Kirjoita Googlen hakukenttään ensi kerralla sana vaasalaisia ja klikkaa!
Keskustelu käynnissä!
Keskustelu Sportista kuumentaa!
Blogi muuttaa
Päivittäminen lopetettu
Vaasalaisia-kaupunkiblogin päivittäminen tällä alustalla on lopetettu. Blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen:
http://www.vaasalaisia.infoTämä blogi toimii siis edelleen niin kuin tähänkin saakka, mutta sitä ei enää päivitetä.
Laita uusi osoite http://www.vaasalaisia.info kirjainmerkkeihisi.
Tervemenoa uudelle alustalleVaasalaisia kaupunkiblogi on nyt täydennetty foorumilla. Kirjaudu foorumin käyttäjäksi ja anna muidenkin lukea mielipiteesi. Muita lisäominaisuuksia ovat kuvagalleria, nettitori, lyhytviestit ja puffit.
Vaasalaisia.info kokonaisuuteen kuuluu myös Vaasapedia avoin tietosanakirja ja erillinen
Artcity-blogi.vaasalainen
Kateus vie
Päiväranta on pakko kunnostaa
Olin 10-12 vuotias kun äitini sisko vei minut ensimmäistä kertaa seurakunnan Päivärantaan Sundomissa. Matka tapahtui Böljanilla Kalarannasta. Aluksessa oli oikea rahastaja, joka keräsi matkalippujen hinnan nahkaiseen laukkuunsa.
Kesäinen sunnuntai Päivärannassa oli täynnä aurinkoa, lasten leikkejä ja naurua. Erityisesti on jäänyt mieleen kiihkeät lentopallo-ottelut Päivärannan hyvin hoidetulla kentällä. Vuosi lienee ollut 1955.
Päivärantaa ympäröi upeat marjamaat. Marjaan lähdettiin suurella joukolla. Retken jälkeen maistui puolukka-kauraryynisekoitus tai mustikkamaito.
Kävin Päivärannassa uudelleen viime viikolla. Tyrmistys oli täydellinen. Pihan ennen niin hieno lentopallokenttä oli nurmettunut, itse päärakennus huokaili vaivojansa ja saunan ovi repsotti auki. Laituri oli vajonnut puoliksi Sundomin lahteen.
Rappio merkit ovat ilmeiset. Täysin käsittämätöntä, että upealla paikalla oleva kesänviettopaikka on annettu rappioitua. Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai perisuomalaisesta kateudesta? Omistajaosapuolet eivät saa jalkojaan saman pöydän alle? Tai sitten jompikumpi osapuolista pelkää että toinen nostaa jalat pöydälle.
Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös kulttuurimuutos. Ihmisillä alkaa olla omat huvilat ja perheet eivät enää juuri yhdessä vietä kesäpäiviä sen jälkeen kun lapset ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Eikä seurakuntakaan enää kiinnosta. Paikka on kuitenkin upea ja on häpeä että sitä ei ole hoidettu.
Pari puhelinsoittoaPari puhelinsoittoa ja viimein päädyin
Pertti Mandelliin. Mandell on toinen Päivärannan omistajista, toinen on Vaasan suomalainen seurakunta. Mandell edustaa Vaasan kristillistä yhdistystä. Pertti Mandell huokaa syvään kun kuulee sanan Päiväranta.
-Olemme viime viikolla lähettäneet Vaasan suomalaiselle seurakunnalle kirjeen, missä ehdotamme että yhdistyksemme osallistuu paikan kunnostamiseen 4000 eurolla jos seurakunta osallistuisi 6000 eurolla. Seurakuntaneuvosto kokoontuu elokuussa, joten jotain ehtisi tehdä vielä tänä kesänä jos seurakunnan päätös on myönteinen. Paikasta voisi kunnostaa seurakunnan ja yhdistyksen virkistyspaikka.
-Lähinnä se toimisi marjaretkien kokoontumispaikkana ja siellä voisi olla myös diakoniatyyppistä toimintaa arvioi Mandell.
Mandell esittää uuden nimen,
Heikki Lamminmäki.Päivärantatyöryhmä Lamminmäki on Päiväranta-työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on pohtia Päivärannan korjaamista ja toiminnan elvyttämistä.
-On helppo arvata, että yhteisomistuksessa olevan vanhojen rakennusten
kunnostaminen nykyisten määräysten mukaiseen kuntoon ei ole yksinkertainen asia muotoilee Lamminmäki.
-Kiinteistön rakennukset tarvitsevat nopeaa kunnostusta, muutoin aika tekee tehtävänsä. Mielestäni Päiväranta kannattaa kunnostaa kertomaan jälkipolville entisen ajan
kristillisestä toiminnasta. Omat ensimuistot liittyvät 40 luvun loppupuolen
ja 50 luvun alkuun Joka Poika toiminnasta. Päiväranta oli silloin meidän kesäisten ja kevättalven retkien kohteena, sanoo Lamminmäki.
Päivärantaa läheltä seurannut nimettömäksi jäävä vaasalainen sanoo suoraan, että rappion syynä on Vaasan suomalaisen seurakunnan pelko siitä, että kristillinen yhdistys jotenkin voittaisi jos paikka kunnostetaan. Merkillistä puhetta jos se pitää paikkaansa.
Vaasalaiset velot
Kiivas, Verraton, Darling
Mikko Råberg 1910-mallisen Crescent-polkupyörän selässä. Pyörässä on puiset lokasuojat ja vanteet sekä kardaaniveto, ilman rattailta pois lähteviä ketjuja.Mikko Råbergin kohteena vaasalaisvalmisteiset pyörät eli velot eli velocipedit eli munamankelitVaasalainen
Mikko Råberg on tykästynyt kovasti vanhoihin polkupyöriin, joita hän on harrastanut ja keräillyt nelisen vuotta.
- Joku näissä viehättää. Hienot yksityiskohdat ja ovathan vanhat pyörät kauniita, katso nyt. Ei kai tällaisia keräilyharrastuksia pysty järjellä selittämään, toteaa Råberg.
-Par'aikaa hän keräilee ensi vuonna Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa järjestettävään Made in Vaasa -näyttelyyn juuri vaasalaispyöriä ja muuta pyöräilyyn liittyvää rekvisiittaa. Vaasassa koottiin aikanaan ainakin 50 eri merkkistä pyörää. Jos niistä saisi edes 10-20 näytille niin olisin tyytyväinen, hän sanoo.
