Vaasalaisia

Blogi muuttaa

2005-07-15T08:32:00.000+03:00

Päivittäminen lopetettu

Vaasalaisia-kaupunkiblogin päivittäminen tällä alustalla on lopetettu. Blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen:
http://www.vaasalaisia.info
Tämä blogi toimii siis edelleen niin kuin tähänkin saakka, mutta sitä ei enää päivitetä.

Laita uusi osoite http://www.vaasalaisia.info kirjainmerkkeihisi.

Tervemenoa uudelle alustalle
Vaasalaisia kaupunkiblogi on nyt täydennetty foorumilla. Kirjaudu foorumin käyttäjäksi ja anna muidenkin lukea mielipiteesi. Muita lisäominaisuuksia ovat kuvagalleria, nettitori, lyhytviestit ja puffit.

Vaasalaisia.info kokonaisuuteen kuuluu myös Vaasapedia avoin tietosanakirja ja erillinen Artcity-blogi.

vaasalainen

Kateus vie

2005-07-13T15:27:00.000+03:00

Päiväranta on pakko kunnostaa
Olin 10-12 vuotias kun äitini sisko vei minut ensimmäistä kertaa seurakunnan Päivärantaan Sundomissa. Matka tapahtui Böljanilla Kalarannasta. Aluksessa oli oikea rahastaja, joka keräsi matkalippujen hinnan nahkaiseen laukkuunsa.

Kesäinen sunnuntai Päivärannassa oli täynnä aurinkoa, lasten leikkejä ja naurua. Erityisesti on jäänyt mieleen kiihkeät lentopallo-ottelut Päivärannan hyvin hoidetulla kentällä. Vuosi lienee ollut 1955.

Päivärantaa ympäröi upeat marjamaat. Marjaan lähdettiin suurella joukolla. Retken jälkeen maistui puolukka-kauraryynisekoitus tai mustikkamaito.

Kävin Päivärannassa uudelleen viime viikolla. Tyrmistys oli täydellinen. Pihan ennen niin hieno lentopallokenttä oli nurmettunut, itse päärakennus huokaili vaivojansa ja saunan ovi repsotti auki. Laituri oli vajonnut puoliksi Sundomin lahteen. Rappio merkit ovat ilmeiset.

Täysin käsittämätöntä, että upealla paikalla oleva kesänviettopaikka on annettu rappioitua. Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai perisuomalaisesta kateudesta? Omistajaosapuolet eivät saa jalkojaan saman pöydän alle? Tai sitten jompikumpi osapuolista pelkää että toinen nostaa jalat pöydälle.

Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös kulttuurimuutos. Ihmisillä alkaa olla omat huvilat ja perheet eivät enää juuri yhdessä vietä kesäpäiviä sen jälkeen kun lapset ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Eikä seurakuntakaan enää kiinnosta. Paikka on kuitenkin upea ja on häpeä että sitä ei ole hoidettu.

Pari puhelinsoittoa
Pari puhelinsoittoa ja viimein päädyin Pertti Mandelliin. Mandell on toinen Päivärannan omistajista, toinen on Vaasan suomalainen seurakunta. Mandell edustaa Vaasan kristillistä yhdistystä. Pertti Mandell huokaa syvään kun kuulee sanan Päiväranta.

-Olemme viime viikolla lähettäneet Vaasan suomalaiselle seurakunnalle kirjeen, missä ehdotamme että yhdistyksemme osallistuu paikan kunnostamiseen 4000 eurolla jos seurakunta osallistuisi 6000 eurolla. Seurakuntaneuvosto kokoontuu elokuussa, joten jotain ehtisi tehdä vielä tänä kesänä jos seurakunnan päätös on myönteinen. Paikasta voisi kunnostaa seurakunnan ja yhdistyksen virkistyspaikka.

-Lähinnä se toimisi marjaretkien kokoontumispaikkana ja siellä voisi olla myös diakoniatyyppistä toimintaa arvioi Mandell.

Mandell esittää uuden nimen, Heikki Lamminmäki.

Päivärantatyöryhmä
Lamminmäki on Päiväranta-työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on pohtia Päivärannan korjaamista ja toiminnan elvyttämistä.

-On helppo arvata, että yhteisomistuksessa olevan vanhojen rakennusten
kunnostaminen nykyisten määräysten mukaiseen kuntoon ei ole yksinkertainen asia muotoilee Lamminmäki.

-Kiinteistön rakennukset tarvitsevat nopeaa kunnostusta, muutoin aika tekee tehtävänsä. Mielestäni Päiväranta kannattaa kunnostaa kertomaan jälkipolville entisen ajan
kristillisestä toiminnasta. Omat ensimuistot liittyvät 40 luvun loppupuolen
ja 50 luvun alkuun Joka Poika toiminnasta. Päiväranta oli silloin meidän kesäisten ja kevättalven retkien kohteena, sanoo Lamminmäki.

Päivärantaa läheltä seurannut nimettömäksi jäävä vaasalainen sanoo suoraan, että rappion syynä on Vaasan suomalaisen seurakunnan pelko siitä, että kristillinen yhdistys jotenkin voittaisi jos paikka kunnostetaan. Merkillistä puhetta jos se pitää paikkaansa.

Vaasalaiset velot

2005-07-12T11:42:00.000+03:00

Kiivas, Verraton, Darling

Mikko Råberg 1910-mallisen Crescent-polkupyörän selässä. Pyörässä on puiset lokasuojat ja vanteet sekä kardaaniveto, ilman rattailta pois lähteviä ketjuja.

Mikko Råbergin kohteena vaasalaisvalmisteiset pyörät eli velot eli velocipedit eli munamankelit

Vaasalainen Mikko Råberg on tykästynyt kovasti vanhoihin polkupyöriin, joita hän on harrastanut ja keräillyt nelisen vuotta.

- Joku näissä viehättää. Hienot yksityiskohdat ja ovathan vanhat pyörät kauniita, katso nyt. Ei kai tällaisia keräilyharrastuksia pysty järjellä selittämään, toteaa Råberg.

-Par'aikaa hän keräilee ensi vuonna Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa järjestettävään Made in Vaasa -näyttelyyn juuri vaasalaispyöriä ja muuta pyöräilyyn liittyvää rekvisiittaa. Vaasassa koottiin aikanaan ainakin 50 eri merkkistä pyörää. Jos niistä saisi edes 10-20 näytille niin olisin tyytyväinen, hän sanoo.

Suomeen ensimmäiset pyörät tuotiin 1860 luvulla, tuolloin myös kyläsepät tekivät omia kokeilujaan polkupyöristä. Nykyaikainen polkupyörä syntyi, kun vapaanapa keksittiin 1890-luvulla. Jo aiemmin pyörä oli saanut ilmatäytteiset kumirenkaat, polkimet ja ketjuvedon. 1890-luvulla sai alkunsa myös suomalainen polkupyöräteollisuus.

Vaasalaisia
Mikko Råberg kertoo, että 1900 luvun alussa lähes jokainen polkupyöräliike toimi myös "tehtaana". Osat ostettiin Ruotsista, Saksasta, Englannista ja kasattiin kaupan takahuoneessa ja myytiin omalla nimellä.

- Nimekkäimpiä vaasalaisia alalla olivat Palinit, Hasselblatt, Petander, Louhivuori, Holmberg. Ensimmäinen varsinainen pyörätehdas oli Rautakauppa Oy Teräs, joka aloitti toimintansa 1912. Vaasassa on muuten pitänyt hakea ajolupa polliisilta ja pyörä on pitänyt rekisteröidä vuodesta 1898 vuoteen 1938.

-Hauskimpia Vaasassa koottujen polkupyörien nimiä ovat: Vaasan Polkupyörätehdas ja Sähköliike L. Palin - S. Palin 1910-1920 luvuilla valmistamat Daisy ja Darling sekä Oy Uttersrtöm & Co valmistama Kiivas ja Werraton. Teräs Oy:n Ennätys, Hirvi, Myrsky, Pomo, Uljas.
Osakyhtiö A. Wisenin Ennätys, Eino Louhivuoren Sukkela. Nykyisin Suomessa on kolme pyörätehdasta. Helkama Hangossa, joka tänä vuonna täyttää sata vuotta, Tunturi Turussa ja Tähtipyörä Sulvalla

Vanhat Velot
Vanhojen polkupyörien harrastajilla on oma valtakunnallinen polkupyöräkerho Vanhat Velot ry. Siihen kuuluu tällä haavaa yli 100 jäsentä.

