteet.
Glope Hope on vihtiläinen yritys, jonka pääperiaatteena on valmistaa kierrätysmateriaalista ja tehtaiden ylijäämätuotteista uusia vaatteita. Valikoimista löytyy mm. Nato makuupusseista valmistettuja takkeja. Jokaisessa heidän valmistamassaan tuotteessaan on vähintään 95% vanhaa. Tavarantoimittajiin kuuluu myös Mustasaarelainen ompelimo. TaikaTalvikki
Katarina B
Syyskyyssa avaa Galleriassa ovensa myös vaateliike Katarina B. Liikkeen tuotevalikoima koostuu huippumuodista. Merkkeinä ovat mm.
Kalvin Clain,
DolceGabbana, farkkumerkki
Rock and Republic, joka on iso hitti Lontoossa, New Yorkissa ja Tukholmassa. Farkkuja on
suunnitellut mm.
Victoria Beckham. Kauppiaana toimii pietarsaaresta lähtöisen oleva
Katarina Bärs.Puskaradio tiedottaa: :
Terttu Renko on kuulemma laittamassa kahvilaa Rewellin toiseen kerrokseen.
Vaasan Aito Saippua
Juhannus tuoksuu saippualta ja saunalta
Vaasan Saippuan Sauna-saippuan tuoksu lapsuudesta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Merkillistä mutta myös Pore-saippuan tuoksu on jäänyt mieleen Palosaaren Vikinganrannan mattolaiturilta liki 40. vuoden takaa. Tuoksuilla on suuri merkitys ihmisen elämässä, sen tietää myös Vaasan Aito Saippuan toinen omistajista,
Eivor Lehtiheimo.
SaippuaaNestesaippuoihin tottuneesta perinteinen saippua tuntuu oudolta, mutta esimerkiksi matonpesijä vannoo saippuanpalan nimeen. Useimmille matonpesijöille tuo nimi on Pore saippua. Pore on ollut valmistuksessa yli 40 vuotta.
-Pore onkin yksi perustuotteistamme,. Kaikkiaan tuotemerkkejä Vaasan Aito Saippualla on noin 40, sanoo Eivor Lehtiheimo.
Lehtiheimo ja hänen liikekumppaninsa
Bengt Beijar ostivat Vaasan Sappuan toiminnan ja vanhat koneet maaliskuussa 2001. Samassa yhteydessä yrityksen nimi sai lisäsanan ”Aito”. Aidolla Lehtiheimo ja Beijar haluavat korostaa perinteiden, käsityön ja hyväksi koetun konseptin jatkumista.
-Valmistamme alinhankintana noin 220 000 saippuaa vuodessa. Saippuaa menee ympäri Suomen mutta asiakkaita on myös USA:ssa ja Kanadassa. Meillä on 4-5 suurta asiakasta, jotka myyvät saippuoita omalla logolla ja sen lisäksi meillä on perinteisin merkkejä kuten Pore-saippua ja Sauna-saippua, selittää Lehtiheimo.
Kova kilpailuSaippua on varsin liukas kauppatavara.. Saippuanvalmistuksen painopiste on liukunut itään niin kuin monen muunkin tuotteen. Kansainvälinen kilpailu on ajanut suomalaisen pienyrityksen ahtaalle. On aivan pakko erikoistua.
-Erikoistusminen tarkoittaa meillä sitä, että teemme pääasiassa lahjasaippuoita. Tyypillinen lahjasaippua on hunajankasvattajan hunajasaippua. Tämän lisäksi pyrimme joka vuosi lanseeraamaan yhden uutuuden. Viime syksyn uutuus oli Aloe Vera-saippua..
Tulevan syksyn saippuaa, ei Eivor paljasta.
Hiutaleaista saippuaksiSaippua valmistetaan valmiista saippuahiutaleista. Hiutaleet on valmistttu pääasiassa kookoksesta. Eläinperäisiä rasvoja eivät Lehtiheimo ja Beijar käytä.
-Saippuahiutaleisiin lisätään värejä, hajusteita ja muita raaka-aineita saippuan oman reseptin mukaan. Joka ikinen saippuanpala käsitelllaan käsin, korostaa Lehtiheimo.
Wanhat tuoksut ja nimetEivor Lehtiheimo ja Bengt Beijar haluavat säilyttää perinteiset reseptit ja ja nimet. Pakkauksia on designattu nykyihmisen makuun hyvinvarovaisesti, Muutokset johtuvat usein pakkaustekniikan muuttumisesta.
Monelle mattolaiturilla tänäkin kesänä mattoja peseville Vaasan Pore-saippuan mieto tuoksu on se ainoa oikea. Saippua pesee niin kylmässä, kovassa kuin suolaisessakin vedessä. Monille on tuttu myös lapsuuden saunan ja juhannuksen mieleen tuova Sauna-saippuan tuoksu. Molemmat Vaasasta.
Hyvää juhannusta
Greenpeace tiedottaa
Ruoppaushankkeet tuhoavat Merenkurkussa
Greenpeacen sukeltajat ja kuvaajat ovat lauantaista lähtien dokumentoineet sekä toteutettuja että suunniteltuja ruoppaus- ja maanmuokkaushankkeita Merenkurkun alueella. Greenpeacen alus
M/Y Esperanza on ollut ankkurissa Vaasan edustalla lauantaiaamusta lähtien. Dokumentoinnin ensisijaiset kohteet olivat
Björkö,
Isolahden ja
Södra Vallgrundetin ruoppaushankkeet, jotka ovat olleet paikallisten ympäristöaktivistien hampaissa viime aikoina. Tänään tiistaina Esperansa suuntasi kohti Selkämerta.
Mittavia vaikutuksia
Pienimuotoisten ruoppausten ja läjitysten yhteenlasketut ympäristövaikutukset ovat mittavia. Maassamme ruopataan vuosittain miljoonia kuutiometrejä maamassoja merenpohjalta poukamien, lahtien ja kluuvien ”avaamiseksi” veneliikenteelle. Ruoppaus ja maamassojen takasin läjitys mereen vaikuttaa muun muassa veden kirkkauteen ja virtauksiin sekä tuhoaa vedenalaista kasvustoa tärvellen tärkeitä elinympäristöjä ja kutualueita kaloille.
- Ruoppaus aiheuttaa erityisen suurta tuhoa Merenkurkussa, sillä maan kohoamisen seurauksena täällä ruopataan suuremmassa mittakaavassa kuin muualla Suomessa. Tämän lisäksi ruopattujen maamassojen läjitys rantavyöhykkeeseen tai merelle aiheuttaa joillakin alueilla veden happamoitumista, joka puolestaan vaikuttaa kalakantojen elinvoimaisuuteen, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen totesi Esperanzan kannella maanantaina.
Epämääräinen lainsäädäntö- Nykyinen ruoppausta koskeva lainsäädäntö on epämääräinen ja vanhentunut. Laissa ei ole esimerkiksi tarkennettu miten ”vähäisempi toimenpide” määritellään. Lisäksi laissa on lukuisia porsaanreikiä, jotka mahdollistavat kalojen kasvu- ja kutualueiden tuhoamisen. Näihin epäkohtiin on tultava muutoksia, sanoi Greenpeacen tiedottaja
Mikael Sjövall.
Greenpeacen saamien tietojen mukaan ympäristöministeri
Jan-Erik Enestam ei ole valmis uudistamaan lainsäädäntöä sellaiseen suuntaan, että ruoppausta voitaisiin Suomessa valvoa paremmin tai vähentää.
Aammattikalastus vaarassa
- On muistettava, että ruoppaus tuhoaa pitkällä tähtäimellä myös paikallisen ammattikalastuksen. Ainoa tapa pysäyttää vallitseva ruoppausanarkia ja elvyttää tuhoutunutta meriluontoa on perustaa laaja-alaisia mertensuojelualueita, joiden sisällä ruoppaus ja muut meriluontoa tuhoavat toimet voidaan kieltää. Merenkurkun maanpäällisiä luontoarvoja suojellaan jo monilla eri sopimuksilla. Nyt on korkea aika suojella myös Merenkurkun vedenalaista elämää,
Sari Tolvanen totesi.