Suomeen ensimmäiset pyörät tuotiin 1860 luvulla, tuolloin myös kyläsepät tekivät omia kokeilujaan polkupyöristä. Nykyaikainen polkupyörä syntyi, kun vapaanapa keksittiin 1890-luvulla. Jo aiemmin pyörä oli saanut ilmatäytteiset kumirenkaat, polkimet ja ketjuvedon. 1890-luvulla sai alkunsa myös suomalainen polkupyöräteollisuus.
VaasalaisiaMikko Råberg kertoo, että 1900 luvun alussa lähes jokainen polkupyöräliike toimi myös "tehtaana". Osat ostettiin Ruotsista, Saksasta, Englannista ja kasattiin kaupan takahuoneessa ja myytiin omalla nimellä.
- Nimekkäimpiä vaasalaisia alalla olivat Palinit, Hasselblatt, Petander, Louhivuori, Holmberg. Ensimmäinen varsinainen pyörätehdas oli Rautakauppa Oy Teräs, joka aloitti toimintansa 1912. Vaasassa on muuten pitänyt hakea ajolupa polliisilta ja pyörä on pitänyt rekisteröidä vuodesta 1898 vuoteen 1938.
-Hauskimpia Vaasassa koottujen polkupyörien nimiä ovat:
Vaasan Polkupyörätehdas ja
Sähköliike L. Palin - S. Palin 1910-1920 luvuilla valmistamat
Daisy ja
Darling sekä Oy Uttersrtöm & Co valmistama
Kiivas ja
Werraton. Teräs Oy:n
Ennätys, Hirvi, Myrsky, Pomo, Uljas.
Osakyhtiö A. Wisenin Ennätys, Eino Louhivuoren
Sukkela. Nykyisin Suomessa on kolme pyörätehdasta. Helkama Hangossa, joka tänä vuonna täyttää sata vuotta, Tunturi Turussa ja Tähtipyörä Sulvalla
Vanhat VelotVanhojen polkupyörien harrastajilla on oma valtakunnallinen polkupyöräkerho Vanhat Velot ry. Siihen kuuluu tällä haavaa yli 100 jäsentä.
Made in VaasaVaasalaistuneena Råberg on kiinnostunut vaasalaisista pyörämerkeistä, joita hänellä on nyt viisi ja kaikkiaan pyöriä toistakymmentä. Ajokunnossa muutama, mutta entisöitynä ei vielä yhtään.
Ensimmäisen vanhan pyöränsä hän löysi nelisen vuotta sitten vaasalaisen antiikkiliikkeen vintiltä, joka on tamperelaisen Kone ja Terän valmistama Jaguar.
Pyörän entistäminen tai konservointi on hänen mukaansa helpompaa kuin auton, mopon tai moottoripyörän, vaikkakin vaikeutensa on polkupyörässäkin.
Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa on ensi vuonna 2006 kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana:
Made in Vaasa. Se kertoo, minkälaisia ajoneuvoja ja moottoreita Vaasassa on valmistettu. Eri vaasalaisvalmisteiset polkupyörämerkit ovat väkevästi mukana.
- Pyrin löytämään näyttelyyn lisää vaasalaisia polkupyöriä, mainoksia, myyntikuvastoja, lisävarusteita, ajokortteja, rekisterikilpiä, pyörän osia, toteaa Mikko Råberg, joka itse ajelisi
mieluiten näyttävän näköisellä Werrattomalla. Vielä se on osina tallissa, mutta pitää kasata se kesän ajoihin, hän toteaa.
Lisätietoja:
mikko.raberg@netti.fi tai
Wanhat VelotVaasalaiset VelotLyhennetty. Alkuperäinen teksti ja kuva
Timo Koskinen
Toripuutarha
Maalahden museo ja puutarha
Monet muistavat isoäidin pihapientareen erikoiset kukat ja pensaat. Itse kukkien nimetkin vievät muistot vuosikymmenien taakse: maatiaisritarinkannus, alppipiikkiputki, illakko ja harmaamalvikki tai vaikkapa siperian kurjenmiekka. Kaikki nämä, ja paljon muuta on nähtävissä Maalahden
Brinkeuksen museon yhteydessä olevassa toripuutarhassa.
Toripuutarha– Toripuutarha on saanut nimensä siitä, että maalahtelainen Orren perhe kasvatti myyntiin 30-luvulta lähtein perennoja, pensaita., puita ja kesäkukkia, sanoo puutarhaa 6 vuotta hoitanut ja kunnostanut
Irma Lintulaakso
Lintulaakson mukaan puutarha on rekonstruoitu Susanna Laguksen puutarhasta tekemän gradun mukaisesti. Gradu ilmestyy kirjana ensi vuonna.– Puutarhan historia alkaa oikeastaan jo vuonna 1878, jolloin Abraham Orre avioitui Beata Sofia Köpingin kanssa. Abraham ja Sofia saivat 8 lasta, neljä poikaa ja neljä tyttöä. Pojat kuolivat ennen aikuisikää, mutta tytöt elivät pitkän elämän.
– Tyttäret olivat Amanda Sofia (1881–1958), Marja Emilia (1888–1961), Hilda Elisabeth (1889–1962) ja Edit Irene (1895-1976). Tyttäristä Hildasta tuli vaasalaisten hyvintuintema torikauppias. Edit oli ainoa sisarussarjasta, joka solmi avioliiton.
Irma Lintulaakson mukaan Orren perhe kasvatti keskimäärin noin 70 lajiketta, joita myytiin Vaasan kauppatorilla. Myynti oli ilmeisen kannattavaa, sillä kyläläisten mukaan Orret kantoivat pankkiin rahaa ”pärelorilla”. Hauska havainto on myös se, että perheen omassa tuvassa ei kukkia ollut.
Toripuutarhassa on paljon harvinaisuuksia, sellaisia joita on enää vaikea saada tai jotka on jalostettu niin, että alkuperäinen kantamuoto on lähes kadonnut. Näitä voi kuitenkin ostaa puutarhasta siemeninä ja joitakin lajeja jopa taimina.