Made in Vaasa
Vaasalaistuneena Råberg on kiinnostunut vaasalaisista pyörämerkeistä, joita hänellä on nyt viisi ja kaikkiaan pyöriä toistakymmentä. Ajokunnossa muutama, mutta entisöitynä ei vielä yhtään.
Ensimmäisen vanhan pyöränsä hän löysi nelisen vuotta sitten vaasalaisen antiikkiliikkeen vintiltä, joka on tamperelaisen Kone ja Terän valmistama Jaguar.

Pyörän entistäminen tai konservointi on hänen mukaansa helpompaa kuin auton, mopon tai moottoripyörän, vaikkakin vaikeutensa on polkupyörässäkin.

Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa on ensi vuonna 2006 kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana: Made in Vaasa. Se kertoo, minkälaisia ajoneuvoja ja moottoreita Vaasassa on valmistettu. Eri vaasalaisvalmisteiset polkupyörämerkit ovat väkevästi mukana.

- Pyrin löytämään näyttelyyn lisää vaasalaisia polkupyöriä, mainoksia, myyntikuvastoja, lisävarusteita, ajokortteja, rekisterikilpiä, pyörän osia, toteaa Mikko Råberg, joka itse ajelisi
mieluiten näyttävän näköisellä Werrattomalla. Vielä se on osina tallissa, mutta pitää kasata se kesän ajoihin, hän toteaa.

Lisätietoja: mikko.raberg@netti.fi tai

Wanhat Velot

Vaasalaiset Velot

Lyhennetty. Alkuperäinen teksti ja kuva
Timo Koskinen

Toripuutarha

2005-07-11T06:10:00.000+03:00

Maalahden museo ja puutarha

Monet muistavat isoäidin pihapientareen erikoiset kukat ja pensaat. Itse kukkien nimetkin vievät muistot vuosikymmenien taakse: maatiaisritarinkannus, alppipiikkiputki, illakko ja harmaamalvikki tai vaikkapa siperian kurjenmiekka. Kaikki nämä, ja paljon muuta on nähtävissä Maalahden Brinkeuksen museon yhteydessä olevassa toripuutarhassa.

Toripuutarha
– Toripuutarha on saanut nimensä siitä, että maalahtelainen Orren perhe kasvatti myyntiin 30-luvulta lähtein perennoja, pensaita., puita ja kesäkukkia, sanoo puutarhaa 6 vuotta hoitanut ja kunnostanut Irma Lintulaakso

Lintulaakson mukaan puutarha on rekonstruoitu Susanna Laguksen puutarhasta tekemän gradun mukaisesti. Gradu ilmestyy kirjana ensi vuonna.

– Puutarhan historia alkaa oikeastaan jo vuonna 1878, jolloin Abraham Orre avioitui Beata Sofia Köpingin kanssa. Abraham ja Sofia saivat 8 lasta, neljä poikaa ja neljä tyttöä. Pojat kuolivat ennen aikuisikää, mutta tytöt elivät pitkän elämän.

– Tyttäret olivat Amanda Sofia (1881–1958), Marja Emilia (1888–1961), Hilda Elisabeth (1889–1962) ja Edit Irene (1895-1976). Tyttäristä Hildasta tuli vaasalaisten hyvintuintema torikauppias. Edit oli ainoa sisarussarjasta, joka solmi avioliiton.

Irma Lintulaakson mukaan Orren perhe kasvatti keskimäärin noin 70 lajiketta, joita myytiin Vaasan kauppatorilla. Myynti oli ilmeisen kannattavaa, sillä kyläläisten mukaan Orret kantoivat pankkiin rahaa ”pärelorilla”. Hauska havainto on myös se, että perheen omassa tuvassa ei kukkia ollut.

Toripuutarhassa on paljon harvinaisuuksia, sellaisia joita on enää vaikea saada tai jotka on jalostettu niin, että alkuperäinen kantamuoto on lähes kadonnut. Näitä voi kuitenkin ostaa puutarhasta siemeninä ja joitakin lajeja jopa taimina.

– Monet vanhat lajit ovat Suomesta kadonneet, joitakin olemme löytäneet pensaiden juurilta ja elvyttäneet. Ruotsista voisi joitain lajeja vielä saada. Niiden tunnistaminen on sikäli helppoa, että puutarhan jäljiltä on olemassa vanhoja siemenpusseja, tietää Lintulahti.

Maalahden museon 49 talousrakennusta ja vanha toripuutarha ovat Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on jäänyt turhan varjoon.

Hintaseuranta

2005-07-09T16:50:00.000+03:00

Sikakallista vai hulppean halpaa?
e-Mail: 09.07.2005 klo. 11.47

Arvoisa "vaasalainen"
Voitaisiinko tälle sivulle perustaa aihe, jonka nimenä olisi vaikkapa kansalaisen hintaseuranta. Tavalliset vaasalaiset voisivat vertailla hintoja ja kertoa mielestään liian kalliista hinnoista tai palveluista ja vaihtoehtoisista tuotteista ja palveluista.

Kävin tänään kauppatorilla ja esim. neljä pientä nahistunutta naurista maksoi 3 euroa eli 18 mummon markkaa. Tuolla hinnalla olisi pitänyt saada 5 kiloa nauriita. Litra palkoherneitä maksoi kolme euroa ja litra uusia perunoita 2,50 euroa.

Jälkimmäinen oli törkeätä. Perunat olivat suurikokoisia ja niitä mahtui litran pönikkään korkeintaan kahdeksan. Suurin osa "litrasta" oli perunoiden väliin jäänyttä ilmaa.

Perheellinen

Erinomainen idea: Vaasalainen

Maalahden lihasavustamo

2005-07-08T06:57:00.000+03:00

Viisi uutta grillimakkaraa markkinoille

Maalahdessa toimiva Maalahden lihasavustamo toi juuri juhannuksen alla markkinoille viisi uudentyyppistä grillimakkaraa. Maut vaihtelevat perinteisestä grillimakkarasta valkosipuliin ja tomaattiin. Makkarat myydään Patruuna tuotenimellä.

-Tuotteemme ei ole niitä halvempia. Ne sijoittuvat lihapitoisuudeltaan Kabanossin ja Wilhelmin yläpuolelle, sanoo Jouni Pajuluoma, toinen yrityksen omistajista. Toinen on Marko Laine.

Nuori yritys
Jouni Pajuluoma ja Marko Laine ostivat Gösta Lövmarkin pienen makkara- ja lihanjalostustehtaan viime vuoden marraskuussa.

-Joulukuu meni kinkkuja tehdessä ja tammikuun alussa tulivat remonttimiehet ovesta sisään. Firma oli 3 kuukautta kiinni. Remontin aikana nostimme hygieniatasoa ja hankimme uusia koneita. Puolet olivat käytettyjä ja puolet uusia. Kallein oli tuollaista keskikokoisen henkilöauton luokkaa.

-Yrityksessä on Markon ja minun lisäkseni 4 vakituista ja yksi kesätyöntekijä. Makkaramestarina toimii elintarvikeinsinööri Ari Tulimäki. Arilla on pitkä kokemus Pohjanmaan Lihan ja Nymannin makkaratehtaan palveluksessa. Häntä saamme kiittää uusista tuotteista ja mauista, sanoo Pajuluoma.

Maalahden lihajalostamon repertoaariin kuuluu noin 40 tuotetta. Skaala ulottuu grillimakkarasta ja maalaishyytelöön eli tytinään. Väliin mahtuu saunalenkkiä, luonnonsuolinakkeja ja monenlaisia leikkeitä, myös savuleikkeitä. Maalahden lihasavustamossa päätettiin heti toiminnan alussa, että makkaroiden on oltava täyttä lihaa. Vesi riittää lisäaineeksi.

-Emme käytä soijaproteiineja, kamaraa, eikä jauhoja. Tuotepakkauksiin merkitty lihamäärä on 81%, mutta käytännössä se on enemmän. Tämä on selkeä valinta. Toinen käytännön valinta on että emme pakkaa leikkeitä. Ne myydään suoraan palvelutiskiltä.