Lisätietoja: Greenpeace
Vaasan Urheilukalastajat
Onkimiehille mato-apaja kaupungin toimesta! 
-
Mato-ongella saa kalaa kaikkialta Vaasan rannoilta. Myös lajivalikoima on runsas: kiiskeä, särkeä, ahventa, lahnaa, haukea ja säynävää - luettelee Vaasan Urheilukalastajien puheenjohtaja
Erkki Hietanen. (2005-) Hietasen mukaan hyvistä kalapaikoista ei kaupunkialueella ole pulaa. Kalaa saa ongella Kalarannan ja Vankilanrannan väliseltä alueelta, Hietasaaresta, Sundomin siltapenkereeltä, Palosaaren sillan kupeesta, luettelee Hietanen.
Halpaa huviaKalastaminen mato-ongella on halpaa huvia. Mitään lupia ei tarvitse ja vavan ja siiman kohoineen sekä painoineen saa 5 eurolla. Jos haluaa pröystäillä saa Kurresta matopurkin 5 euroilla.
Matopaikkoja
-Vaasan kaupunki voisi perustaa kuntalaisille
matopaikkoja. Kaupunki kerää muutenkin suuren määrän heiniä ja lehtiä ja kompostoi niitä. Ne ovat oivallisia paikkoja madoille. Kaupunginpuutarhan johonkin nurkkaan voisi aivan hyvin perustaa matopaikka. Matopaikkoja voisi olla eripuolilla kaupunkia. Ne voisi osoittaa hmisille kylteillä vaikka liikennemerkkien yhteydessä. Matopaikka! Tervetuloa kaivamaan", innostuu Hietanen..
-Kaupungin vuokraviljelmät eivät oikein kiinnosta kaupunkilaisia. Myös niille voisi perustaa onkimiehille ja -naisille matofarmeja. Olisi siinä turisteilla ihmettelemistä kun eripuolilla kaupunkia olisi matoliikennemerkkejä. Antaisi kaupungista ystävällinen kuvan, päätämme yhdessä.
Hietanen tietää, että
matojemmoja on varsinkin eläkeläisillä eripuolilla kaupunkia, mutta ei kerro missä ne sijaitsevat. Ne ovat vähän kuin yksityistä omaisuutta.
Vaasan urheilukalastajatVaasan Urheilukalastajat satsaa tällä hetkellä nuoriin. Nuorille järjestetään kesän aikana useita kilpailuja. Heinäkuussa on suuri kalastusleiri saaristossa.
-Siitä se alkaa. Nuorena se on opittava pujottamaan mato koukkuun ja opeteltava kokoamaan onki ja tuntemaan perusniksit. Se oppi ei sitten katoa mihinkään vaan kestää koko elämän ajan.
Kalastuksen poppakonsteille Hietanen naurahtaa.
-Kyllä muovimadolla onkii siinä, missä onkimadolla. Kastemadot jätän rauhaan. Ne ovat vähän kuin puutarhatyöntekijöitä, joilla on oma tärkeä työnsä luomakunnassa, sanoo Hietanen joka itsekin työskentelee Vaasan kaupunginpuutarhassa.
Hienot renkaat
mutta en ymmärrä mitä niillä tehdään
Rewell-Centerin ja Anttilan eteen on ilmestynyt hienot renkaat, mutta en ymmärrä mitä varten. Onko kysymys pyörätelineistä? Voisiko arkkitehti tulla näyttämään, miten niitä käytetään?
Pena
Lähettäkää muutkin kuvia:
vaasalaisia@webinfo.fi
Vaasan tori
Uusi suunnitelma tuo torille liikerakennukset 
Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka toivoo kansalaiskeskustelua uudesta suunnitelmasta, jonka mukaan torille halutaan kaksi liiketaloa ja maanalainen kauppakeskus. Asiasta kertoo sanomalehti Pohjalainen la. 18.6. 2005. Suunnitelmissa on kaksi yli 500 neliön liiketaloa, joista toinen sijoittuisi ala- ja toinen ylätorille. Torin alle Vaasanpuistikon alle louhittaisiin 8000 neliön kokoinen kauppakeskus.
Maanalaisesta kauppakeskuskesta pääsisi Aktia-taloon, Kauppahalliin ja Rewel-Centeriin. Suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Aitoaho&Viljanen. Toimeksiantajina ovat Halli Oy ja Osuuspankki. Kustannusarvio on 24-30 miljoonaa euroa. Suunnitelma vaatii kaavamuutoksen. Jos se menee lävitse, niin rakennustöihin voitaisiin ryhtyä vuoden päästä.
Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka ei näin nopeaan aikatauluun usko. Lonka kaipaa kansalaiskeskustelua asiasta.
Minkälaista on hyvä kansalaiskeskustelu?
Monessa ajankohtaisessa asiassa on nostettu esille kansalaiskeskustelun merkitys. Keskustelemme Mustikkamaasta, Suvilahden asuntomessuista, torin uusista rakenteista ja monesta muusta ajankohtaisesta asiasta. Mutta miten käydä hyvää keskustelua?
Ensin pitäisi varmaan määritellä, mitä on hyvä keskustelu. Keskustelu ei ole päätöksentekoa, päätökset tapahtuvat elimissä, joille päätökset on delegoitu.
Hyvä keskustelu luo kuitenkin pohjan hyvälle päätöksenteolle. Jos keskustelussa on tuotu esille monipuolisesti asian eri puolet, se luo hyvän pohjan päätöksenteolle ja estää esimerkiksi myöhemmin mahdottomiksi osoittautuvien päätösten tekemisen. Sensuuri ei luo hyvää hallintoa.
Keskustelu toimii parhaiten, jos osallistujien on mahdollisimman helppo tuoda esille ajatuksiaan, eikä heidän tarvitse pelätä, että heitä leimataan niiden takia. Suvaitsevaisuus ja toisen kunnioittaminen on hyvän keskustelun peruslähtökohta. Puheenvuoroja tulee arvostella vain niiden sisällön mukaan, ei esittäjän mukaan.
Keskustelun tuhoaa osallistujien leimaaminen ja panettelu. Esittämällä toisten puheenvuorojen lähtökohdat moraalittomiksi tai jopa laittomiksi halutaan viedä koko keskustelulta pohja ja legitimiteetti. Näiden keinojen käyttäjät eivät ymmärrä, että pilaamalla keskustelun edellytyksen nakerretaan samalla demokratian perustaa.
Kaiken toimivan demokratian edellytys on nimittäin toimiva kansalaiskeskustelu. Ilman sitä demokratia ei voi kukoistaa eikä saada mitään aikaan."
Heikki LonkaLue myös tämäVanha keskustelu toristaOsallistu uuteen keskusteluun. Klikkaa comments linkkiä. Kerro tästä jutusta myös kavereillesi ja klikkaa kirjelomaketta.
Lasimeastarinsilli ja savusiika
Hallissa valmistaudutaan juhannukseen
V
Vaasan kauppahallissa valmistaudutaan juhannukseen. Kaikki tehdään hyvissä ajoin, mikä voidaan. Kauppahallin II kerroksessa kalaa myyvä
Anita Ruosmeri tuntee asiakkaidensa tarpeet.
-Vastaamme kaikkiin kalan käsittelyä koskeviin kysymyksiin ja tarpeen niin vaatiessa opastamme kädestä pitäen, lupaa Ruosmeri.
Juhannusaaton ateriaksi Anita suosittelee grillattua tai graavattua lohta, uusia perunoita ja silliä. Painikkeeksi riittää voinokare tai kermaviilistä tehty kastike. Jotta ateriasta tulisi täydellinen, tarvitaan vielä tummaa leipää, esimerkiksi Maalahden limppua. Todellinen herkkusuu laitaa leivän päälle savusiikatahnaa.
JuhannuspäivällinenJuhannusaterialla maistuu suolainen, sehän tiedetään. Anita Ruosmeri suosittelee juhannuksen pääaterialle uusia perunoita ja suutarinlohta. Ruosmeren suutarinlohi on itse tehtyä. Jälkiruoan kruunaa tyrnimarjakiisseli.