– Monet vanhat lajit ovat Suomesta kadonneet, joitakin olemme löytäneet pensaiden juurilta ja elvyttäneet. Ruotsista voisi joitain lajeja vielä saada. Niiden tunnistaminen on sikäli helppoa, että puutarhan jäljiltä on olemassa vanhoja siemenpusseja, tietää Lintulahti.
Maalahden museon 49 talousrakennusta ja vanha toripuutarha ovat Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on jäänyt turhan varjoon.
Hintaseuranta
Sikakallista vai hulppean halpaa?e-Mail: 09.07.2005 klo. 11.47Arvoisa "vaasalainen"Voitaisiinko tälle sivulle perustaa aihe, jonka nimenä olisi vaikkapa
kansalaisen hintaseuranta. Tavalliset vaasalaiset voisivat vertailla hintoja ja kertoa mielestään liian kalliista hinnoista tai palveluista ja vaihtoehtoisista tuotteista ja palveluista.
Kävin tänään kauppatorilla ja esim. neljä pientä nahistunutta naurista maksoi 3 euroa eli 18 mummon markkaa. Tuolla hinnalla olisi pitänyt saada 5 kiloa nauriita. Litra palkoherneitä maksoi kolme euroa ja litra uusia perunoita 2,50 euroa.
Jälkimmäinen oli törkeätä. Perunat olivat suurikokoisia ja niitä mahtui litran pönikkään korkeintaan kahdeksan. Suurin osa "litrasta" oli perunoiden väliin jäänyttä ilmaa.
PerheellinenErinomainen idea: Vaasalainen
Maalahden lihasavustamo
Viisi uutta grillimakkaraa markkinoille
Maalahdessa toimiva Maalahden lihasavustamo toi juuri juhannuksen alla markkinoille viisi uudentyyppistä grillimakkaraa. Maut vaihtelevat perinteisestä grillimakkarasta valkosipuliin ja tomaattiin. Makkarat myydään
Patruuna tuotenimellä.
-Tuotteemme ei ole niitä halvempia. Ne sijoittuvat lihapitoisuudeltaan Kabanossin ja Wilhelmin yläpuolelle, sanoo
Jouni Pajuluoma, toinen yrityksen omistajista. Toinen on
Marko Laine.Nuori yritysJouni Pajuluoma ja Marko Laine ostivat Gösta Lövmarkin pienen makkara- ja lihanjalostustehtaan viime vuoden marraskuussa.
-Joulukuu meni kinkkuja tehdessä ja tammikuun alussa tulivat remonttimiehet ovesta sisään. Firma oli 3 kuukautta kiinni. Remontin aikana nostimme hygieniatasoa ja hankimme uusia koneita. Puolet olivat käytettyjä ja puolet uusia. Kallein oli tuollaista keskikokoisen henkilöauton luokkaa.
-Yrityksessä on Markon ja minun lisäkseni 4 vakituista ja yksi kesätyöntekijä. Makkaramestarina toimii elintarvikeinsinööri
Ari Tulimäki. Arilla on pitkä kokemus Pohjanmaan Lihan ja Nymannin makkaratehtaan palveluksessa. Häntä saamme kiittää uusista tuotteista ja mauista, sanoo Pajuluoma.
Maalahden lihajalostamon repertoaariin kuuluu noin 40 tuotetta. Skaala ulottuu grillimakkarasta ja maalaishyytelöön eli tytinään. Väliin mahtuu saunalenkkiä, luonnonsuolinakkeja ja monenlaisia leikkeitä, myös savuleikkeitä. Maalahden lihasavustamossa päätettiin heti toiminnan alussa, että makkaroiden on oltava täyttä lihaa. Vesi riittää lisäaineeksi.
-Emme käytä soijaproteiineja, kamaraa, eikä jauhoja. Tuotepakkauksiin merkitty lihamäärä on 81%, mutta käytännössä se on enemmän. Tämä on selkeä valinta. Toinen käytännön valinta on että emme pakkaa leikkeitä. Ne myydään suoraan palvelutiskiltä.
Pajuluoman mukaan marketit ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan. Maalahden grillimakkaroita saa tällä hetkellä Vaasassa vain
Kivihaan Citarista, mutta tuotteita on myynnissä myös Laihialla, Vähäkyrössä ja Sundomissa.
-Toiminta on toistaiseksi melko pienimuotoista, mutta jos saamme yhden uuden asiakaan joka toinen viikko seuraavan vuoden aikana niin ehkä saamme Markon kanssa jo vuoden kuluttua itsellemme palkan tästä työstä. Onneksi vaimoilla on vakituinen työpaikka, hymähtää Pajuluoma.
MakkaralinkkejäAKS:n makkaraportaaliRaholan syötäviä sanojaMakkara ei ole pihviWikipedia makkarastaWikipedia englanniksi SausagefansThe Art and Practice of Sausage MakingSausage making
Pikku putiikkeja
Ison tilan vuokraaminen Galleria Wasassa on ollut sen verran
takkuista, että nyt on Gallerian terävässä päässä tehty päätös pilkkoa tilat pienemmiksi liiketiloiksi. Isoille ketjuille tilat ovat tällä hetkellä liian pienet.
Monet ketjut ovat tiettävästi ilmaiseet olevansa kiinostuneita tiloista heti, kun korttelihankeen myötä rakennettavat lisäliiketilat tulevat jakoon.
Galleria Wasa tulee siis lähitulevaisuudessa olemaan useiden pienten liikkeiden kauppakeskus.
Mauri Öljymäen pesti on jätkettu vuodenvaiheteen yli.
Vaasa maailmalla
Nikolainkaupunki Merenkurkun rannalla
Suomi24.fi Vaasa keskustelualueelle kirjoittanut nimimerkki
Jeppe on löytänyt mielenkiintoisen vaasa-aiheisen linkin, missä kerrotaan Merenkurkun rannalla sijaitsevasta
Nikolainkaupunki nimisestä paikasta kansainväliselle yleisölle.
NikolainkaupunkiVaasa maailmallaOlen poiminut tähän muutaman vieraskielisen linkin Vaasasta. Mihinkään syvälliseen tutkimukseen ei juuri nyt ole aikaa, mutta jos aihe kiinnostaa ja joku tekee maukkaita löytöjä, niin niistä voi kertoa kommenttiosuudessa.
Kiinnostavimmat tiedot Vaasasta löytynyvät sivulta, joilla täällä käynyt kertoo omista kokemuksistaa. Tästä voisi kertyä vaikka kesän hupijuttu.