Pajuluoman mukaan marketit ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan. Maalahden grillimakkaroita saa tällä hetkellä Vaasassa vain Kivihaan Citarista, mutta tuotteita on myynnissä myös Laihialla, Vähäkyrössä ja Sundomissa.

-Toiminta on toistaiseksi melko pienimuotoista, mutta jos saamme yhden uuden asiakaan joka toinen viikko seuraavan vuoden aikana niin ehkä saamme Markon kanssa jo vuoden kuluttua itsellemme palkan tästä työstä. Onneksi vaimoilla on vakituinen työpaikka, hymähtää Pajuluoma.

Makkaralinkkejä
AKS:n makkaraportaali
Raholan syötäviä sanoja
Makkara ei ole pihvi
Wikipedia makkarasta
Wikipedia englanniksi
Sausagefans
The Art and Practice of Sausage Making
Sausage making

Pikku putiikkeja

2005-07-07T15:43:00.000+03:00

Ison tilan vuokraaminen Galleria Wasassa on ollut sen verran
takkuista, että nyt on Gallerian terävässä päässä tehty päätös pilkkoa tilat pienemmiksi liiketiloiksi. Isoille ketjuille tilat ovat tällä hetkellä liian pienet.

Monet ketjut ovat tiettävästi ilmaiseet olevansa kiinostuneita tiloista heti, kun korttelihankeen myötä rakennettavat lisäliiketilat tulevat jakoon.

Galleria Wasa tulee siis lähitulevaisuudessa olemaan useiden pienten liikkeiden kauppakeskus.

Mauri Öljymäen pesti on jätkettu vuodenvaiheteen yli.

Vaasa maailmalla

2005-07-07T08:58:00.000+03:00

Nikolainkaupunki Merenkurkun rannalla

Suomi24.fi Vaasa keskustelualueelle kirjoittanut nimimerkki Jeppe on löytänyt mielenkiintoisen vaasa-aiheisen linkin, missä kerrotaan Merenkurkun rannalla sijaitsevasta Nikolainkaupunki nimisestä paikasta kansainväliselle yleisölle.

Nikolainkaupunki

Vaasa maailmalla
Olen poiminut tähän muutaman vieraskielisen linkin Vaasasta. Mihinkään syvälliseen tutkimukseen ei juuri nyt ole aikaa, mutta jos aihe kiinnostaa ja joku tekee maukkaita löytöjä, niin niistä voi kertoa kommenttiosuudessa.

Kiinnostavimmat tiedot Vaasasta löytynyvät sivulta, joilla täällä käynyt kertoo omista kokemuksistaa. Tästä voisi kertyä vaikka kesän hupijuttu.

Tässä on haettu hakusanoilla vaasa travel

Linkkejä
http://www.10best.com/Vaasa/
http://www.world66.com/europe/finland/vaasa
http://www.world66.com/europe/finland/vaasa

Stig Jern

2005-07-06T08:09:00.000+03:00

Ihmisellä täytyy olla unelmia

Sanaan unelma mahtuu koko ihmisen elämä. Unelma voi olla vaikka oma metsälampi, jonka rannalle voi tulla vain istumaan ja olemaan. Gerbyläinen Stig Jern on toteuttanut tämän zeniläisen unelmansa kymmenen vuoden aikana. Jernin tontille Alskatintien varteen, metsäsaarekkeen suojaan. on noussut sielun kuvajainen: tyyni metsälampi, jonka ylitse kurottuu kaarisilta.

Pilvisenä päivänä silta ja lammessa olevat kivet heijastavat oman kuvansa rannalla istujan silmiin ja mieleen. Stig Jern ei osaa tarkalleen sanoa, miksi hän halusi oman lammen. Lampi oli vain tehtävä.

-Sain idean joskus viisitoista vuotta sitten. Ensimmäiset viisi vuotta menivät tuumaillessa ja sen jälkeen tuttu koneurakoitsija on kymmenen vuoden aikana joka vuosi tehnyt jotain. Nyt lampi, kaarisilta ja lammen rannalla oleva penkki ja pöytä ovat valmiit, sanoo Jern.

-Stig Jernia kuunnellessä ymmärtää, että kysymyksessä on mielentila. Syvästi sielua koskettava yksityinen asia, jota ei pysty toiselle välittämään. Varmasti on myös niin että lammesta unelmointi ja mielen kuvan rakentaminen todelliseksi, on siirtänyt arkipäivän murheet aivan toiselle tasolle.

Lampi on noin 40x14 metrin kokoinen ja metrin syvä. Lampea hallitsee tällä hetkellä 8 ruutanaa. Ruutanat asuvat lammessa läpi vuoden. Stig Jern hämmästyy sanattomaksi kun toimittaja kysyy, ovatko ruutanat tarkoitettu syötäviksi. Jern ei edes osaa vastata ymmärtämättömän kysymykseen.

Stig Jern oli 34 vuotta Lindemanin Verkkotehtaan tuotantopäällikkönä kunnes siirtyi kotitilalleen eläkepäiviä viettämään. Eläkkeellä olon on täyttänyt Vaasa-aiheisten postikorttien keräily, sukututkimus ja Gerbyn historian tutkiminen sekä tietysti lammen rakentaminen. Vaasa-kortteja on kertynyt 17 mapillista. Jernillä on vaimo ja yli 57-vuotias sairas poika.

Aikasempina vuosina Jern osallistui myös Mustasaaren kunnallispolitiikkaan. Neljä vuotta kunnanhallituksessa ja neljä vuotta valtuustossa riittivät. Perheeseen kuuluu myös vaimo, Inga. Perheenpoika asuu hoivakodissa Sepänkylässä.

Sukutila
Kotitila ja sen historia ja menneiden sukupolvien elämä on osa Stig Jernin elämää. Suku on asunut samoilla sijoilla 1550-luvulta saakka. Mitään uljasta sukutarinaa ei Jernien sukuun liity.

-Esivanhemmat ovat olleet vuosisatojen ajan maanviljelijöitä ja kalastajia. He ovat viettäneet tavallista elämää, summaa Jern.

Entisten sukupolvien muistoksi ja linkiksi nykyaikaan Jern on hakkauttanut lammen rannalle muistokirjoituksen

TILL MINNE AV GÅNGNA
SLÄKTLED PÅ WATSKO
NORRGÅRD HEMMANS
BOPLATS
ANDERS JÖNSSON ÄR
DEN FÖRSTA NÄMNDA
HUSBONDEN PÅ
HEMMANET OCH
ÅRET ÄR 1550
FAMILJEN STIG JERN
BOR NU PÅ DEN
GAMLA BOPLATSEN
JULI 1994

STIG JERN

Vaasan kirkko

2005-07-04T08:13:00.000+03:00

Kellotornissa koko ihmisen elämä

Kiireiselle, väsyneelle
Jokaiselle kutsun tuomme
Iäisyyden, rauhan maasta
Lohdutuksen Jumalalta

Teksti kirkonkellossa

Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.

Kirkon torni

Kirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.

Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin.

Kirkon kesäopas Päivi Rautakoski lupaa seuraavalla kerralla laskea portaiden lukumäärän kun kapuamme Torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista.

Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.

Seuraavaa etappia voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.

Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.

-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja,
papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö
viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen

-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.

Vaasan kirkko
Kirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.

Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.

Kirkon puisto
Kirjkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996.
Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.

(Tiedot seurakunnan proshyyristä)
http://www.vaasaevl.fi

Minun Vaasani

2005-07-01T08:36:00.000+03:00

Ota
kamera
tavaksi

Kantakaupungin Asukasyhdistys ry:n julistaa valokuvakilpailun kaikille vaasalaisille. Kilpailu liittyy Vaasan 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Kilpailun aiheena on ”Minun Vaasani”. Aiheet on löydettävä kantakaupungista mukaan laskettuna Vaskiluoto ja Vöyrinkaupunki. Yhdistys näkee mielellään että kaikki vuodenajat huomioidaan.

