Vaasalaisia

Mauno Olavi Sundberg

Sotalapsen tarina koskettaa


Vaasalaisten hyvin tuntema ”Manu” Mauno Sundberg on sotalapsi. Manu asui Tanskassa Kaas ´in kaupungissa kaksi vuotta. ”Miksi Kemin Laitakarissa kenenkään muun vanhemmat eivät olleet huolissaan lapsistaan, ainoastaan minun ja Pekan äiti, Toini? Kukaan ei myöskään puhunut mitään paluusta takaisin Suomeen. Se ahdisti mieltä, pohtii Manu vielä yli neljänkymmenen vuoden jälkeen.

Etsi netistä: sotalapset, krigsbarn, finska krigsbarn

Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta. Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.

Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Sotalapset
http://www.maailmanpakolaistilanne.net/ps_sotalapset.html



Yksi näistä Tanskaan siirretystä sotalapsista oli Mauno Olavi Sundberg. Vielä vuosikymmenien jälkeen ”Manu” ei ole kyennyt selvittämään itselleen kaikkea kokemaansa. Työ on edelleen kesken. Tai ehkä se on saatu päätökseen. Manulta on tänä keväänä ilmestymnyt cd-levy ”Sotalapsen tarina”

-Cd-levy sisältää sotalapsesta kertovan laulun, Manun itse kertoman tarinan sekä ääniefektejä. CD-levy on toistaiseksi vain promo, jota jaetaan lähinnä lehdistölle ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Myös arkistokappaleet Pohjanmaan Museolle ja Siirtolaisinstituutille on varattu, sanoo Manu.

Miksi juuri minä
Vielä runsaat neljäkymmentä vuotta sotalapsivaiheen jälkeen Manu Olavi kysyy, että ”miksi juuri minä jouduin Tanskaan” ja ”miksi juuri minä jouduin Tanskasta lähtemään”. Ensimmäiseen kysymykseen liittyy sanomaton ajatus, että Mauno Olavi olisi lähetetty Tanskaan ”pois jaloista”. Tämä ajatus kumpuaa myös muistelmista.

Myös toinen kysymys sisältää sanomattoman ajatuksen siitä, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, olisi elämä antanut jotain sellaista, mitä Suomi ei ole pystynyt antamaan. Näinhän ihmiset monesti ajattelevat ja se on vain hyväksyttävä. Keskustelussa Mauno Olavi Sundbergin kanssa tulevat esille myös sotalapsihistorian raadollisemmat, harvemmin kerrotut asiat, vaikka Manu ei itse niitä ole koskaan joutunut kokemaan. Ne ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa.

Osa lapsista lähetettiin mitä ilmeisemmin ”pois jaloista pyörimästä”, osa joutui kokemaan seksuaalista ahdistelua, osa sai kokea väkivaltaa, monille paluu takaisin Suomeen oli elämänikuinen shokki. Osa sopeutui uuteen kotimaahansa ja uuteen perheen täydellisesti.

Itse uskon, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, hän olisi saavuttanut sen minkä täälläkin. Mauno Olavi Sundberg on koko kaupungin hyvin tuntema ”Manu”, jonka tuttavuudella ylpeillään. Harva saavuttaa samalla tavalla ympäristön arvostuksen. Mauno Olavi Sundberg oli ehkä tärkein Radio Vaasan kultakauden luojista.

Kemin Laitakarista Kööpenhaminaan
Mauno Olavi Sundberg syntyi Kemissä 1931. Perhe asui Kemin kyljessä Laitakarissa. Mauno oli vain 2 vuotias kun hänen isänsä rakennusmestari Erik Johan Sundberg kuoli. Äiti,Taimo os. Lindström meni pian uudelleen naimisiin Eino Edvin Paanasen kanssa. Avioliitosta syntyi poika, Pekka, Suhde päättyi eroon.

Tanskaan Mauno lähetettiin heti ensimmäisten lapsiryhmien mukana. Ensin Kööpenhaminaan ja sielä meijerinomistajan perheen sotalapseksi. Tanskassa Mauno ehti asua ja elää vuotta.
Takaisin Suomeen Mauno palasi ensimmäisten lapsipalautusten mukana. Suomi oli hyviin oloihin tottuneelle Manulle suuri shokki. Samoin äidin uusi elämä. Äiti oli löytänyt itselleen saksalaisen sulhasen nimeltään Erich Müla. Saksalainen lupasi mennä naimisiin Taimin kanssa ja viedä hänet ja pojat mukanaan Dortmundiin heti sodan päätyttyä. Erich kuitenkin katosi rintamaolosuhteissa, eikä varmuutta hänen kohtalostaan ole,

Vaasaan Mauno ja hänen äitinsä muuttivat vuonna 1946. Taimi ehti olla Strömbergillä töissö 25 vuotta, Taimi kuoli vuonna 1998,. Sotalapsen elämänvaiheista Mauno Olavi Sundberg on tehnyt koskettavan ja monitasoisen muistelma cd:n, missä hän omalla äänellään kertoo tarinansa. Tarina on kuultava. Sitä ei voi toistaa tekstinä.

Kysymys on toistaiseksi promosta. Jos kiinnostunut yhteistyökumppani tai sponsori löytyy niin cd-tulee laajempaan levitykseen. Toiseksi cd:stä on olemassa vain lehdistö ja arkistokappaleet.

Vielä jäi jotain sanomatta
Sotalapset ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja pystyneet melko hyvin selvittämään itselleen tapahtumien kulun. Sen sijaan tutkinnalliselta kannalta lasten äidit ovat jääneet varjoon. Vielä saattaisi olla mahdollisuus kuulla myös heitä. Myös viranomaisten osuus kaipaa lisäselvityksiä. Painostivatko viranomaiset lasten vanhempia ja painostivatko viranomaiset erityisesti epäselvissä olosuhteissa asuvien lasten vanhempia?

Keskusteltiinko sotalasten värväämisen aikana lainkaan siitä, mitä lapselle ja äidille merkitsee erottaminen toisistaan? Myös sairaiden lasten lähettäminen vieraaseen maahan tulisi selvittää. Mauno Sundberg kertoo käyneensä Ruotsissa hautausmaalla, minne oli haudattu 27 sotalasta.

-Heidän täytyi olla hyvin huonossa kunnossa jo lähtiessään kun Ruotsin korkeatasoinen sairaalajärjestelmäkään ei pystynyt heitä pelastamaan, sanoo Manu Sundberg.

Sotalapsen tarina
Säv.sos ja laulu: Kari Laaksoharju. San. Manu Sundberg & Kari Laaksiharju.
Sdudio-oskesteri ja harmonikka: Svante Betlehem.
Kesto: 60 min. 57 sek.

Sotalapset
Sotalapset - Krigsbarn
Finska krigsbarn
Finnebarn i Danmark
Totuutta etsimässä
Sotalapset uudella junamatkalla

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

---

posted by Tapio Parkkari @ torstaina, toukokuuta 12, 2005