Kalainen vaihtoehtoSuomalaisen juhannuksen perusruokaa on mustaksi kärventynyt hiileltä maistuva grillimakkara. Anita Ruosmeri suosittelee vaihtoehdoksi kalaa kaikissa muodoissa. Esimerkiksi juuri nyt on mahdottoman hyvä lohiaika. Suomen rannikkovesiltä on noussut harvinaisen isokokoista lohta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että fileet ovat isokokoisia ja paksuja.
-Me leikkaamme fileet kunhan asiakasa vain osaa sanoa, mitä haluaa. Meiltä saa niin lohi-perhospihvit kuin graavaukseen sopivat fileet.. Juhannuksen kala-aterian kannattaa suunnitella ajoissa ja tehdä vaikkapa tilaus. Esimerkiksi siika saattaa vanhan kokemuksen mukaan loppua kesken jo ennen juhannusta. Sen sijaan ahventa saattaa löytyä vielä juhannusaattona. Jos ahventa vain saadaan, niin sitä tarjotaan juhannuksena.
Mikael Martin on luvannut savustaa jos saalista saadaan, lupaa Anita Ruosmeri.
Vanhan-Vaasan tunnelit III
Tylyä luettavaa tunneli-intoilijoille
-Se, mitä
Runar Nieminen ei Vanhasta-Vaasasta tiedä, sitä ei ole olemassa, sanoo maakunta-arkeologi
Pentti Risla. Sellaiselta mieheltä on aivan pakko kysyä Vanhan Vaasan tunneleista.
Nieminen tuhahtaa, sillä asiaa on kysytty häneltä lukemattomia kertoja aikaisemminkin. Tyypilliseen maallikkotutkijan tapaan Nieminen vyöryttää hetkessä kuulijan niskaan valtaisan argumenttien vyöryn.
-Vuonna 1911 Argeologisen komission tutkija, maisteri
J. Rinne kaivautti sekä kirkonraunioiden sisäpuolelle, että ulkopuolelle syvät tutkimusojat, mutta mitään tunneleita ei löytynyt. Sen sijaan löytyi runsaasti hautoja, joista osa oli romahtanut. Niiden jälkiä ja laattoja löytyy kirkon ulko- ja sisäpuolelta vieläkin, sanoo Nieminen.
Nieminen tuntee hyvin lukemattomat tarinat tunneleista ja tietää että niissä kaikissa on sama juoni.
Tarina etenee näin:
Nuori tai lapsi on pudottautunut vanhan ristikirkon sakastin lattiassa olleesta aukosta viinikellarin käytävään ja edennyt sitten muutaman metrin ja kertonut sen jälkeen ystävilleen edenneensä monta kymmentä metriä maan alla..Kysymys onkin siis lastenkulttuurista tai lasten legendasta tai jonkinlaisesta sankaririitistä. Kun tarinaa sitten toistetaan vuosikymmenestä toiseen ja lapset ja lastenlapset saavat sen perinnöksi, onkin tarina tunneleista valmis.
-
Minäkin olen ollut siellä, sanoo Nieminen ja näyttää varmuuden vuoksi hyvätasoisen valokuvan, missä näkyy matala holvattu kellari, jonka seinän vieressä on poikasten tekemiä tuhon jälkiä kun nämä ovat yrittäneet löytää aukon olettamaansa tunneliin. Kellari tunnetaan hyvin ja sen mitat ovat 5.35x3.90x2.30. Viinikellari tutkittiin tarkkaan vuosina 1992-1993.
Nieminen vyöryttää monta muutakin argumenttia, joista vakuuttavin on se, että maa Mustasaaren ja nykyisen kirkon ja silloisen hovioikeuden välillä oli pitkälle 1700-luvulle liian märkää että siihen olisi voitu kaivaa tunneleita.
Siltikin tunneli 
Ainoa tunneli, jonka olemassaolon Nieminen myöntää on nykyistä kirkkoa ympäröivä vesihuoltotunneli, jonka tarkoituksena on pitää kirkon perustukset kuivina. Tämä tunneli tai tunnelit on 364 metriä pitkä ja kiertää kirkon.
Tunneli on keskimäärin 85 senttimetriä korkea ja 60 sentiä leveä. Vesihuoltotunneli kulkee noin 5 metrin päässä kirkon seinästä. Tunnelista on yksi poikkitunneli, joka on useita kymmeniä metrejä pitkä.
Vanhan Vaasan lumoissaRunar Nieminen asui Vanhasa Vaasassa vuosina 1959-61. Nieminen ei osaa sanoa, miksi palanut kaupunki on lumonnut hänet. Nieminen on kerännyt Vanhasta Vaasasta mittavan dokumenttikokoelman. Siihen kuuluu valtaisa määrä lehtileikeita, julkaisuja ja omia tutkimuksia. Materiaalia on kirjahyllyllinen.
Kokoelma tunnetaan hyvin akateemisessa maailmassa ja sen aarteita on usein lainassa, viimeeksi Tukholman yliopistossa. Lisäksi Nieminen on on pystyttänyt omakotitaloonsa Huutonielemme kotimuseon, missä on kymmenittäin Vanhasta-Vaasasta löytyineitä metalliesineitä: hakoja, keritsimiä, vesivinssin osia, keksejä, sirppeja, kirveitaä ja vesureita.
Onko mitään sellaista, mitä Nieminen ei tiedä tai mitä hän haluaisi tietää?-Kirkon raunioiden vieressä oli Vanhan Vaasan aikaan raatihuone. jonka alla oleva kellari on tutkimatta. Kellarin olemassaolo tiedetään hyvin, mutta se on rahan puutteen vuoksi jäänyt tutkimatta. Sen avaamisessa haluaisin vielä olla mukana, sanoo Nieminen.
-Muista kellareista Nieminen sanoo, että niitä on runsaasti. Esimerkiksi 1930-luvulla kun omakotirakentaminen oli vilkasta niitä löytyi useita, mutta ilmeisesti kaikki täytettiin hiekalla ja soralla että eivät olisi häirineet rakennustöitä.
Nyt kiinnostus on kellareita kohtaan on herännyt uudelleen. Odotettavissa on siis ”uusia” kellarilöytöjä mahdollisesti jo tänä kesänä kun uusi sukupolvi tarttuu kairaan, metallinpaljastimeen tai hankkii tontille maatutkan.
Mutta ne tunnelit. Onko niitä vastaan riittävästi argumentteja?
Enpä tiedä…..
Greenpeace Vaasaan
Esperanza kiinnittyy redille Vaasan edustalle 18.6 
Greenpecen Esperanza alus kiinnittyy tulevana yönä redille Vaasan edustalle. Sisäsataman laiturille ilmestyy lauantaina aikana teltta, mistä jaetaan järjestön materiaalia. Halukkailla on mahdollisuus päästä tutustumaan Esperanzaan maailmankuuluilla ”kumiveneillä”.
la. ja
su. klo. 13-17.00.
Sisäpiiritiedon mukaan järjestö saattaa ottaa kantaa myös liito-orava asiaan.
EsperanzaEsperanza on neljäs 14 palontorjunta-aluksesta, jotka Neuvostoliiton hallitus tilasi vuosien 1983 ja 1987 välillä Tocznia Polnocna –telakalta Puolan Gdanskissa. Koska aluksella on korkea jääluokitus ja se on nopea (huippunopeus 16 solmua), se soveltuu hyvin pitkän matkan toimintaan ja on käyttökelpoinen napa-alueilla. Rahoituksen puutteessa alus oli käyttämättömänä joitakin vuosia 1980-luvulla, jonka jälkeen se päätyi lopulta Norjaan huoltoalukseksi. Greenpeace otti Esperanzan käyttöön helmikuussa 2002.
GreenpeaceLähetä tieto tästä jutusta kaverillesi. Klikkaa alapuolella olevaa kirjeen kuvaketta, täytä kentät ja lähetä!
Vanhan-Vaasan tunnelit II
Kävin kirkonraunioiden alla v. 1958
Tuula Rintamäki (59)sanoo käyneensä 15-vuotiaana kirkonraunioiden alla olevassa tunnelissa tai käytävässä. Kokemus oli pelottava, koska sinne menemistä oli moneen kertaan kielletty.