Palkinnot
Ensimmäinen palkinto on valokuvatulostin. Toinen palkinto on tietokoneenkuvankäsittelyohjelma. Kolmas - viiden palkinnonsaaja saa valokuva-albumin. Studio Fotocenter sponsoroi voitot.. Voittajat julistetaan yhdistyksen juhlaseminaarissa Minun Vaasani 7. lokakuuta 2006.. Arvostelulautakuntaan kuuluvat Gunnar Bäckman, Rita Lukkarinen ja Jaakko Salo sekä museoamanuenssi Katarina Andersson ja kuvataideopettaja Åsa Jern.

Kuvat
Kuvat tulee toimittaa cd-muodossa tai tulostettuna, vähintään 300 dpi, paperikuvana tai diakuvana. Kuvat lähetetään yhdistyksen sihteerille osoitteella Kantakaupungin Asukasyhdistys c/o Jern, Rantakatu 11 A 10, 65100 Vaasa. Valokuvaajan nimi ja yhteystiedot suljetussa kirjekuoressa.

Hurja huhu

2005-06-29T18:31:00.000+03:00

Sport hieroo kauppoja Aaltopuiston saunasta

Vaasan kaupunginhallitus päätti myrskyisän kokouksen jälkeen Hockey Team Vaasan Sport Oy: erityiskohtelusta. Syksyllä valtuustolle tulevan esityksen mukaan Sportin 63 466 euron velka kuitataan lisämäärärahalla ja toisen, 16 000 euron velan takaisinmaksusta luovutaan kokonaan.

Tänään lähes jokainen vastaantulija otti puheeksi Sportin. Ja heitä oli paljon. Kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että kaikkia vaasalaisia urheiluseuroja on kohdeltava samalla tavalla. Moni pyysi että ottaisin asian puheeksi vaasalaisia-blogissa. En lämmennyt erityisesti ajatukselle, koska asia tulee ajankohtaiseksi uudelleen syksyllä ja keskustelun avaus johtaisi vain hedelmättömään eipäs-juupas väittelyyn.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Tuttu vaasalainen huitoi kadun toiselta puolelta sen näköisenä, että nyt on tosi kysymyksessä. Kun kävelin kadun ylitse kysyi tuttu vaasalainen Sportista. Kerroin mielipiteeni, jonka jälkeen seurasi paukku.

Sport ja Aaltopuiston sauna
-Ookko kuullu, että Sport hieroo kauppoja Aaltopuiston entisestä yleissaunasta. Sauna on nykyään Vaasan Osuuspankin omaisuutta ja tilaa saunassa on vähintään 150 neliötä plus runsaasti varastotilaa.

Tuttu vaasalainen oli todella tuohtunut.

-Saunassa on iso eteisaula, takkahuone, pesuhuone, suuri löylyhuone ja sen lisäksi pesutupa, jossa uusi pesukone ja suuri palju.. Eli täysin valmiit tilat juuri urheilujoukkuetta varten.

-Jos Sport tilat ostaa niin minä nostan hiivan. Kyllä juttu on niin, että ensin maksetaan velat pois ja jos rahaa jää niin sillä voi sitten tehdä mitä lystää. Kysymys on meidän veronmaksajien rahasta. Ota yhteys Kari G:hen, se tietää, sanoi vaasalainen.

Huhu kulkee
Yleensä huhut eivät synny tyhjästä. Jos huhu pitää paikkansa, on kysymys melkoisesta kusetuksesta Sportin taholta. Huhu on kuulemma kiirinyt jo niin monen korviin, että Sportilta edellytetään huhun kumoamista, jos se ei pidä paikkaansa.

Tässä on nyt oiva tilaisuus lähetellä sähköpostia valtuutetuille. Valtuutettujen sähköpostiosoitteet löytyvät tästä linkistä.

Voit lähettää aiheesta myös anonyymiviestin, joka kadottaa lähettäjätiedot 100 prosentin varmuudella. Kirjoita osoitekenttään osoiteeksi: wanha@vaasalainen.com ja lähettäjän paikalle vaikka: anonyymi@anonyymi.com Huomaa että meiliä ei voi lähettä .fi loppuisiin osoitteisiin.
Anonyymisti

Lisäys 30. kesäkuuta 2005

HT Vaaan Sport Oy:stä otettiin yhteyttä ja vakuutettiin, että seuralla ei ole mitään tekemistä Aaltopuiston saunan kanssa. Kysymyksessä saattaa olla Junior Sport tai FC Sport.

Vaasalainen

Nojateline

2005-06-28T21:55:00.000+03:00

Ihan ilmainen idea
Rewell-Centerin eteen Hovioikeudenpuistikolle on ilmestynyt baaritiski. Tässä ilmainen idea kaikille yrittämisestä kiinnostuneille. Ottakaa ”tiski” käyttöönne ja tuokaa torille hodarikärryt tai limsakärryt. Tästä ulkoilmabaarista voi tulla vielä hitti.

Jännä nähdä ryhtyykö kaupunki perimään vuokraa. Kuvan lähetti ”Pena”. Lähettäkää muutkin havaintojanne. vaasalaisia@webinfo.fi

Omituinen juttu

2005-06-27T12:36:00.000+03:00

Vaasan valtuutettujen meili-osoitteita ei löydy

Minulla olisi asiaa kaikille Vaasan kaupunginvaltuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille puolueeseen ja sukupuoleen katsomatta. Mutta heidän meili-osoitteitaan ei löydy kaupungin sivuilta.

Koska minulla oli asiaa kaupunginkirjastoon, niin päätin kysyä osoitteita samalla kaupunki-infosta. Kaupunki-info ystävälliset rouvat ihmettelivät minun kanssani asiaa ja kertoivat että muutkin ovat kyselleet. Heillä ei osoitteita ole.

Kun kysyin syytä siihen, että miksiköhän meili-osoitteita ei ole saatavilla, arvelivat rouvat, että ehkä kaikki valtuutetut eivät halua meili-osoitteitaan julkisiksi.

Ei osoitteita julkiseksi!?
Mikä se sellainen kunnanvaltuutettu on, joka ei halua käydä keskustelua valitsijansa kanssa ja joka ei halua kuulla mitä mieltä hänen tekemisistään kaupunkilaiset ovat? Kyllä kunnanvaltuutetun on kestettävä myös kritiikkiä.

Tästä eteenpäin
Kaupunki-infon rouva lupasi lähettää pyyntöni meili-osoitteista Erja Rahkolle kaupunginkansiaan. Nyt vain odottamaan vastausta. Vastauksen jälkeen julkaise osoitteet tällä sivulla niin, että ne ovat kaikkien käytössä mahdollisimman helposti. Nekin osoitteet kaivan esille, jotka sijaitsevat weppimeilissä.

Näin valtuutetut saavat vähitelleen tottua siihen, miten demokratia pelaa tänä kovasti mainostettuna e-aikana. Haluan erikseen niiden valtuutettujen nimet, jotka eivät halua antaa meili-osoitettaan julkiseksi.

Nytkin on tietysti mahdollista lähetellä meililejä etunimi.sukunimi(at)vaasa.fi osoitteella mutta kokoava lista puuttuu.

Kaupunki-infossa kävin maanantaina kello 11.30
Lista tuli kello 16.10

Vaasan kaupunginvaltuutetut

Galleria Wasa

2005-06-26T19:02:00.000+03:00

Uusia yrittäjiä Galleriaan

Viime viikolla iso joukko vaasalaisia tutustui Galleria Wasan tiloihin. Tutustumistilaisuudessa tehtiin lukuisia kysymyksiä Galalerian tulevaisuudesta ja saatiin vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.

Bandor tulee Vaasaan
Sisustus- ja vaateliike Bandor ( on hindiä ja tarkoittaa apinaa) tulee syyskuussa liiketilaan, jossa Terttu Renko piti hetken kahvilaansa. Bandarin liikeideana on tuoda erilainen kulutusvaihtoehto kuluttajille. Valikoimiin kuuluu eettisesti valmistettuja tuotteita. Kauppias on nuori vaasalainen Leena Rajamäki.