Tässä on haettu hakusanoilla
vaasa travelLinkkejä http://www.10best.com/Vaasa/http://www.world66.com/europe/finland/vaasahttp://www.world66.com/europe/finland/vaasa
Stig Jern
Ihmisellä täytyy olla unelmia
Sanaan unelma mahtuu koko ihmisen elämä. Unelma voi olla vaikka oma metsälampi, jonka rannalle voi tulla vain istumaan ja olemaan. Gerbyläinen
Stig Jern on toteuttanut tämän zeniläisen unelmansa kymmenen vuoden aikana. Jernin tontille Alskatintien varteen, metsäsaarekkeen suojaan. on noussut sielun kuvajainen: tyyni metsälampi, jonka ylitse kurottuu kaarisilta.
Pilvisenä päivänä silta ja lammessa olevat kivet heijastavat oman kuvansa rannalla istujan silmiin ja mieleen. Stig Jern ei osaa tarkalleen sanoa, miksi hän halusi oman lammen. Lampi oli vain tehtävä.
-Sain idean joskus viisitoista vuotta sitten. Ensimmäiset viisi vuotta menivät tuumaillessa ja sen jälkeen tuttu koneurakoitsija on kymmenen vuoden aikana joka vuosi tehnyt jotain. Nyt lampi, kaarisilta ja lammen rannalla oleva penkki ja pöytä ovat valmiit, sanoo Jern.
-
Stig Jernia kuunnellessä ymmärtää, että kysymyksessä on mielentila. Syvästi sielua koskettava yksityinen asia, jota ei pysty toiselle välittämään. Varmasti on myös niin että lammesta unelmointi ja mielen kuvan rakentaminen todelliseksi, on siirtänyt arkipäivän murheet aivan toiselle tasolle.
Lampi on noin 40x14 metrin kokoinen ja metrin syvä. Lampea hallitsee tällä hetkellä 8 ruutanaa. Ruutanat asuvat lammessa läpi vuoden. Stig Jern hämmästyy sanattomaksi kun toimittaja kysyy, ovatko ruutanat tarkoitettu syötäviksi. Jern ei edes osaa vastata ymmärtämättömän kysymykseen.
Stig Jern oli 34 vuotta Lindemanin Verkkotehtaan tuotantopäällikkönä kunnes siirtyi kotitilalleen eläkepäiviä viettämään. Eläkkeellä olon on täyttänyt Vaasa-aiheisten postikorttien keräily, sukututkimus ja Gerbyn historian tutkiminen sekä tietysti lammen rakentaminen. Vaasa-kortteja on kertynyt 17 mapillista. Jernillä on vaimo ja yli 57-vuotias sairas poika.
Aikasempina vuosina Jern osallistui myös Mustasaaren kunnallispolitiikkaan. Neljä vuotta kunnanhallituksessa ja neljä vuotta valtuustossa riittivät. Perheeseen kuuluu myös vaimo, Inga. Perheenpoika asuu hoivakodissa Sepänkylässä.
SukutilaKotitila ja sen historia ja menneiden sukupolvien elämä on osa Stig Jernin elämää. Suku on asunut samoilla sijoilla 1550-luvulta saakka. Mitään uljasta sukutarinaa ei Jernien sukuun liity.
-Esivanhemmat ovat olleet vuosisatojen ajan maanviljelijöitä ja kalastajia. He ovat viettäneet tavallista elämää, summaa Jern.
Entisten sukupolvien muistoksi ja linkiksi nykyaikaan Jern on hakkauttanut lammen rannalle muistokirjoituksen
TILL MINNE AV GÅNGNA
SLÄKTLED PÅ WATSKO
NORRGÅRD HEMMANS
BOPLATS
ANDERS JÖNSSON ÄR
DEN FÖRSTA NÄMNDA
HUSBONDEN PÅ
HEMMANET OCH
ÅRET ÄR 1550
FAMILJEN STIG JERN
BOR NU PÅ DEN
GAMLA BOPLATSEN
JULI 1994
STIG JERN
Vaasan kirkko
Kellotornissa koko ihmisen elämäKiireiselle, väsyneelleJokaiselle kutsun tuommeIäisyyden, rauhan maastaLohdutuksen JumalaltaTeksti kirkonkellossa
Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.
Kirkon torniKirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.
Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.
Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin.
Kirkon kesäopas
Päivi Rautakoski lupaa seuraavalla kerralla laskea portaiden lukumäärän kun kapuamme Torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista.
Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.
Seuraavaa etappia voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.
Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.
-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja,
papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö
viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen
-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.
Vaasan kirkkoKirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.
Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.
Kirkon puistoKirjkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996.
Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.
(Tiedot seurakunnan proshyyristä)
http://www.vaasaevl.fi
Minun Vaasani
Otakameratavaksi
Kantakaupungin Asukasyhdistys ry:n julistaa valokuvakilpailun kaikille vaasalaisille. Kilpailu liittyy Vaasan 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Kilpailun aiheena on ”Minun Vaasani”. Aiheet on löydettävä kantakaupungista mukaan laskettuna Vaskiluoto ja Vöyrinkaupunki. Yhdistys näkee mielellään että kaikki vuodenajat huomioidaan.
Palkinnot
Ensimmäinen palkinto on valokuvatulostin. Toinen palkinto on tietokoneenkuvankäsittelyohjelma. Kolmas - viiden palkinnonsaaja saa valokuva-albumin. Studio Fotocenter sponsoroi voitot.. Voittajat julistetaan yhdistyksen juhlaseminaarissa Minun Vaasani 7. lokakuuta 2006.. Arvostelulautakuntaan kuuluvat Gunnar Bäckman, Rita Lukkarinen ja Jaakko Salo sekä museoamanuenssi Katarina Andersson ja kuvataideopettaja Åsa Jern.
KuvatKuvat tulee toimittaa cd-muodossa tai tulostettuna, vähintään 300 dpi, paperikuvana tai diakuvana. Kuvat lähetetään yhdistyksen sihteerille osoitteella Kantakaupungin Asukasyhdistys c/o Jern, Rantakatu 11 A 10, 65100 Vaasa. Valokuvaajan nimi ja yhteystiedot suljetussa kirjekuoressa.