-Raunioilla, ilmeisesti sakastin lattiassa oli avoin luukku, josta pudottauduimme käytävään. Käytävän pohjalla oli hiekka, tiilimurskaa ja luonnonkiviä. En osaa enää sanoa miten pitkälle etenin, mutta ainakin minusta matka tuntui pitkältä. Myöhemmin luukun paikalla valettiin kansi.
Tuula Rintamäen kokemukset Vanhan Vaasan väitetyistä tunneleista eivät jääneet vain nuoruuden kokemuksiin. Rintamäki on töissä Vaasan kaupungin puisto-osastolla ja kokemuksia Vanhan Vaasan maaperästä on kertynyt jopa tänä vuonna. Mutta mennään ensin vuoteen 1996.
Vuosi 1996
-Kesällä 1996 apupoikamme ajoi konetta Vuoden 1807 muistomerkin läheisyydessä kun maa äkkiä romahti koneen edessä. Syntyi iso aukko, josta näkyi maan alle. Siellä oli puhdasta ja kuivaa hiekkaa ja oven karmit sekä holvi.
-Ilmoitimme asiasta Museovirastoolle ja sieltä tulikin kaksi henkilöä ja he kuvasivat paikan, jonka jälkeen aukko täytetttiin ja peitettiin. Aukon näkivät moni kaupungintyöntekijä. Valitettavasti en hoksannut kysyä museoihmisten nimiä.
Kaupungin työntekijät mittasivat aukon syvyyden ja päätyivät 3,5 metriin. Koska Museoviraston edustajat vaikuttivat kovin nuivilta, kaupungin puistotyöntekijät päättivät jättää maan alle todistuskappaleen.
-Laitoimme muovipulloon kirjeen, johon kirjoitimme jotain siihen tyyliin, että ”Tämä on Suomen Tasavalta. Presidenttinä on Martti Ahtisaari ja omat nimemme. Lisäksi laitoimme pulloon 5 pennin, 10 pennin, 50 pennin ja markan kolikot, nauraa Rintamäki.
Toinenkin aukko puhkeasiSamana kesänä tapahtui toinen lähes samankaltainen tapaus, mutta nyt Triviaalikoulun rinteen läheisyydessä.
-Aukosta näkyi tiiliä ja puuta. Nytkin aukko määrättiin peitettäväksi. Kerroin Museoviraston edustajalle olleeni nuorena tyttönä Vanhan Vaasan tunnelissa, mutta hän ei ottanut minkäänlaista kantaa kertomukseeni.
-On oikeastaan aika luonnollista, että ihmiset ovat kaivaneet tunneleita, jotka päätyvät kirkkoon. Kaikkina aikoina ihmiset ovat paenneet kirkkoihin vainoajiaan, pohtii Rintamäki.
Kuin reikäjuustoSekä kaupungin puistotyöntekijöiden että monien omatoimisesti Vanhan Vaasan maaperää tutkineen mukaan vanha kaupunkialue on kuin reikäjuusto. Maahan saattaa äkkiä ilmestyä reikä ja kun sinne laittaa vaikka haravan varren niin se ei kosketa pohjaa. Yksinkertainen johtopäätös on, että maan alla on kellari tai tunneli.
Tuula Rintmäki ei voi ymmärtää, että ns. asiantuntijat kieltävät tavallisen ihmisen kokemukset.
-Tai sitten kysymys on siitä, että rahan puutteen vuoksi mahdolliset tunnelit tai kellarit halutaan suojata oma-aloitisilta tutkijoilta.
Lähes kaikki Vanhan Vaasan kellareiden paikoista tunnetaan. Ne ovat merkitty Leena Spoofin paloasiakirjojen perusteella tehtyyn karttaan.
Jos tiedät jonkun, jota tämä juttu kiinnostaa, niin lähetä hänelle sivun soite. Klikaa alapuolella olevaa kirjeen kuvaketta ja täytä kentät ja lähetä.
Vanhan-Vaasan Tunnelit I
Mitään tunneleita ei Vanhassa Vaasassa ole
Useimmat vaasalaiset ovat tavanneet kanssakulkijoita, jotka ovat kertoneet käyneensä Vanhan Vaasan tunneleissa. Useimmissa tapauksissa kysymys on raunioiden alla olevasta kellarikäytävästä tai Mustasaaren kirkosta länteen johtavasta viemäritunnelista.
Maakunta-argeologi
Pentti Risla suhtautuu legendaan Vanhan Vaasan tunnelista kovin nihkeästi.
-En tiedä tunneleista mitään konkreettista. Mustasaaren kirkosta lähtee viemäritunneli, joka johtaa noin 100 metriä länteen ja loppuu sitten. Se on ainoa tunneli, josta minulla on tietoa.
Rislan mukaan kaikilla paikkakunnlla, missä on vanha kirkko ja hallintorakennus tai linna, tunnetaan tarina tunneleista. Näin myös Vanhassa Vaasasa. Risla kaataa kylmää vettä kaikkien tunneli-intoilijoiden niskaan.
-
Vaasan Sähkö ja
Vaasan vesilaitos ovat moneen kertaan kaivaneet kaikki kirkon raunioita ja nykyistä Mustasaaren kirkkoa ympäröivät kadut auki. Jos jotain tunneleita olisi, niin ne olisivat varmasti löytyneet.
Muitakin perusteita löytyy. Vanhat linnanvallit ovat moreenia ja vallien ja nykyisen kirkon välinen alue oli 1600 luvulla vesijättömaata tai jopa veden peitossa. On mahdotonta ajatella että tällaiselle alueelle olisi rakennettu tunneleita.
-Kysymys on ns. ”
Öjbergetin rengas-ilmiöstä”. Joku aina tietää, että Öjbergetillä on kiveen kiinnitettynä metallirengas korkealla mäellä, mutta kun sitä lähdetään etsimään, sitä ei koskaan löydy.
Aseidenkätkentä
Toisen vanhavaasalaisen legenda mukaan kirkonraunioiden alla olevaan
tunneliin kätkettiin aseita ns. aseidenkätkentäaikana.
-Se on teoreettisesti täysin mahdollista. En ole törmännyt tarinaan, mutta on selvää että aseita kätkettiin hyvään piiloon paikkoihin, mistä ne olisivat tarpeen vaatiessa helppo ottaa esiin. Miksi ei siis Vanhan-Vasan kirkon raunioiden kellareihin.
Risla ei halua tämän jälkeen osallistua kansalaiskeskusteluun Vanhan Vaasan tunneista siitäkään huolimatta, että keskuudessamme on lukusia ihmisiä, jotka sanovat käyneensä kyseisissä tunneleissa.
-Jos esimerkiksi lapsi on laskeutunut 50- tai 60 luvuilla kirkon alle ja edennyt muutaman metrin kellarikäytävää, hänestä on saattanut helposti tuntua siltä, että edetty matka on pitkäkin, vaikka todellisuudessa matka oli vain muutaman metrin mittainen, kuittaa Risla.
Sen sijaan vielä löytymättömien kellareiden olemassa olon Risla myöntää.
Lähetä ”tunneleista” jotain tietävälle ystävällesi tieto tästä jutusta. Klikkaa alapuolella olevaan kirjeen kuvaketta ja täytä tekstikentät.
Vanhan-Vaasan kellarit I
Tontti on täynnä yllätyksiä!
Kun Uusikadun ja Runeberginkadun kulmatontilla omakotitalossa asuva
Göran Snellman tänä keväänä oli leikkaamassa ruohoa, hän koki elämänsä yllätyksen. Ruohonleikkuri kolahti kiveen ja kun Göran kumartui katsomaan vahingon aiheuttajaa, hän huomasi maassa kaksi kivenmurikkaa ja hetkeä myöhemmin oudonnäköisen pyöreähkön kiven. Kun Snellman väänsi kiveä rautakangella, se nousi maasta ja maassa oli reikä.
-Kokeilin reikää rautakangella ja se painui kuin tyhjää ainakin 1,5 metrin syvyyteen ja kivi joka nousi maasta muistuttaa kovasti kirjoista näkemääni holvin napakiveä, sanoo Snellman.