Bandorin tavarantoimittajia ovat Glope Hope, TaikaTalvikki ja Oy Pintade Ab, joka myy Afrikassa tehtyjä sisustusesineitä kuten huonekaluja, kankaita ja keramiikkaa. Tavarat on tehty käsityönä Afrikassa. Valikoimissa on sekä uniikkeja että sarjatyönä tehtyjä esineitä. Materiaaleina käytetään afrikkalaisia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja. Esineet valmistetaan yrityksissä, jotka maksavat yrityksilleen kunnon palkkaa eikä käytä lapsityövoimaa.

Pintaden tarkoitus on parantaa senegalilaisten naisten ja lasten oloja. Kehitysmaakauppa ry on ympärimaailmaa toimiva järjestö. Sen tuotteisiin kuuluu mm. Reilun kaupan tuotteet sekä Aasiassa tehdyt sisustustuotteet ja elintarvikkeet. Tuotanto tapahtuu ympäristöä ajatellen. Tuottajille ja työntekijöille taataan kunnon palkat ja asumisolosuhteet.

Glope Hope on vihtiläinen yritys, jonka pääperiaatteena on valmistaa kierrätysmateriaalista ja tehtaiden ylijäämätuotteista uusia vaatteita. Valikoimista löytyy mm. Nato makuupusseista valmistettuja takkeja. Jokaisessa heidän valmistamassaan tuotteessaan on vähintään 95% vanhaa. Tavarantoimittajiin kuuluu myös Mustasaarelainen ompelimo. TaikaTalvikki

Katarina B
Syyskyyssa avaa Galleriassa ovensa myös vaateliike Katarina B. Liikkeen tuotevalikoima koostuu huippumuodista. Merkkeinä ovat mm. Kalvin Clain, DolceGabbana, farkkumerkki Rock and Republic, joka on iso hitti Lontoossa, New Yorkissa ja Tukholmassa. Farkkuja on
suunnitellut mm. Victoria Beckham. Kauppiaana toimii pietarsaaresta lähtöisen oleva Katarina Bärs.

Puskaradio tiedottaa: : Terttu Renko on kuulemma laittamassa kahvilaa Rewellin toiseen kerrokseen.

Vaasan Aito Saippua

2005-06-23T07:06:00.000+03:00

Juhannus tuoksuu saippualta ja saunalta

Vaasan Saippuan Sauna-saippuan tuoksu lapsuudesta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Merkillistä mutta myös Pore-saippuan tuoksu on jäänyt mieleen Palosaaren Vikinganrannan mattolaiturilta liki 40. vuoden takaa. Tuoksuilla on suuri merkitys ihmisen elämässä, sen tietää myös Vaasan Aito Saippuan toinen omistajista, Eivor Lehtiheimo.

Saippuaa
Nestesaippuoihin tottuneesta perinteinen saippua tuntuu oudolta, mutta esimerkiksi matonpesijä vannoo saippuanpalan nimeen. Useimmille matonpesijöille tuo nimi on Pore saippua. Pore on ollut valmistuksessa yli 40 vuotta.

-Pore onkin yksi perustuotteistamme,. Kaikkiaan tuotemerkkejä Vaasan Aito Saippualla on noin 40, sanoo Eivor Lehtiheimo.

Lehtiheimo ja hänen liikekumppaninsa Bengt Beijar ostivat Vaasan Sappuan toiminnan ja vanhat koneet maaliskuussa 2001. Samassa yhteydessä yrityksen nimi sai lisäsanan ”Aito”. Aidolla Lehtiheimo ja Beijar haluavat korostaa perinteiden, käsityön ja hyväksi koetun konseptin jatkumista.

-Valmistamme alinhankintana noin 220 000 saippuaa vuodessa. Saippuaa menee ympäri Suomen mutta asiakkaita on myös USA:ssa ja Kanadassa. Meillä on 4-5 suurta asiakasta, jotka myyvät saippuoita omalla logolla ja sen lisäksi meillä on perinteisin merkkejä kuten Pore-saippua ja Sauna-saippua, selittää Lehtiheimo.

Kova kilpailu
Saippua on varsin liukas kauppatavara.. Saippuanvalmistuksen painopiste on liukunut itään niin kuin monen muunkin tuotteen. Kansainvälinen kilpailu on ajanut suomalaisen pienyrityksen ahtaalle. On aivan pakko erikoistua.

-Erikoistusminen tarkoittaa meillä sitä, että teemme pääasiassa lahjasaippuoita. Tyypillinen lahjasaippua on hunajankasvattajan hunajasaippua. Tämän lisäksi pyrimme joka vuosi lanseeraamaan yhden uutuuden. Viime syksyn uutuus oli Aloe Vera-saippua..

Tulevan syksyn saippuaa, ei Eivor paljasta.

Hiutaleaista saippuaksi
Saippua valmistetaan valmiista saippuahiutaleista. Hiutaleet on valmistttu pääasiassa kookoksesta. Eläinperäisiä rasvoja eivät Lehtiheimo ja Beijar käytä.

-Saippuahiutaleisiin lisätään värejä, hajusteita ja muita raaka-aineita saippuan oman reseptin mukaan. Joka ikinen saippuanpala käsitelllaan käsin, korostaa Lehtiheimo.

Wanhat tuoksut ja nimet

Eivor Lehtiheimo ja Bengt Beijar haluavat säilyttää perinteiset reseptit ja ja nimet. Pakkauksia on designattu nykyihmisen makuun hyvinvarovaisesti, Muutokset johtuvat usein pakkaustekniikan muuttumisesta.

Monelle mattolaiturilla tänäkin kesänä mattoja peseville Vaasan Pore-saippuan mieto tuoksu on se ainoa oikea. Saippua pesee niin kylmässä, kovassa kuin suolaisessakin vedessä. Monille on tuttu myös lapsuuden saunan ja juhannuksen mieleen tuova Sauna-saippuan tuoksu. Molemmat Vaasasta.

Hyvää juhannusta

Greenpeace tiedottaa

2005-06-21T11:58:00.000+03:00

Ruoppaushankkeet tuhoavat Merenkurkussa

Greenpeacen sukeltajat ja kuvaajat ovat lauantaista lähtien dokumentoineet sekä toteutettuja että suunniteltuja ruoppaus- ja maanmuokkaushankkeita Merenkurkun alueella. Greenpeacen alus M/Y Esperanza on ollut ankkurissa Vaasan edustalla lauantaiaamusta lähtien. Dokumentoinnin ensisijaiset kohteet olivat Björkö, Isolahden ja Södra Vallgrundetin ruoppaushankkeet, jotka ovat olleet paikallisten ympäristöaktivistien hampaissa viime aikoina. Tänään tiistaina Esperansa suuntasi kohti Selkämerta.

Mittavia vaikutuksia
Pienimuotoisten ruoppausten ja läjitysten yhteenlasketut ympäristövaikutukset ovat mittavia. Maassamme ruopataan vuosittain miljoonia kuutiometrejä maamassoja merenpohjalta poukamien, lahtien ja kluuvien ”avaamiseksi” veneliikenteelle. Ruoppaus ja maamassojen takasin läjitys mereen vaikuttaa muun muassa veden kirkkauteen ja virtauksiin sekä tuhoaa vedenalaista kasvustoa tärvellen tärkeitä elinympäristöjä ja kutualueita kaloille.

- Ruoppaus aiheuttaa erityisen suurta tuhoa Merenkurkussa, sillä maan kohoamisen seurauksena täällä ruopataan suuremmassa mittakaavassa kuin muualla Suomessa. Tämän lisäksi ruopattujen maamassojen läjitys rantavyöhykkeeseen tai merelle aiheuttaa joillakin alueilla veden happamoitumista, joka puolestaan vaikuttaa kalakantojen elinvoimaisuuteen, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen totesi Esperanzan kannella maanantaina.

Epämääräinen lainsäädäntö
- Nykyinen ruoppausta koskeva lainsäädäntö on epämääräinen ja vanhentunut. Laissa ei ole esimerkiksi tarkennettu miten ”vähäisempi toimenpide” määritellään. Lisäksi laissa on lukuisia porsaanreikiä, jotka mahdollistavat kalojen kasvu- ja kutualueiden tuhoamisen. Näihin epäkohtiin on tultava muutoksia, sanoi Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall.

Greenpeacen saamien tietojen mukaan ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ei ole valmis uudistamaan lainsäädäntöä sellaiseen suuntaan, että ruoppausta voitaisiin Suomessa valvoa paremmin tai vähentää.