Hurja huhu
Sport hieroo kauppoja Aaltopuiston saunasta
Vaasan kaupunginhallitus päätti myrskyisän kokouksen jälkeen
Hockey Team Vaasan Sport Oy: erityiskohtelusta. Syksyllä valtuustolle tulevan esityksen mukaan Sportin 63 466 euron velka kuitataan lisämäärärahalla ja toisen, 16 000 euron velan takaisinmaksusta luovutaan kokonaan.
Tänään lähes jokainen vastaantulija otti puheeksi Sportin. Ja heitä oli paljon. Kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että kaikkia vaasalaisia urheiluseuroja on kohdeltava samalla tavalla. Moni pyysi että ottaisin asian puheeksi
vaasalaisia-blogissa. En lämmennyt erityisesti ajatukselle, koska asia tulee ajankohtaiseksi uudelleen syksyllä ja keskustelun avaus johtaisi vain hedelmättömään eipäs-juupas väittelyyn.
Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Tuttu vaasalainen huitoi kadun toiselta puolelta sen näköisenä, että nyt on tosi kysymyksessä. Kun kävelin kadun ylitse kysyi tuttu vaasalainen Sportista. Kerroin mielipiteeni, jonka jälkeen seurasi paukku.
Sport ja Aaltopuiston sauna
-Ookko kuullu, että Sport hieroo kauppoja
Aaltopuiston entisestä yleissaunasta. Sauna on nykyään Vaasan Osuuspankin omaisuutta ja tilaa saunassa on vähintään 150 neliötä plus runsaasti varastotilaa.
Tuttu vaasalainen oli todella tuohtunut.-Saunassa on iso eteisaula, takkahuone, pesuhuone, suuri löylyhuone ja sen lisäksi pesutupa, jossa uusi pesukone ja suuri palju.. Eli täysin valmiit tilat juuri urheilujoukkuetta varten.
-Jos Sport tilat ostaa niin minä nostan hiivan. Kyllä juttu on niin, että ensin maksetaan velat pois ja jos rahaa jää niin sillä voi sitten tehdä mitä lystää. Kysymys on meidän veronmaksajien rahasta. Ota yhteys Kari G:hen, se tietää, sanoi vaasalainen.
Huhu kulkeeYleensä huhut eivät synny tyhjästä. Jos huhu pitää paikkansa, on kysymys melkoisesta kusetuksesta Sportin taholta. Huhu on kuulemma kiirinyt jo niin monen korviin, että Sportilta edellytetään huhun kumoamista, jos se ei pidä paikkaansa.
Tässä on nyt oiva tilaisuus lähetellä sähköpostia valtuutetuille. Valtuutettujen sähköpostiosoitteet löytyvät
tästä linkistä.Voit lähettää aiheesta myös anonyymiviestin, joka kadottaa lähettäjätiedot 100 prosentin varmuudella. Kirjoita osoitekenttään osoiteeksi:
wanha@vaasalainen.com ja lähettäjän paikalle vaikka:
anonyymi@anonyymi.com Huomaa että meiliä ei voi lähettä .fi loppuisiin osoitteisiin.
AnonyymistiLisäys 30. kesäkuuta 2005
HT Vaaan Sport Oy:stä otettiin yhteyttä ja vakuutettiin, että seuralla ei ole mitään tekemistä Aaltopuiston saunan kanssa. Kysymyksessä saattaa olla Junior Sport tai FC Sport.
Vaasalainen
Nojateline
Ihan ilmainen idea
Rewell-Centerin eteen Hovioikeudenpuistikolle on ilmestynyt baaritiski. Tässä ilmainen idea kaikille yrittämisestä kiinnostuneille. Ottakaa ”tiski” käyttöönne ja tuokaa torille hodarikärryt tai limsakärryt. Tästä ulkoilmabaarista voi tulla vielä hitti.
Jännä nähdä ryhtyykö kaupunki perimään vuokraa. Kuvan lähetti ”
Pena”. Lähettäkää muutkin havaintojanne.
vaasalaisia@webinfo.fi
Omituinen juttu
Vaasan valtuutettujen meili-osoitteita ei löydy
Minulla olisi asiaa kaikille Vaasan kaupunginvaltuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille puolueeseen ja sukupuoleen katsomatta. Mutta heidän meili-osoitteitaan ei löydy kaupungin sivuilta.
Koska minulla oli asiaa kaupunginkirjastoon, niin päätin kysyä osoitteita samalla kaupunki-infosta. Kaupunki-info ystävälliset rouvat ihmettelivät minun kanssani asiaa ja kertoivat että muutkin ovat kyselleet. Heillä ei osoitteita ole.
Kun kysyin syytä siihen, että miksiköhän meili-osoitteita ei ole saatavilla, arvelivat rouvat, että ehkä kaikki valtuutetut eivät halua meili-osoitteitaan julkisiksi.
Ei osoitteita julkiseksi!?Mikä se sellainen kunnanvaltuutettu on, joka ei halua käydä keskustelua valitsijansa kanssa ja joka ei halua kuulla mitä mieltä hänen tekemisistään kaupunkilaiset ovat? Kyllä kunnanvaltuutetun on kestettävä myös kritiikkiä.
Tästä eteenpäinKaupunki-infon rouva lupasi lähettää pyyntöni meili-osoitteista
Erja Rahkolle kaupunginkansiaan. Nyt vain odottamaan vastausta. Vastauksen jälkeen julkaise osoitteet tällä sivulla niin, että ne ovat kaikkien käytössä mahdollisimman helposti. Nekin osoitteet kaivan esille, jotka sijaitsevat weppimeilissä.
Näin valtuutetut saavat vähitelleen tottua siihen, miten demokratia pelaa tänä kovasti mainostettuna e-aikana. Haluan erikseen niiden valtuutettujen nimet, jotka eivät halua antaa meili-osoitettaan julkiseksi.
Nytkin on tietysti mahdollista lähetellä meililejä
etunimi.sukunimi(at)vaasa.fi osoitteella mutta kokoava lista puuttuu.
Kaupunki-infossa kävin maanantaina kello 11.30
Lista tuli kello 16.10
Vaasan kaupunginvaltuutetut
Galleria Wasa
Uusia yrittäjiä Galleriaan
Viime viikolla iso joukko vaasalaisia tutustui Galleria Wasan tiloihin. Tutustumistilaisuudessa tehtiin lukuisia kysymyksiä Galalerian tulevaisuudesta ja saatiin vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.