Nyt aukko on täytetty ja maan alla oleva kellari odottaa jatkotoimia, Tontilla on myös toinen kellari ja mahdollisesti vielä kolmaskin kellari.
-Aivan Uusikadun ja Runeberginkadun kulman kärjessä on selvä painuma, jonka asiantuntijat yleensä tunnistavat kellarin tai haudan painumaksi. Naapuri Fredrik Holm on sitä mieltä, että siellä on kellari. Toinen painuma on melko keskellä tonttia, sanoo Snellman.
Löytöjä
Mitään suuria löytöjä ei Göran Snellman ole tontillaan tehnyt.
-
Ellei sitten löydöksi lasketa naapurin metallipaljastimen löytämää esinettä, joka vaikuttaa Göran Snellmanin mielestä matkaleimaisimelta. Kysymyksessä on n 9 senttiä x 4 mill imetriä oleva metallilaatta, jossa on kohokirjaimet.
Todennäköisempää kuin matkaleimaisin, on kirjapainon ns. valurivi. Kuumavalu oli käytössä kirjapainoissa vielä 60-70 lukujen vaihteessa, joten metallilaattaa sataa olla hyvinkin peräisin nykyajalta. Tekstirivillä on nimi
Kaarlo Puntanen, jos joku sattuisi tietämään.
Lasareetti
Olisi outoa jos tontilla ei olisi kellareita, sillä tontilla sijaitsi Vanhan Vaasan sairaala eli lasareetti. Snellman on kerännyt mittavan määrän dokumentteja sairaalasta ja niiden perustella voidaan tehdä johtopäätöksi.
Snellman on tänä keväänä kypsynyt päätökseen, että kellarit täytyy tutkia. Asiaa auttaa että myös naapuristossa asuvat Kuntsit ovat päättäneet tukia oman tonttinsa toisen kellarin.
Snellmanin tomntilla olevat mahdolliset kellarit eivät jää vielä tähän. Hiukan eteenpäin kohdasta, minne Vanhan Vaasan sairaalan päätyseinä on päättynyt o myös painauma – siis mahdollisesti kellari.
Göran Snellman sanoo ajatelleensa kovin vähän mahdollisia kellareita ja vielä vähemmän sitä, mitä niissä saattaa olla. Näin lienee parasta ollakin ettei tule pettymyksiä. Naapuritonttien kokemukset osoittavat, että kellarit jos niitä löytyy, ovat romahtaneet ja ainoa löytö on tiilimurskan sekainen hiekka.
Mutta on Vanhassa-Vaasassa niitäkin, jotka eivät ole hiiskuneet tontillaan olevista kellareista kenellekään, eivätkä hiisku.
Loic Le Meurin
Vaasalaisia blogi on huomioitueurooppalaisessa
wiki europpalaisista blogeista. Kysymyksessä lienee paras katsaus ”vanhan mantereen blogi-ilmiöön”
Janne Jalkasen englannikielisessä jutussa vaasalaisia-blogi on saanut seuraavan maininnan.
Vaasalaisia -
An alternative newspaper for a small city; a protest against the hegemony of local newspapers.
http://www.socialtext.net/loicwiki/index.cgi?summary_page#
Lisää blogi-ilmiöstähttp://mediablogi.typepad.com/Ohhohvaasalainen
Vanhan-Vaasan kellarit II
Vanhasta kellarista takkahuone ja talouskellari 
Vanhan Vaasan maaperä on kuin reikäjuusto ja täynnä yllätyksiä.
Helena ja
Jorma Kuntsi elävät yhden tällaisen yllätyksen kanssa joka päivä. Heidän omakotitalonsa alla on kaksi Vanhan Vaasan aikuista kellaria jokapäiväisessä käytössä. Noin 30 neliön kokoinen kellari on takkahuoneena ja 20 neliön kellari on talouskellarina. Kuntsien tontilla on myös toinen, ehkä samankokoinen kellari mutta sitä ei ole palon jälkeen avattu.
Salaisuus paljastui sattumaltaKuntsit ovat talonsa kolmannet asukkaat. Kun taloa rakennettiin vuonna 1965, kaivinkone kuopaisi maata ja ohuen maakerroksen alta paljastui kellari, joka sitten liitettiin osaksi omakotitaloa. Vanhan perimätiedon mukaan kysymyksessä olisi papin tai silloisen seurakunnan kirkkoherran ruokakellari. Joiden tietojen mukaan kellari on ollut myös Vanhan Vaasan perunakellarina mahdollisen kriisin varalta.
Hiukan myöhemmin rakennusvaiheen aikana samalta tontilta nykyisen Thölberginkadun varrelta löytyi toinenkin kellari. Sitä ei ole ilmeisesti palon jälkeen avattu, sillä talon rakentajalta loppuivat rahat kesken.
Helena ja Jorma
Helena ja Jorma Kuntsi ovat tietenkin monet kerrat pohdiskelleet toisenkin kellarin avaamista ja vääntäneet vitsejä siitä, mita kellarilla tehdään. Pelko mhdollisista myllerryksistä on kuitenkin toistaiseksi estänyt kaikki toimenpiteet.
-Maatutkaa voisi tietysti kokeilla, arvelee Jorma Kuntsi
Helena Kuntsi myöntää, että he elävät historian keskellä Perheen takkahuoneen holvatuissa seinissä on jäljellä vielä mm. lihakoukkuja. Takkahuoneessa on myös erinomainen akustiikka.
Helena on myös pohtinut paljon tunnelikysymystä, mutta ei halua ottaa siihen selkeätä kantaa. Se on joka tapauksessa selvää, että kellareita alueelta löytyy. Viimeeksi tänä keväänä on lähinaapureilta tullut viestejä, että maahan on syntynyt syviä aukkoja.
Asia on kuitenkin äärimmäisen arka, sillä kukaan ei halua ulkopuolisia kaivelemaan tontillleen.
-Kun salaisuus on säilynyt näinkin pitkää,n niin se voi säilyä edelleen, monet ajattelevat. Tunneleiden kannalta se tietenkin siirtää kutkuttavan salaisuuden tuonnemmaksi, jos mitään salaisuutta on edes olemassa.
Heimo Hokkanen
"Ruotsinkielisille oma terveyskeskus"
Sanomalehti Pohjalinen possautti tänään 13.6 2005 pääsivullaan kielipommin. Lehden uutisessa kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Heimo Hokkanen esittää, että ruotsinkielisille voitaisiin perustaa oma terveyskeskus. Näin Vaasaan saataisiin enenmän suomenkielisiä lääkäreitä.
-Vaasassa olisi kolme terveyskeskusta, joista yksi olisi ruotsinkielinen ja kaksi suomenkielistä. Noin 20 000 vaasalaista palvelisi suomnekielinen- ja 14.000 ruotsinkielistä ruotsinkielinen terveyskeskus.
Hokkanen täsmentää
Olen
Heimo Hokkanen 55 vuotias myyntifaktori Vaasasta. Olen toista kautta Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen toiminut nelä vuotta ja jatkan seuraavat neljä vuotta. Tarlan puheenjohtajana olen erityisesti seurannut terveydenhuollon tilaa Vaasassa. Tästä johtuen olen miettinyt asioita. Olen alkuperäinen Vaasalainen "bräntöön" -poika. Olen osallistunut myös Hyvinvointipoliittisen toimikunnan jäsenenä kaksi vuotta selvitellen vaasalaisten hyvinvoinnin lähtökohtia. Toimin myös Kristillisdemokraattien Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen olen ollut vuoden 2005 alusta alkavalla kaudella.
Kommentteja juttuuni:
Turha on väittää, että kaupungissa olisi kielimuuri, tai se syvenisi jos ruotsikieltä puhuville järjestettäisiin omia palveluita. Toimiihan koulutkin tosi hyvin eri kieliryhmillä. Mitä tulee viittauksiin rasismista, voin kertoa, että talossa jossa asun asuu erilaisia kieliryhmiä ainakin kahdeksaa eri kieliryhmää. Pärjään erinomaisesti kaikkien kieliryhmien kanssa.