Aammattikalastus vaarassa
- On muistettava, että ruoppaus tuhoaa pitkällä tähtäimellä myös paikallisen ammattikalastuksen. Ainoa tapa pysäyttää vallitseva ruoppausanarkia ja elvyttää tuhoutunutta meriluontoa on perustaa laaja-alaisia mertensuojelualueita, joiden sisällä ruoppaus ja muut meriluontoa tuhoavat toimet voidaan kieltää. Merenkurkun maanpäällisiä luontoarvoja suojellaan jo monilla eri sopimuksilla. Nyt on korkea aika suojella myös Merenkurkun vedenalaista elämää, Sari Tolvanen totesi.

Lisätietoja:
Greenpeace

Vaasan Urheilukalastajat

2005-06-21T07:33:00.000+03:00

Onkimiehille mato-apaja kaupungin toimesta!

-Mato-ongella saa kalaa kaikkialta Vaasan rannoilta. Myös lajivalikoima on runsas: kiiskeä, särkeä, ahventa, lahnaa, haukea ja säynävää - luettelee Vaasan Urheilukalastajien puheenjohtaja Erkki Hietanen. (2005-) Hietasen mukaan hyvistä kalapaikoista ei kaupunkialueella ole pulaa. Kalaa saa ongella Kalarannan ja Vankilanrannan väliseltä alueelta, Hietasaaresta, Sundomin siltapenkereeltä, Palosaaren sillan kupeesta, luettelee Hietanen.

Halpaa huvia
Kalastaminen mato-ongella on halpaa huvia. Mitään lupia ei tarvitse ja vavan ja siiman kohoineen sekä painoineen saa 5 eurolla. Jos haluaa pröystäillä saa Kurresta matopurkin 5 euroilla.

Matopaikkoja
-Vaasan kaupunki voisi perustaa kuntalaisille matopaikkoja. Kaupunki kerää muutenkin suuren määrän heiniä ja lehtiä ja kompostoi niitä. Ne ovat oivallisia paikkoja madoille. Kaupunginpuutarhan johonkin nurkkaan voisi aivan hyvin perustaa matopaikka. Matopaikkoja voisi olla eripuolilla kaupunkia. Ne voisi osoittaa hmisille kylteillä vaikka liikennemerkkien yhteydessä. Matopaikka! Tervetuloa kaivamaan", innostuu Hietanen..

-Kaupungin vuokraviljelmät eivät oikein kiinnosta kaupunkilaisia. Myös niille voisi perustaa onkimiehille ja -naisille matofarmeja. Olisi siinä turisteilla ihmettelemistä kun eripuolilla kaupunkia olisi matoliikennemerkkejä. Antaisi kaupungista ystävällinen kuvan, päätämme yhdessä.

Hietanen tietää, että matojemmoja on varsinkin eläkeläisillä eripuolilla kaupunkia, mutta ei kerro missä ne sijaitsevat. Ne ovat vähän kuin yksityistä omaisuutta.

Vaasan urheilukalastajat
Vaasan Urheilukalastajat satsaa tällä hetkellä nuoriin. Nuorille järjestetään kesän aikana useita kilpailuja. Heinäkuussa on suuri kalastusleiri saaristossa.

-Siitä se alkaa. Nuorena se on opittava pujottamaan mato koukkuun ja opeteltava kokoamaan onki ja tuntemaan perusniksit. Se oppi ei sitten katoa mihinkään vaan kestää koko elämän ajan.

Kalastuksen poppakonsteille Hietanen naurahtaa.

-Kyllä muovimadolla onkii siinä, missä onkimadolla. Kastemadot jätän rauhaan. Ne ovat vähän kuin puutarhatyöntekijöitä, joilla on oma tärkeä työnsä luomakunnassa, sanoo Hietanen joka itsekin työskentelee Vaasan kaupunginpuutarhassa.

Hienot renkaat

2005-06-19T08:07:00.000+03:00

mutta en ymmärrä mitä niillä tehdään
Rewell-Centerin ja Anttilan eteen on ilmestynyt hienot renkaat, mutta en ymmärrä mitä varten. Onko kysymys pyörätelineistä? Voisiko arkkitehti tulla näyttämään, miten niitä käytetään?
Pena
Lähettäkää muutkin kuvia: vaasalaisia@webinfo.fi

Vaasan tori

2005-06-19T07:13:00.000+03:00

Uusi suunnitelma tuo torille liikerakennukset

Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka toivoo kansalaiskeskustelua uudesta suunnitelmasta, jonka mukaan torille halutaan kaksi liiketaloa ja maanalainen kauppakeskus. Asiasta kertoo sanomalehti Pohjalainen la. 18.6. 2005. Suunnitelmissa on kaksi yli 500 neliön liiketaloa, joista toinen sijoittuisi ala- ja toinen ylätorille. Torin alle Vaasanpuistikon alle louhittaisiin 8000 neliön kokoinen kauppakeskus.

Maanalaisesta kauppakeskuskesta pääsisi Aktia-taloon, Kauppahalliin ja Rewel-Centeriin. Suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Aitoaho&Viljanen. Toimeksiantajina ovat Halli Oy ja Osuuspankki. Kustannusarvio on 24-30 miljoonaa euroa. Suunnitelma vaatii kaavamuutoksen. Jos se menee lävitse, niin rakennustöihin voitaisiin ryhtyä vuoden päästä.

Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka ei näin nopeaan aikatauluun usko. Lonka kaipaa kansalaiskeskustelua asiasta.

Minkälaista on hyvä kansalaiskeskustelu?

Monessa ajankohtaisessa asiassa on nostettu esille kansalaiskeskustelun merkitys. Keskustelemme Mustikkamaasta, Suvilahden asuntomessuista, torin uusista rakenteista ja monesta muusta ajankohtaisesta asiasta. Mutta miten käydä hyvää keskustelua?

Ensin pitäisi varmaan määritellä, mitä on hyvä keskustelu. Keskustelu ei ole päätöksentekoa, päätökset tapahtuvat elimissä, joille päätökset on delegoitu.

Hyvä keskustelu luo kuitenkin pohjan hyvälle päätöksenteolle. Jos keskustelussa on tuotu esille monipuolisesti asian eri puolet, se luo hyvän pohjan päätöksenteolle ja estää esimerkiksi myöhemmin mahdottomiksi osoittautuvien päätösten tekemisen. Sensuuri ei luo hyvää hallintoa.

Keskustelu toimii parhaiten, jos osallistujien on mahdollisimman helppo tuoda esille ajatuksiaan, eikä heidän tarvitse pelätä, että heitä leimataan niiden takia. Suvaitsevaisuus ja toisen kunnioittaminen on hyvän keskustelun peruslähtökohta. Puheenvuoroja tulee arvostella vain niiden sisällön mukaan, ei esittäjän mukaan.

Keskustelun tuhoaa osallistujien leimaaminen ja panettelu. Esittämällä toisten puheenvuorojen lähtökohdat moraalittomiksi tai jopa laittomiksi halutaan viedä koko keskustelulta pohja ja legitimiteetti. Näiden keinojen käyttäjät eivät ymmärrä, että pilaamalla keskustelun edellytyksen nakerretaan samalla demokratian perustaa.

Kaiken toimivan demokratian edellytys on nimittäin toimiva kansalaiskeskustelu. Ilman sitä demokratia ei voi kukoistaa eikä saada mitään aikaan."

Heikki Lonka

Lue myös tämä
Vanha keskustelu torista

Osallistu uuteen keskusteluun. Klikkaa comments linkkiä. Kerro tästä jutusta myös kavereillesi ja klikkaa kirjelomaketta.

Lasimeastarinsilli ja savusiika

2005-06-19T07:04:00.000+03:00

Hallissa valmistaudutaan juhannukseen
V
Vaasan kauppahallissa valmistaudutaan juhannukseen. Kaikki tehdään hyvissä ajoin, mikä voidaan. Kauppahallin II kerroksessa kalaa myyvä Anita Ruosmeri tuntee asiakkaidensa tarpeet.

-Vastaamme kaikkiin kalan käsittelyä koskeviin kysymyksiin ja tarpeen niin vaatiessa opastamme kädestä pitäen, lupaa Ruosmeri.