Bandor tulee Vaasaan
Sisustus- ja vaateliike Bandor ( on hindiä ja tarkoittaa apinaa) tulee syyskuussa liiketilaan, jossa Terttu Renko piti hetken kahvilaansa. Bandarin liikeideana on tuoda erilainen kulutusvaihtoehto kuluttajille. Valikoimiin kuuluu eettisesti valmistettuja tuotteita. Kauppias on nuori vaasalainen
Leena Rajamäki.
Bandorin tavarantoimittajia ovat
Glope Hope,
TaikaTalvikki ja
Oy Pintade Ab, joka myy Afrikassa tehtyjä sisustusesineitä kuten huonekaluja, kankaita ja keramiikkaa. Tavarat on tehty käsityönä Afrikassa. Valikoimissa on sekä uniikkeja että sarjatyönä tehtyjä esineitä. Materiaaleina käytetään afrikkalaisia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja. Esineet valmistetaan yrityksissä, jotka maksavat yrityksilleen kunnon palkkaa eikä käytä lapsityövoimaa.
Pintaden tarkoitus on parantaa senegalilaisten naisten ja lasten oloja. Kehitysmaakauppa ry on ympärimaailmaa toimiva järjestö. Sen tuotteisiin kuuluu mm. Reilun kaupan tuotteet sekä Aasiassa tehdyt sisustustuotteet ja elintarvikkeet. Tuotanto tapahtuu ympäristöä ajatellen. Tuottajille ja työntekijöille taataan kunnon palkat ja asumisolosuhteet.
Glope Hope on vihtiläinen yritys, jonka pääperiaatteena on valmistaa kierrätysmateriaalista ja tehtaiden ylijäämätuotteista uusia vaatteita. Valikoimista löytyy mm. Nato makuupusseista valmistettuja takkeja. Jokaisessa heidän valmistamassaan tuotteessaan on vähintään 95% vanhaa. Tavarantoimittajiin kuuluu myös Mustasaarelainen ompelimo. TaikaTalvikki
Katarina B
Syyskyyssa avaa Galleriassa ovensa myös vaateliike Katarina B. Liikkeen tuotevalikoima koostuu huippumuodista. Merkkeinä ovat mm.
Kalvin Clain,
DolceGabbana, farkkumerkki
Rock and Republic, joka on iso hitti Lontoossa, New Yorkissa ja Tukholmassa. Farkkuja on
suunnitellut mm.
Victoria Beckham. Kauppiaana toimii pietarsaaresta lähtöisen oleva
Katarina Bärs.Puskaradio tiedottaa: :
Terttu Renko on kuulemma laittamassa kahvilaa Rewellin toiseen kerrokseen.
Vaasan Aito Saippua
Juhannus tuoksuu saippualta ja saunalta
Vaasan Saippuan Sauna-saippuan tuoksu lapsuudesta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Merkillistä mutta myös Pore-saippuan tuoksu on jäänyt mieleen Palosaaren Vikinganrannan mattolaiturilta liki 40. vuoden takaa. Tuoksuilla on suuri merkitys ihmisen elämässä, sen tietää myös Vaasan Aito Saippuan toinen omistajista,
Eivor Lehtiheimo.
SaippuaaNestesaippuoihin tottuneesta perinteinen saippua tuntuu oudolta, mutta esimerkiksi matonpesijä vannoo saippuanpalan nimeen. Useimmille matonpesijöille tuo nimi on Pore saippua. Pore on ollut valmistuksessa yli 40 vuotta.
-Pore onkin yksi perustuotteistamme,. Kaikkiaan tuotemerkkejä Vaasan Aito Saippualla on noin 40, sanoo Eivor Lehtiheimo.
Lehtiheimo ja hänen liikekumppaninsa
Bengt Beijar ostivat Vaasan Sappuan toiminnan ja vanhat koneet maaliskuussa 2001. Samassa yhteydessä yrityksen nimi sai lisäsanan ”Aito”. Aidolla Lehtiheimo ja Beijar haluavat korostaa perinteiden, käsityön ja hyväksi koetun konseptin jatkumista.
-Valmistamme alinhankintana noin 220 000 saippuaa vuodessa. Saippuaa menee ympäri Suomen mutta asiakkaita on myös USA:ssa ja Kanadassa. Meillä on 4-5 suurta asiakasta, jotka myyvät saippuoita omalla logolla ja sen lisäksi meillä on perinteisin merkkejä kuten Pore-saippua ja Sauna-saippua, selittää Lehtiheimo.
Kova kilpailuSaippua on varsin liukas kauppatavara.. Saippuanvalmistuksen painopiste on liukunut itään niin kuin monen muunkin tuotteen. Kansainvälinen kilpailu on ajanut suomalaisen pienyrityksen ahtaalle. On aivan pakko erikoistua.
-Erikoistusminen tarkoittaa meillä sitä, että teemme pääasiassa lahjasaippuoita. Tyypillinen lahjasaippua on hunajankasvattajan hunajasaippua. Tämän lisäksi pyrimme joka vuosi lanseeraamaan yhden uutuuden. Viime syksyn uutuus oli Aloe Vera-saippua..
Tulevan syksyn saippuaa, ei Eivor paljasta.
Hiutaleaista saippuaksiSaippua valmistetaan valmiista saippuahiutaleista. Hiutaleet on valmistttu pääasiassa kookoksesta. Eläinperäisiä rasvoja eivät Lehtiheimo ja Beijar käytä.
-Saippuahiutaleisiin lisätään värejä, hajusteita ja muita raaka-aineita saippuan oman reseptin mukaan. Joka ikinen saippuanpala käsitelllaan käsin, korostaa Lehtiheimo.
Wanhat tuoksut ja nimetEivor Lehtiheimo ja Bengt Beijar haluavat säilyttää perinteiset reseptit ja ja nimet. Pakkauksia on designattu nykyihmisen makuun hyvinvarovaisesti, Muutokset johtuvat usein pakkaustekniikan muuttumisesta.
Monelle mattolaiturilla tänäkin kesänä mattoja peseville Vaasan Pore-saippuan mieto tuoksu on se ainoa oikea. Saippua pesee niin kylmässä, kovassa kuin suolaisessakin vedessä. Monille on tuttu myös lapsuuden saunan ja juhannuksen mieleen tuova Sauna-saippuan tuoksu. Molemmat Vaasasta.