Keskustelun halusin nostaa juuri sen takia, että peruspalvelut, joihinka terveyspalvelut kuuluvat ovat tärkeimpiä asioita ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Suomenkielisten lääkärien saamiseksi Vaasaan pitäisi tehdä kaikki mahdollinen työ, jotta saisimme täytettyä kaikki lääkärin vakanssit.
Vaasan visio, jotta asukkaita olisi vuoteen 2015 mennessä 65000 toteutuminen ottaa tiukoille, koska tällä hetkellä kasvu on n. 200-300 asukasta/vuosi. Tästä johtuen olisi kaikkien palveluiden hyvä toimiminen ykkös-asia.
Heimo Hokkanenkaupunginvaltuutettu
KD
Aurenin talo
Legendat ovat legendoja 
Yksi vanhimmista Vanhaa Vaasaa koskevista legendoista kertoo, että ns. Aurenin kummun alla on täysin kunnossa oleva kellari, jossa on jäljellä kaikki ennen paloa käytössä olleet esineet koskemattomana. Vanhan Vaasan palo alkoi Aurenin talosta 3.8.1852.. Palo tuhosi nopeasti puusta rakennetun kaupungin. Vain pari rakennusta säilyi tuholta. Aurenin talo sijaitsi nykyisen ns.
Falanderin kellarin eli Vanhan Vaasan museon viereisellä tontilla. Tontilla on nykyään muistolaatta sekä
Edvin Hevonkosken valmistama taideteosryhmä.
Maakunta-argeologi Pentti Risla tuntee hyvin tarinan.
-Kaivoimme vuonna 1998 Aurenin tontille kaksi koeojaa ja yhden koekuopan. Tuloksena oli tasattu maakerros, joka oli täynnä tiiltä ja tuhkaa. Kun mitään ei löytynyt kuopan pohjaan kairattiin metrin kairalla. Mitään ei löytynyt.
-Tämän jälkeen koko tontti tutkittiin metrin välein yhden metrin syvyydeltä kairalla. Nytkään ei löytynyt mitään, sanoo Risla.
Rislan mukaan on hyvin pieni hypoteettinen mahdollisuus, että oletettu kellari olisi kapseloitunut syvälle maakerroksiin. Sen löytyminemiseen tarvittaisiin kuitenkin maatutka, joka maksaa ja tulos ei todennäköisesti muutu miksikään..
Yksi kellari löytyiRisla muistaa että kairausta edeltäneenä vuonna 1997 Aurenin tontin edessä oli mukulakivikatu, jonka alta kaivauksissa löytyi romahtanut kellari. Kellari oli uusi löytö jota ei ollut palovakuutusasiakirjoissa ja joka oli täytetty hiekalla. Sieltäkään ei löytynyt mitään.
Aurenin tonttia ryhdyttiin tutkimaan, koska 1990-luvun lopulla oli ajatuksena että tyhjälle tontille siirrettäisiin Vaasasta vanha puurakennus Vanhan Vaasan museon käyttöön. Rakennus sijaitsi Onkilahdenkadulla ja se oli siiretty sinne aikoinaan Vanhasta Vasasta. Rakennus oli kuitenkin niin huonokuntoinen että ajatuksesta luovuttiin.
Vaasalainen nettisivu on saanut tietoonsa ainakin neljä tutkimatonta kellaria Vanhan Vaasan alueelta. Onko niissä ”aarteita” sitä ei tässä vaiheessa kukaan osaa sanoa.
Jutut kellareista julkaistaan tällä sivulla lähipäivien aikana. Juttusarjassa paljastuu myös
totuus Vanhan Vaasan
tunneleista.
Sundomin savusilakka
Böklinki on kopioitu brandituote 
Vaasan Sundomissa valmistetaan merkittävä osa koko valtakunnan savusilakasta ja savusiiasta. Kylän neljässä savustamossa tuotetaan savukalaa läpi vuoden viitenä päivänä viikossa. Sundomin bökling on brandituote, jota ”väärennetään” mm. Kimitossa pääkaupungin markkinoille.
Teollisesti savukalaa on savustettu Sundomissa muutaman vuosikymmenen ajan. Sundomin tunnetuimmat savustajat ovat Elis ja Birger Morney,
Stefan Öhman,
Mikael Martin ja Yngve ja Britta Rönnqvist. Jälkimmäisellä on neljä uunia, muilla kolme.
Elis ja
Birger Morney edustavat tyypillisimmilään sundomilaista savustusperinnettä. Veljekset perivät savustuksen niksit isältään. Tilalla oli aikaisemmin minkinkasvatusta, joka talousvaikeuksien vuoksi muuttui savustuselinkeinoksi.
Morneyt savustavat pääasiassa silakkaa ja siikaa. Savustus tapahtuu leppällä. Birger Morneys mukaan leppää kuluu noin 100 metriä vuodessa. Kalan viikkotuotanto on n. 1000-1500 kiloa viikossa. Toiminta alkoi 1989.
Morneyn savaustusuuni edustaa malliltaan perinteistä ja itse kehiteltyä uunia. Uunin koko on n. 110x180x250. Uunin ”sydän” on koneellisesti pyörinä arina. Kalat syötetään uuniin vastakkaiselta puolelta kuin tuli.
Kysymykseen menekistä, vastaa Birger että ”böcklingiä menee Kotkan ja Oulun välille.
Birgitta ja Yngve RönnqvistRönnqvistien savustamossa on neljä uunia. Päätuotteet ovat silakka, siika ja nieriä niin kuin muillakin.
-Jos saalista tulee tarpeeksi savustan myös ahventa. Aikoinaan savustin paljon myös turskaa, mutta nyt ei turskaa enää saa. Kokeilin aikoinani myös haukea, mutta savuhauella ei ole markkinoita. Savumadetta menisi, mutta kaikki tuore made mitä kalastajat saavat, menee muutenkin, selittää Yngve Rönnqvist.
Rönnqvistien paras myyntialue sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
-Pääkaupunkiseudulla osataan arvostaa perinteistä lepällä savustettua savisilakkaa ja siikaa ja nieriää. Lepän lisäksi olen kokeillut omenaa. Omenapuusta tulee erittäin hieno maku, mutta puuta on vaikea saada tarpeeksi kohtuulliseen hintaan.
Kokeilu maksaa
Rönnqvist antaa ymmärtää, että savustajat ovat kyllä valmiit kokeilemaan erilaisia puuulajeja, jos vain joku maksaa kokeilun hinnan. Tavallisella piensavustamolla ei ole varaa menettää ainoataan pesällistä vain pelkän kokeilun vuoksi.
-Tästä syystä kaikkialla maailmassa ihmiset savustavat paikallisella puulajilla, joka sopii parhaiten savustamiseen.
Näin se tietysti on. Ainakin toistaiseksi saamme odottaa hikkorilla, kastanjalla tai jollakin muulla puulajilla savustettua böklinkiä. Sundomin böklinki poikkeaa muista savusilakoista siinä, että se
savustetaan silmästä roikottaen.
Sanoja: böckling, böcklingi, bökling, böklinki, savusilakka, savusiika
Suvilahden asuntomessut
Näkökantojen sovittelusta syntyy tulos
Vaasan ympäristöseuraa närästyttänyt kiviröykkiö Ahvensaaren parkkipaikan liepeessä on tarkoiteettu täyttö maaksi. Röykkiö on välivarasto. Kivet on tuotu Kråklundin Pisaratieltä. Ne tosin odottavat asuntoalueen esirakentamissuunnitelman hyväksymistä.
Kaavoitusarkkitehti Jussi Hallsmaa on tehnyt Suvilahden asuntomessualueen eteen pitkiä päiviä äärimmäisen kireän aikataulun mukaisesti. Hallasmaan mukaan liito-oravat, luonto- ja virkistysarvot tai rakennettuun ympäristöön liittyvät muutkaan arvot eivät voi olla kaavoituksen tai kaupungin kehittämisen esteenä, vaan ne on nähtävä haasteina ja voimavarana rikasta kaupunkiympäristöä kehitettäessä.