Juhannusaaton ateriaksi Anita suosittelee grillattua tai graavattua lohta, uusia perunoita ja silliä. Painikkeeksi riittää voinokare tai kermaviilistä tehty kastike. Jotta ateriasta tulisi täydellinen, tarvitaan vielä tummaa leipää, esimerkiksi Maalahden limppua. Todellinen herkkusuu laitaa leivän päälle savusiikatahnaa.

Juhannuspäivällinen
Juhannusaterialla maistuu suolainen, sehän tiedetään. Anita Ruosmeri suosittelee juhannuksen pääaterialle uusia perunoita ja suutarinlohta. Ruosmeren suutarinlohi on itse tehtyä. Jälkiruoan kruunaa tyrnimarjakiisseli.

Kalainen vaihtoehto
Suomalaisen juhannuksen perusruokaa on mustaksi kärventynyt hiileltä maistuva grillimakkara. Anita Ruosmeri suosittelee vaihtoehdoksi kalaa kaikissa muodoissa. Esimerkiksi juuri nyt on mahdottoman hyvä lohiaika. Suomen rannikkovesiltä on noussut harvinaisen isokokoista lohta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että fileet ovat isokokoisia ja paksuja.

-Me leikkaamme fileet kunhan asiakasa vain osaa sanoa, mitä haluaa. Meiltä saa niin lohi-perhospihvit kuin graavaukseen sopivat fileet.. Juhannuksen kala-aterian kannattaa suunnitella ajoissa ja tehdä vaikkapa tilaus. Esimerkiksi siika saattaa vanhan kokemuksen mukaan loppua kesken jo ennen juhannusta. Sen sijaan ahventa saattaa löytyä vielä juhannusaattona. Jos ahventa vain saadaan, niin sitä tarjotaan juhannuksena. Mikael Martin on luvannut savustaa jos saalista saadaan, lupaa Anita Ruosmeri.

Vanhan-Vaasan tunnelit III

2005-06-18T18:07:00.000+03:00

Tylyä luettavaa tunneli-intoilijoille

-Se, mitä Runar Nieminen ei Vanhasta-Vaasasta tiedä, sitä ei ole olemassa, sanoo maakunta-arkeologi Pentti Risla. Sellaiselta mieheltä on aivan pakko kysyä Vanhan Vaasan tunneleista.

Nieminen tuhahtaa, sillä asiaa on kysytty häneltä lukemattomia kertoja aikaisemminkin. Tyypilliseen maallikkotutkijan tapaan Nieminen vyöryttää hetkessä kuulijan niskaan valtaisan argumenttien vyöryn.

-Vuonna 1911 Argeologisen komission tutkija, maisteri J. Rinne kaivautti sekä kirkonraunioiden sisäpuolelle, että ulkopuolelle syvät tutkimusojat, mutta mitään tunneleita ei löytynyt. Sen sijaan löytyi runsaasti hautoja, joista osa oli romahtanut. Niiden jälkiä ja laattoja löytyy kirkon ulko- ja sisäpuolelta vieläkin, sanoo Nieminen.

Nieminen tuntee hyvin lukemattomat tarinat tunneleista ja tietää että niissä kaikissa on sama juoni. Tarina etenee näin:

Nuori tai lapsi on pudottautunut vanhan ristikirkon sakastin lattiassa olleesta aukosta viinikellarin käytävään ja edennyt sitten muutaman metrin ja kertonut sen jälkeen ystävilleen edenneensä monta kymmentä metriä maan alla..

Kysymys onkin siis lastenkulttuurista tai lasten legendasta tai jonkinlaisesta sankaririitistä. Kun tarinaa sitten toistetaan vuosikymmenestä toiseen ja lapset ja lastenlapset saavat sen perinnöksi, onkin tarina tunneleista valmis.

-Minäkin olen ollut siellä, sanoo Nieminen ja näyttää varmuuden vuoksi hyvätasoisen valokuvan, missä näkyy matala holvattu kellari, jonka seinän vieressä on poikasten tekemiä tuhon jälkiä kun nämä ovat yrittäneet löytää aukon olettamaansa tunneliin. Kellari tunnetaan hyvin ja sen mitat ovat 5.35x3.90x2.30. Viinikellari tutkittiin tarkkaan vuosina 1992-1993.

Nieminen vyöryttää monta muutakin argumenttia, joista vakuuttavin on se, että maa Mustasaaren ja nykyisen kirkon ja silloisen hovioikeuden välillä oli pitkälle 1700-luvulle liian märkää että siihen olisi voitu kaivaa tunneleita.

Siltikin tunneli

Ainoa tunneli, jonka olemassaolon Nieminen myöntää on nykyistä kirkkoa ympäröivä vesihuoltotunneli, jonka tarkoituksena on pitää kirkon perustukset kuivina. Tämä tunneli tai tunnelit on 364 metriä pitkä ja kiertää kirkon.

Tunneli on keskimäärin 85 senttimetriä korkea ja 60 sentiä leveä. Vesihuoltotunneli kulkee noin 5 metrin päässä kirkon seinästä. Tunnelista on yksi poikkitunneli, joka on useita kymmeniä metrejä pitkä.

Vanhan Vaasan lumoissa
Runar Nieminen asui Vanhasa Vaasassa vuosina 1959-61. Nieminen ei osaa sanoa, miksi palanut kaupunki on lumonnut hänet. Nieminen on kerännyt Vanhasta Vaasasta mittavan dokumenttikokoelman. Siihen kuuluu valtaisa määrä lehtileikeita, julkaisuja ja omia tutkimuksia. Materiaalia on kirjahyllyllinen.

Kokoelma tunnetaan hyvin akateemisessa maailmassa ja sen aarteita on usein lainassa, viimeeksi Tukholman yliopistossa. Lisäksi Nieminen on on pystyttänyt omakotitaloonsa Huutonielemme kotimuseon, missä on kymmenittäin Vanhasta-Vaasasta löytyineitä metalliesineitä: hakoja, keritsimiä, vesivinssin osia, keksejä, sirppeja, kirveitaä ja vesureita.

Onko mitään sellaista, mitä Nieminen ei tiedä tai mitä hän haluaisi tietää?

-Kirkon raunioiden vieressä oli Vanhan Vaasan aikaan raatihuone. jonka alla oleva kellari on tutkimatta. Kellarin olemassaolo tiedetään hyvin, mutta se on rahan puutteen vuoksi jäänyt tutkimatta. Sen avaamisessa haluaisin vielä olla mukana, sanoo Nieminen.

-Muista kellareista Nieminen sanoo, että niitä on runsaasti. Esimerkiksi 1930-luvulla kun omakotirakentaminen oli vilkasta niitä löytyi useita, mutta ilmeisesti kaikki täytettiin hiekalla ja soralla että eivät olisi häirineet rakennustöitä.

Nyt kiinnostus on kellareita kohtaan on herännyt uudelleen. Odotettavissa on siis ”uusia” kellarilöytöjä mahdollisesti jo tänä kesänä kun uusi sukupolvi tarttuu kairaan, metallinpaljastimeen tai hankkii tontille maatutkan.

Mutta ne tunnelit. Onko niitä vastaan riittävästi argumentteja? Enpä tiedä…..

Greenpeace Vaasaan

2005-06-17T19:33:00.000+03:00

Esperanza kiinnittyy redille Vaasan edustalle 18.6

Greenpecen Esperanza alus kiinnittyy tulevana yönä redille Vaasan edustalle. Sisäsataman laiturille ilmestyy lauantaina aikana teltta, mistä jaetaan järjestön materiaalia.

Halukkailla on mahdollisuus päästä tutustumaan Esperanzaan maailmankuuluilla ”kumiveneillä”. la. ja su. klo. 13-17.00.

Sisäpiiritiedon mukaan järjestö saattaa ottaa kantaa myös liito-orava asiaan.