Hyvää juhannusta
Greenpeace tiedottaa
Ruoppaushankkeet tuhoavat Merenkurkussa
Greenpeacen sukeltajat ja kuvaajat ovat lauantaista lähtien dokumentoineet sekä toteutettuja että suunniteltuja ruoppaus- ja maanmuokkaushankkeita Merenkurkun alueella. Greenpeacen alus
M/Y Esperanza on ollut ankkurissa Vaasan edustalla lauantaiaamusta lähtien. Dokumentoinnin ensisijaiset kohteet olivat
Björkö,
Isolahden ja
Södra Vallgrundetin ruoppaushankkeet, jotka ovat olleet paikallisten ympäristöaktivistien hampaissa viime aikoina. Tänään tiistaina Esperansa suuntasi kohti Selkämerta.
Mittavia vaikutuksia
Pienimuotoisten ruoppausten ja läjitysten yhteenlasketut ympäristövaikutukset ovat mittavia. Maassamme ruopataan vuosittain miljoonia kuutiometrejä maamassoja merenpohjalta poukamien, lahtien ja kluuvien ”avaamiseksi” veneliikenteelle. Ruoppaus ja maamassojen takasin läjitys mereen vaikuttaa muun muassa veden kirkkauteen ja virtauksiin sekä tuhoaa vedenalaista kasvustoa tärvellen tärkeitä elinympäristöjä ja kutualueita kaloille.
- Ruoppaus aiheuttaa erityisen suurta tuhoa Merenkurkussa, sillä maan kohoamisen seurauksena täällä ruopataan suuremmassa mittakaavassa kuin muualla Suomessa. Tämän lisäksi ruopattujen maamassojen läjitys rantavyöhykkeeseen tai merelle aiheuttaa joillakin alueilla veden happamoitumista, joka puolestaan vaikuttaa kalakantojen elinvoimaisuuteen, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen totesi Esperanzan kannella maanantaina.
Epämääräinen lainsäädäntö- Nykyinen ruoppausta koskeva lainsäädäntö on epämääräinen ja vanhentunut. Laissa ei ole esimerkiksi tarkennettu miten ”vähäisempi toimenpide” määritellään. Lisäksi laissa on lukuisia porsaanreikiä, jotka mahdollistavat kalojen kasvu- ja kutualueiden tuhoamisen. Näihin epäkohtiin on tultava muutoksia, sanoi Greenpeacen tiedottaja
Mikael Sjövall.
Greenpeacen saamien tietojen mukaan ympäristöministeri
Jan-Erik Enestam ei ole valmis uudistamaan lainsäädäntöä sellaiseen suuntaan, että ruoppausta voitaisiin Suomessa valvoa paremmin tai vähentää.
Aammattikalastus vaarassa
- On muistettava, että ruoppaus tuhoaa pitkällä tähtäimellä myös paikallisen ammattikalastuksen. Ainoa tapa pysäyttää vallitseva ruoppausanarkia ja elvyttää tuhoutunutta meriluontoa on perustaa laaja-alaisia mertensuojelualueita, joiden sisällä ruoppaus ja muut meriluontoa tuhoavat toimet voidaan kieltää. Merenkurkun maanpäällisiä luontoarvoja suojellaan jo monilla eri sopimuksilla. Nyt on korkea aika suojella myös Merenkurkun vedenalaista elämää,
Sari Tolvanen totesi.
Lisätietoja: Greenpeace
Vaasan Urheilukalastajat
Onkimiehille mato-apaja kaupungin toimesta! 
-
Mato-ongella saa kalaa kaikkialta Vaasan rannoilta. Myös lajivalikoima on runsas: kiiskeä, särkeä, ahventa, lahnaa, haukea ja säynävää - luettelee Vaasan Urheilukalastajien puheenjohtaja
Erkki Hietanen. (2005-) Hietasen mukaan hyvistä kalapaikoista ei kaupunkialueella ole pulaa. Kalaa saa ongella Kalarannan ja Vankilanrannan väliseltä alueelta, Hietasaaresta, Sundomin siltapenkereeltä, Palosaaren sillan kupeesta, luettelee Hietanen.
Halpaa huviaKalastaminen mato-ongella on halpaa huvia. Mitään lupia ei tarvitse ja vavan ja siiman kohoineen sekä painoineen saa 5 eurolla. Jos haluaa pröystäillä saa Kurresta matopurkin 5 euroilla.
Matopaikkoja
-Vaasan kaupunki voisi perustaa kuntalaisille
matopaikkoja. Kaupunki kerää muutenkin suuren määrän heiniä ja lehtiä ja kompostoi niitä. Ne ovat oivallisia paikkoja madoille. Kaupunginpuutarhan johonkin nurkkaan voisi aivan hyvin perustaa matopaikka. Matopaikkoja voisi olla eripuolilla kaupunkia. Ne voisi osoittaa hmisille kylteillä vaikka liikennemerkkien yhteydessä. Matopaikka! Tervetuloa kaivamaan", innostuu Hietanen..
-Kaupungin vuokraviljelmät eivät oikein kiinnosta kaupunkilaisia. Myös niille voisi perustaa onkimiehille ja -naisille matofarmeja. Olisi siinä turisteilla ihmettelemistä kun eripuolilla kaupunkia olisi matoliikennemerkkejä. Antaisi kaupungista ystävällinen kuvan, päätämme yhdessä.
Hietanen tietää, että
matojemmoja on varsinkin eläkeläisillä eripuolilla kaupunkia, mutta ei kerro missä ne sijaitsevat. Ne ovat vähän kuin yksityistä omaisuutta.
Vaasan urheilukalastajatVaasan Urheilukalastajat satsaa tällä hetkellä nuoriin. Nuorille järjestetään kesän aikana useita kilpailuja. Heinäkuussa on suuri kalastusleiri saaristossa.
-Siitä se alkaa. Nuorena se on opittava pujottamaan mato koukkuun ja opeteltava kokoamaan onki ja tuntemaan perusniksit. Se oppi ei sitten katoa mihinkään vaan kestää koko elämän ajan.
Kalastuksen poppakonsteille Hietanen naurahtaa.
-Kyllä muovimadolla onkii siinä, missä onkimadolla. Kastemadot jätän rauhaan. Ne ovat vähän kuin puutarhatyöntekijöitä, joilla on oma tärkeä työnsä luomakunnassa, sanoo Hietanen joka itsekin työskentelee Vaasan kaupunginpuutarhassa.