Jussi HallasmaaAsuntomessut ja Suvilahden lähiöuudistusVireillä oleva Kuparisaaren ja Ahvensaaren asemakaavanmuutos on osa Suvilahden lähiöuudistusta, jonka tärkeimpinä tavoitteena on alueen julkisten ja kaupallisten palveluiden turvaaminen sekä alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alueen väkiluku on pudonnut noin 3700 asukkaasta 2500 asukkaaseen, ja kouluikäisten lasten määrä on enää alle kolmannes vuoden 1980 tasosta.
Ikärakenteen vääristymisen ja väkiluvun vähenemisen myötä on alueen haluttavuus asuinpaikkana vähentynyt ja imago pölyttynyt. Tuntuu kuin olisimme unohtaneet, että Suvilahti on Vaasan parhaiten toteutettu lähiö, joka tarjoaa vielä nykyiselläänkin merellisen asuinympäristön ja toimivat lähipalvelut kävelymatkan päässä keskustasta.
Lähiön kehittäminen
Noin puolitoista vuotta sitten järjestetyssä Suvilahden asukasillassa kaupungin virkamiehet ja mukana olleet luottamushenkilöt lupasivat ryhtyä toimiin lähiön kehittämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Lupauksista on tänä aikana syntynyt Suvilahden asukasyhdistyksen tuella asuntomessuhanke, joka nostaa lähiön kehittämishankkeen valtakunnallisesti merkittävien mediatapahtumien joukkoon.
Pääasiassa Suvilahden koulun meren puoleiselle rantavyöhykkeelle kaavailtua asuntoaluetta ei ole tarkoitus tehdä kuitenkaan asuntomessuja vaan nykyisiä ja uusia suvilahtelaisia varten. Asuntomessut on alueen toteutuksen ja Suvilahden kehittämisen kannalta paras ajateltavissa oleva työkalu. Ne tarjoavat poikkeukselliset mahdollisuudet rakennettavien asuntokorttelien sekä puisto- ja virkistysalueiden laadukkaalle ja ekologiselle toteutukselle sekä alueen erityispiirteiden ja luontoarvojen huomioimiselle.
Laaja valmisteluAlueen kaavoitustyön pohjaksi on laadittu erilliset luonto- ja rakennettavuusselvitykset, joita täydennetään kesän aikana. Tuleva asemakaavanmuutos laaditaan näiden selvitysten pohjalta ja sitä koskevat luonnokset ja virallinen ehdotus on tarkoitus asettaa syksyn aikana julkisesti nähtäville. Alueen asemakaavaa työstetään työryhmässä, jossa on mukana normaalien viranomaistahojen lisäksi asukasyhdistyksen, Suvilahden koulun, alueen huvilanomistajien ja Vaasan ympäristöseuran edustajat. Tällä laajalla osallisuudella pyritään turvaamaan se, että alueen kehittämisessä ja suunnittelussa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioida kaikkien osapuolten tarpeet ja näkemykset.
Lopullinen vastuuKäsitykseni mukaan, liito-oravat, luonto- ja virkistysarvot tai rakennettuun ympäristöön liittyvät muutkaan arvot eivät voi olla kaavoituksen tai kaupungin kehittämisen esteenä, vaan ne on nähtävä haasteina ja voimavarana rikasta kaupunkiympäristöä kehitettäessä. Sekä liito-oravat että ihmiset vaativat asemakaavan oman elinympäristön turvaamiseksi, mutta viimekädessä kaupungin luottamushenkilöiden tehtävänä on arvioida missä määrin erilaiset näkökohdat tulee huomioida kaupunkiympäristöä kehitettäessä.
Juhani HallasmaaVäliotsikot toimittajan
Risto Jalonen
Avain pohjalaiseen sielunmaisemaan
Vuonna 2000 kirjoitin Uusi Vaasalainen ilmaisjakelulehteen jutun Risto Jalosesta. Jutun otsikko oli ”
Minä, Risto Jalonen” Jutun julkaisemisen jälkeen Jalonen lakkasi tervehtimästä. Myönnän että juttu oli ilkeä. Se sai kimmokkeen siitä, että Jalonen oli julkaissut kirjan nimeltä ”
Za-dam Za-daa”. Se oli Jalosen kirjoittama kirja Risto Jalosesta.
Nyt viisi vuotta myöhemmin vanha hyvä suhde on palannut ennalleen. Se kävi hyvin mutkattomasti ja vanhoja ei enää muistella. Jos vielä joskus kirjoitan Jalosesta laajan artikkelin, niin sen nimeksi tulee ”Minä
ja Risto Jalonen”.
Alku 25.6 julkaistiin Helsingissä Risto Jalosen uusin teos - Avain. Avain on Jalosen näköinen tutkimusretki pohjalaistaiteilijoiden sielun syövereihin. Teoksen julkaisu tapahtui Art Alexissa pohjalaistaiteilijoiden näyttelyn avajaisten yhteydessä.
Avain-teokseen on otettu mukaan 44 merkittävää pohjalaistaiteilijaa.. Teoksen kokoaminen kesti runsaat kolme vuotta.
-Mukana ovat kaikki vanhan Vaasanläänin huiput Juha Miedosta Vesku Jokiseen. Väliin mahtuvat mm. Esko Nikkari, Gösta Ågren, Jorma Ojaharju ja Veikko Takala,
Jalonen on luonut itsenäisen taideteoksen, joka on vaikeasti määriteltävissä. Herkkäviritteinen lukija löytää teoksesta monta eri tasoa.
-Tämä on myös tarkoitus. Teos on rosoinen, värikäs ja moneen suuntaan sätkivä niin kuin elämä itse. Yhtenä selkeänä päämääränä on ollut luoda teos joka silottelisi eri taidelajien ja jopa taideorganisaatioiden välisiä jännitteitä.
Jalonen korostaa että kaikki taide on samasta lähteestä.
300-sivuinen järkäle pakottaa lukijansa valppaaksi, paitsi sisältönsä suhteen, joka koostuu pääasiassa Jalosen omista teksteistä ja kommenteista, myös taiton ja layoutin suhteen.
Valpas lukija huomaa nopeasti, että kysymyksessä on läpiajateltu teos, jonka keskeisiä elementtejä ovat parisivutaitto ja sivujen värien harmonia sekä monitasoiset linkit kuvien aihemaailmaan ja tekstiin. Sivuaukeaman pohjaväri on otettu esimerkiksi sivulla olevan kissan silmistä. Sivupohja, kuvaelementit ja teksti muodostavat oman teoksen.
Kysymys on oivaltavasta löytöretkestä.
Avain on ilmiselvästi Jalosen päätyö kirjallisella alalla toistaiseksi. Jalonen pitää itse läheisempänä teoksenaan runoteosta ”Yksi” vuodelta 2004.
Avain-teoksen taiteilijoita ovat mm. Jorma Ojaharju, Gösta Ågren, Hannu Hautala, Panu Hemminki, Soile Yli-Mäyry, Fritz Jacobsson, Eero Hiironen, Esko Nikkari, Heikki Mäki-Tuuri ja Veli Ekroos.
Risto Jalonen
http://www.netikka.net/jalonen
Heikki Kouhi
Nyt tulee edetä rauhassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi (kok) toteaa, että nyt kun selvitys on saatu, se tulee tutkia rauhassa, neuvotella ympäristöviranomaisten kanssa eri vaihtoehdoista ja tehdä sen jälkeen suunnitelmat.
-Käsitys, jonka mm. KHO:n presidentti Hallberg on esittänyt, on, että liito-orava ei estä järkevää rakentamista, sanoo Kouhi.
Vaasa ja asuntomessut
Asuntomessu- idea tuli Vaasalle Suomen Asuntomessut Osuuskunnan aloitteesta. Ilmeisesti vuodelle 2008 ei ollut muita oikein sopivia hakijoita. Kireän aikataulun vuoksi virkamiehet olivat osittain skeptisiä. Kaupunkilaisia messujen järjestäminen kuitenkin innosti ja yleisön paine oli melkoinen.
Vaihtoehtoisia paikkoja alettiin selvittää kiireellä ja hyvin pian todettiin, että ainoa kohde, jossa messut tässä aikataulussa voitaisiin toteuttaa, on Suvilahti. Messuille saataisiin lisäksi mielenkiintoinen teema: 70-luvun asumalähiön täydennysrakentaminen, uudistuminen ja merenläheinen asuminen.