Hienot renkaat
mutta en ymmärrä mitä niillä tehdään
Rewell-Centerin ja Anttilan eteen on ilmestynyt hienot renkaat, mutta en ymmärrä mitä varten. Onko kysymys pyörätelineistä? Voisiko arkkitehti tulla näyttämään, miten niitä käytetään?
Pena
Lähettäkää muutkin kuvia:
vaasalaisia@webinfo.fi
Vaasan tori
Uusi suunnitelma tuo torille liikerakennukset 
Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka toivoo kansalaiskeskustelua uudesta suunnitelmasta, jonka mukaan torille halutaan kaksi liiketaloa ja maanalainen kauppakeskus. Asiasta kertoo sanomalehti Pohjalainen la. 18.6. 2005. Suunnitelmissa on kaksi yli 500 neliön liiketaloa, joista toinen sijoittuisi ala- ja toinen ylätorille. Torin alle Vaasanpuistikon alle louhittaisiin 8000 neliön kokoinen kauppakeskus.
Maanalaisesta kauppakeskuskesta pääsisi Aktia-taloon, Kauppahalliin ja Rewel-Centeriin. Suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Aitoaho&Viljanen. Toimeksiantajina ovat Halli Oy ja Osuuspankki. Kustannusarvio on 24-30 miljoonaa euroa. Suunnitelma vaatii kaavamuutoksen. Jos se menee lävitse, niin rakennustöihin voitaisiin ryhtyä vuoden päästä.
Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka ei näin nopeaan aikatauluun usko. Lonka kaipaa kansalaiskeskustelua asiasta.
Minkälaista on hyvä kansalaiskeskustelu?
Monessa ajankohtaisessa asiassa on nostettu esille kansalaiskeskustelun merkitys. Keskustelemme Mustikkamaasta, Suvilahden asuntomessuista, torin uusista rakenteista ja monesta muusta ajankohtaisesta asiasta. Mutta miten käydä hyvää keskustelua?
Ensin pitäisi varmaan määritellä, mitä on hyvä keskustelu. Keskustelu ei ole päätöksentekoa, päätökset tapahtuvat elimissä, joille päätökset on delegoitu.
Hyvä keskustelu luo kuitenkin pohjan hyvälle päätöksenteolle. Jos keskustelussa on tuotu esille monipuolisesti asian eri puolet, se luo hyvän pohjan päätöksenteolle ja estää esimerkiksi myöhemmin mahdottomiksi osoittautuvien päätösten tekemisen. Sensuuri ei luo hyvää hallintoa.
Keskustelu toimii parhaiten, jos osallistujien on mahdollisimman helppo tuoda esille ajatuksiaan, eikä heidän tarvitse pelätä, että heitä leimataan niiden takia. Suvaitsevaisuus ja toisen kunnioittaminen on hyvän keskustelun peruslähtökohta. Puheenvuoroja tulee arvostella vain niiden sisällön mukaan, ei esittäjän mukaan.
Keskustelun tuhoaa osallistujien leimaaminen ja panettelu. Esittämällä toisten puheenvuorojen lähtökohdat moraalittomiksi tai jopa laittomiksi halutaan viedä koko keskustelulta pohja ja legitimiteetti. Näiden keinojen käyttäjät eivät ymmärrä, että pilaamalla keskustelun edellytyksen nakerretaan samalla demokratian perustaa.
Kaiken toimivan demokratian edellytys on nimittäin toimiva kansalaiskeskustelu. Ilman sitä demokratia ei voi kukoistaa eikä saada mitään aikaan."
Heikki LonkaLue myös tämäVanha keskustelu toristaOsallistu uuteen keskusteluun. Klikkaa comments linkkiä. Kerro tästä jutusta myös kavereillesi ja klikkaa kirjelomaketta.
Lasimeastarinsilli ja savusiika
Hallissa valmistaudutaan juhannukseen
V
Vaasan kauppahallissa valmistaudutaan juhannukseen. Kaikki tehdään hyvissä ajoin, mikä voidaan. Kauppahallin II kerroksessa kalaa myyvä
Anita Ruosmeri tuntee asiakkaidensa tarpeet.
-Vastaamme kaikkiin kalan käsittelyä koskeviin kysymyksiin ja tarpeen niin vaatiessa opastamme kädestä pitäen, lupaa Ruosmeri.
Juhannusaaton ateriaksi Anita suosittelee grillattua tai graavattua lohta, uusia perunoita ja silliä. Painikkeeksi riittää voinokare tai kermaviilistä tehty kastike. Jotta ateriasta tulisi täydellinen, tarvitaan vielä tummaa leipää, esimerkiksi Maalahden limppua. Todellinen herkkusuu laitaa leivän päälle savusiikatahnaa.
JuhannuspäivällinenJuhannusaterialla maistuu suolainen, sehän tiedetään. Anita Ruosmeri suosittelee juhannuksen pääaterialle uusia perunoita ja suutarinlohta. Ruosmeren suutarinlohi on itse tehtyä. Jälkiruoan kruunaa tyrnimarjakiisseli.
Kalainen vaihtoehtoSuomalaisen juhannuksen perusruokaa on mustaksi kärventynyt hiileltä maistuva grillimakkara. Anita Ruosmeri suosittelee vaihtoehdoksi kalaa kaikissa muodoissa. Esimerkiksi juuri nyt on mahdottoman hyvä lohiaika. Suomen rannikkovesiltä on noussut harvinaisen isokokoista lohta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että fileet ovat isokokoisia ja paksuja.
-Me leikkaamme fileet kunhan asiakasa vain osaa sanoa, mitä haluaa. Meiltä saa niin lohi-perhospihvit kuin graavaukseen sopivat fileet.. Juhannuksen kala-aterian kannattaa suunnitella ajoissa ja tehdä vaikkapa tilaus. Esimerkiksi siika saattaa vanhan kokemuksen mukaan loppua kesken jo ennen juhannusta. Sen sijaan ahventa saattaa löytyä vielä juhannusaattona. Jos ahventa vain saadaan, niin sitä tarjotaan juhannuksena.
Mikael Martin on luvannut savustaa jos saalista saadaan, lupaa Anita Ruosmeri.