Kaupungin hallitus päätti esiselvitysten pohjalta yksimielisesti, Vihreitten edustaja muiden mukana, että messuja haetaan. Ne mm. tukisivat hyvällä tavalla ”Lisää asukkaita Vaasaan”-projektia. Mitään luontokartoituksia ei siihen mennessä ollut mahdollista tehdä ja eiväthän talvella tehdyt liito-oravaselvitykset kelvanneet Mustikkamaallakaan.
Messualueen suunnittelun valmistelu on täydessä käynnissä. Sitä pohjustetaan mm. luonto- ja ympäristöselvityksillä, joita kaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi tarvitaan. Suvilahdessa on pidetty myös laaja kansalaistilaisuus, jossa anomuksen perusteita esiteltiin ja jossa jokainen sai esittää epäilynsä ja pelkonsa ja tehdä kysymyksiä. Mitään ei ole valmisteltu salassa, kuten Osala väittää. Liito-oravienkin olemassa olo Suvilahdessa oli tiedossa, mutta ei se silloin noussut esteeksi vaikka Osalakin oli paikalla.
Asuntoaluea ei uhkaa liito-oravan elinaluetta
Olen nyt nähnyt liito-oravaselvityksen. Kartta on pilkutettu täyteen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä ulostepapanalöytöjä. Näitä Osala markkinoi ”järkyttävänä” esiintymänä. Ne ovat pääosin messualueen ulkopuolella. Selvitys toteaa myös, että alueella on 3-5 lisääntyvää naarasta, joiden arvioidut pesäpaikat eivät nekään tule messualueelle.
Siltä on löytynyt ”lajille sopiva alue”, jolla ei kuitenkaan papanoita ole esiintynyt. Lähellä on myös kaksi syönnösalueeksi arvioitua paikkaa. Lisäksi on löytynyt kaksi pientä aluetta, joissa on todettu kiimaleikkejä. Toinen on lähellä messualueeksi tarkoitetun alueen rajaa ja toinen taas niin lähellä jäähallia, että halli on varmaan Osalan logiikan mukaan suljettava.
Jatkossa tulee edetä rauhassaNyt kun selvitys on saatu, se tulee tutkia rauhassa, neuvotella ympäristöviranomaisten kanssa eri vaihtoehdoista ja tehdä sen jälkeen suunnitelmat. Käsitys, jonka mm. KHO:n presidentti Hallberg on esittänyt, on, että liito-orava ei estä järkevää rakentamista. Sen pesintäpaikkoja vain on säästettävä, tarvittaessa tehtävä uusia pönttöjä ja turvattava riittävä puusto sen liikkumiselle.
Tämä kaikki on ollut ennakkoon tiedossa ja niin on ollut tarkoitus toimia myös Suvilahdessa. Asuntomessut voidaan siten edelleen toteuttaa suunnitellulla tavalla ellei aikataulua valituksilla tuhota. Perusteettomienkin valitusten käsittelyaika on niin pitkä, että niihin aikataulu ei jousta. Se taitaakin olla Osalan viimeinen valtti.
Heikki Kouhi
Vaasan streetblues
Vaasa Street Jazz Summer 2005
Vaasan Street Blues käynnistyy tänä kesänä kolmannen- ja Vaasa Streetjazz kuudennen tai seitsemännen kerran. Dixie Tigersin nokkamies Ercco Jussila muistaa hyvin jokakesäisen katujaskan syntyhetket.
-Puhuimme Fondiksen Veli-Matti Ristiluoman kanssa niitä näitä ja Ristiluoma kertoi hankkineensa markiisit Fondiksen ikkunoiden yläpuolelle.
Silloin minulla naksahti. ”Markiisien alla ja edessä pitää soittaa jazzia kesäiltaisin.” Mielikuva tuli tietysti jostain New Orleansista tai sieltä.
-Nyt tämäntyyppistä jazzia ja bluesia soitetaan vain täällä ja Helsingissä. Vaasa Jazzclubin sihteeri Pelle Jansson sanoo, että katujazzit kohentaa selvästi Vaasan muutenkin hyvää kulttuurimainetta.
Perusjazzarit
Vaasalaiset perusjazzarit soittavat koska se on mukavaa ja kaupungissa ei niin paljon mahdollisuuksia yhteissoittoonole.. Tosin mukana on aimo annos lähetyssaarnaajameininkiä, sanoo Pelle Ercco Jussilaan viitaten.
Vaasa Street Blues Summer 2005
14.6 The Frank
21.6 Wagtails
28.6 Crossroads
5.7 J .Kananoja
12.7 Riff Brothers
19,7 Heart a´bones
26.7 Tuuli & Jussi
2.8 The Duke
9.8 Bluesleipurit
16.8 Max on the Rox
23.8 Lassien and the Lads
Vaasa Street Jazz Summer 200516.6Jonny Nordström Trio & Mariah Hortans (voc)
23.6 Dr. Sandberg´s Soulu Clinic
30.6 Wasa Dixie Tigers
7.7 Clark Jakobsson Quartet
14.7 Mr. Anthons Organ Mafia
21.7 Eppi Raivio (guitar(voc. Tre) & Band
28.7 Henri Marjamäki Quartet (Tku)
4.8 Wika Quartet
11.8 Wasa Dixie Tigers & Allan (voc)
18.8 Kai Hahto Group
25.8 Ercco´s Yong Power
1.9 Päätösjamit
Bluaes ja Street Jazzub lisäksi Vaasassa kullaanmyös Pik-Nic-jazzia Hietasaaressa heinäkuussa joka sunnuntai kello 13-15 välisenä aikana.
Vaasajazz
http://www.netikka.net/vaasajazzGood Mood Clubhttp://goodmoodclub.com/Doo-Bop Club
http://www.doobop.fi/Ravintola Fondis
http://www.fondis.fi/295156.aspx
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Tuiri Aho
Pelkistettyjä kukkia kesäksi
Vaasalaistaiteilija Tuiri AhoRakennusten kivijalassa ja sisäpihoilla toimivat työpajat ja ateljeerit ovat aidointa kaupunkikulttuuria. Tuiri Ahonateljeeri ja pieni sympaattinen näyttelytila sijaitsevat Vaasanpustikko 15. sisäpihalla. Helpoimmin paikan löytää kun menee rohkeasti rakennuksessa sijaitsevan Härön silmälasiliikkeen vieressä olevasta porttikongista sisäpihalle ja jatkaa siellä kunnes löytää oven ja kyltin missä lukee Design Tuiri Aho.
Pelkistettyjä kukkia
2005 - 7.6 - 18.8, paitsi 1-11.7.
arkisin klo. 13-18.00 la. 10-14.00
Tuiri Aho on pitkänlinjan vaasalaistaiteilija. Tänä kesänä Tuiri on koonnut kesänäyttelyksi kukka-aihaeisia tauluja vuosilta 1997- 2005. Tuirin kukat ovat kaukana perinteisestä vaasi-asetelmista.
-Kiinnostuin orkideoista joskus 90-luvulla ja ryhdyin maalaamaan niitä. Pian aihemaailma käsitti kaikki kukat ja viimein muodoksi tuli pelkistetyt kukat, selittää Aho.
Taulut on maalattu öljy- ja akryylitekniikalla.
Uniikkijakkuja
Taulujen ja kollaasien lisäksi Tuiri valmistaa uniikkijakkuja kaikenkokoisille naisille. Jakkuja syntyy n. 2 jakun viikkovauhdilla.
-Minun jakkujani ostavat rohkeat, persoonalliset ja luovat naiset, määrittelee Aho.
Samassa yhteydessä Aho kiittelee, että onneksi tällaisia ihmisiä ei ole kovin paljon. Oudolta tuntuva toteamus johtuu vain siitä, että jakkujen tekemiseen käytetty aika tulee vastaan.
Toinen Tuiri Ahon havaitsema ongelma liittyy tiloihin.
-Tekisin enemmän kaikenlaista jos olisi tilaa. Nyt joudun jarruttamaan itseäni tilan puutteen vuoksi, joka on tietenkin kauhea asia taiteilijalle, mutta sen kanssa on vain elettävä, sanoo Aho