Esperanza
Esperanza on neljäs 14 palontorjunta-aluksesta, jotka Neuvostoliiton hallitus tilasi vuosien 1983 ja 1987 välillä Tocznia Polnocna –telakalta Puolan Gdanskissa. Koska aluksella on korkea jääluokitus ja se on nopea (huippunopeus 16 solmua), se soveltuu hyvin pitkän matkan toimintaan ja on käyttökelpoinen napa-alueilla. Rahoituksen puutteessa alus oli käyttämättömänä joitakin vuosia 1980-luvulla, jonka jälkeen se päätyi lopulta Norjaan huoltoalukseksi. Greenpeace otti Esperanzan käyttöön helmikuussa 2002.
Greenpeace

Lähetä tieto tästä jutusta kaverillesi. Klikkaa alapuolella olevaa kirjeen kuvaketta, täytä kentät ja lähetä!

Vanhan-Vaasan tunnelit II

2005-06-17T10:19:00.000+03:00

Kävin kirkonraunioiden alla v. 1958

Tuula Rintamäki (59)sanoo käyneensä 15-vuotiaana kirkonraunioiden alla olevassa tunnelissa tai käytävässä. Kokemus oli pelottava, koska sinne menemistä oli moneen kertaan kielletty.

-Raunioilla, ilmeisesti sakastin lattiassa oli avoin luukku, josta pudottauduimme käytävään. Käytävän pohjalla oli hiekka, tiilimurskaa ja luonnonkiviä. En osaa enää sanoa miten pitkälle etenin, mutta ainakin minusta matka tuntui pitkältä. Myöhemmin luukun paikalla valettiin kansi.

Tuula Rintamäen kokemukset Vanhan Vaasan väitetyistä tunneleista eivät jääneet vain nuoruuden kokemuksiin. Rintamäki on töissä Vaasan kaupungin puisto-osastolla ja kokemuksia Vanhan Vaasan maaperästä on kertynyt jopa tänä vuonna. Mutta mennään ensin vuoteen 1996.

Vuosi 1996
-Kesällä 1996 apupoikamme ajoi konetta Vuoden 1807 muistomerkin läheisyydessä kun maa äkkiä romahti koneen edessä. Syntyi iso aukko, josta näkyi maan alle. Siellä oli puhdasta ja kuivaa hiekkaa ja oven karmit sekä holvi.

-Ilmoitimme asiasta Museovirastoolle ja sieltä tulikin kaksi henkilöä ja he kuvasivat paikan, jonka jälkeen aukko täytetttiin ja peitettiin. Aukon näkivät moni kaupungintyöntekijä. Valitettavasti en hoksannut kysyä museoihmisten nimiä.

Kaupungin työntekijät mittasivat aukon syvyyden ja päätyivät 3,5 metriin. Koska Museoviraston edustajat vaikuttivat kovin nuivilta, kaupungin puistotyöntekijät päättivät jättää maan alle todistuskappaleen.

-Laitoimme muovipulloon kirjeen, johon kirjoitimme jotain siihen tyyliin, että ”Tämä on Suomen Tasavalta. Presidenttinä on Martti Ahtisaari ja omat nimemme. Lisäksi laitoimme pulloon 5 pennin, 10 pennin, 50 pennin ja markan kolikot, nauraa Rintamäki.

Toinenkin aukko puhkeasi
Samana kesänä tapahtui toinen lähes samankaltainen tapaus, mutta nyt Triviaalikoulun rinteen läheisyydessä.

-Aukosta näkyi tiiliä ja puuta. Nytkin aukko määrättiin peitettäväksi. Kerroin Museoviraston edustajalle olleeni nuorena tyttönä Vanhan Vaasan tunnelissa, mutta hän ei ottanut minkäänlaista kantaa kertomukseeni.

-On oikeastaan aika luonnollista, että ihmiset ovat kaivaneet tunneleita, jotka päätyvät kirkkoon. Kaikkina aikoina ihmiset ovat paenneet kirkkoihin vainoajiaan, pohtii Rintamäki.

Kuin reikäjuusto
Sekä kaupungin puistotyöntekijöiden että monien omatoimisesti Vanhan Vaasan maaperää tutkineen mukaan vanha kaupunkialue on kuin reikäjuusto. Maahan saattaa äkkiä ilmestyä reikä ja kun sinne laittaa vaikka haravan varren niin se ei kosketa pohjaa. Yksinkertainen johtopäätös on, että maan alla on kellari tai tunneli.
Tuula Rintmäki ei voi ymmärtää, että ns. asiantuntijat kieltävät tavallisen ihmisen kokemukset.

-Tai sitten kysymys on siitä, että rahan puutteen vuoksi mahdolliset tunnelit tai kellarit halutaan suojata oma-aloitisilta tutkijoilta.

Lähes kaikki Vanhan Vaasan kellareiden paikoista tunnetaan. Ne ovat merkitty Leena Spoofin paloasiakirjojen perusteella tehtyyn karttaan.

Jos tiedät jonkun, jota tämä juttu kiinnostaa, niin lähetä hänelle sivun soite. Klikaa alapuolella olevaa kirjeen kuvaketta ja täytä kentät ja lähetä.

Vanhan-Vaasan Tunnelit I

2005-06-16T07:00:00.000+03:00

Mitään tunneleita ei Vanhassa Vaasassa ole

Useimmat vaasalaiset ovat tavanneet kanssakulkijoita, jotka ovat kertoneet käyneensä Vanhan Vaasan tunneleissa. Useimmissa tapauksissa kysymys on raunioiden alla olevasta kellarikäytävästä tai Mustasaaren kirkosta länteen johtavasta viemäritunnelista.

Maakunta-argeologi Pentti Risla suhtautuu legendaan Vanhan Vaasan tunnelista kovin nihkeästi.

-En tiedä tunneleista mitään konkreettista. Mustasaaren kirkosta lähtee viemäritunneli, joka johtaa noin 100 metriä länteen ja loppuu sitten. Se on ainoa tunneli, josta minulla on tietoa.

Rislan mukaan kaikilla paikkakunnlla, missä on vanha kirkko ja hallintorakennus tai linna, tunnetaan tarina tunneleista. Näin myös Vanhassa Vaasasa. Risla kaataa kylmää vettä kaikkien tunneli-intoilijoiden niskaan.

-Vaasan Sähkö ja Vaasan vesilaitos ovat moneen kertaan kaivaneet kaikki kirkon raunioita ja nykyistä Mustasaaren kirkkoa ympäröivät kadut auki. Jos jotain tunneleita olisi, niin ne olisivat varmasti löytyneet.

Muitakin perusteita löytyy. Vanhat linnanvallit ovat moreenia ja vallien ja nykyisen kirkon välinen alue oli 1600 luvulla vesijättömaata tai jopa veden peitossa. On mahdotonta ajatella että tällaiselle alueelle olisi rakennettu tunneleita.

-Kysymys on ns. ”Öjbergetin rengas-ilmiöstä”. Joku aina tietää, että Öjbergetillä on kiveen kiinnitettynä metallirengas korkealla mäellä, mutta kun sitä lähdetään etsimään, sitä ei koskaan löydy.

Aseidenkätkentä
Toisen vanhavaasalaisen legenda mukaan kirkonraunioiden alla olevaan
tunneliin kätkettiin aseita ns. aseidenkätkentäaikana.

-Se on teoreettisesti täysin mahdollista. En ole törmännyt tarinaan, mutta on selvää että aseita kätkettiin hyvään piiloon paikkoihin, mistä ne olisivat tarpeen vaatiessa helppo ottaa esiin. Miksi ei siis Vanhan-Vasan kirkon raunioiden kellareihin.

Risla ei halua tämän jälkeen osallistua kansalaiskeskusteluun Vanhan Vaasan tunneista siitäkään huolimatta, että keskuudessamme on lukusia ihmisiä, jotka sanovat käyneensä kyseisissä tunneleissa.

-Jos esimerkiksi lapsi on laskeutunut 50- tai 60 luvuilla kirkon alle ja edennyt muutaman metrin kellarikäytävää, hänestä on saattanut helposti tuntua siltä, että edetty matka on pitkäkin, vaikka todellisuudessa matka oli vain muutaman metrin mittainen, kuittaa Risla.

Sen sijaan vielä löytymättömien kellareiden olemassa olon Risla myöntää.

Lähetä ”tunneleista” jotain tietävälle ystävällesi tieto tästä jutusta. Klikkaa alapuolella olevaan kirjeen kuvaketta ja täytä tekstikentät.

Vanhan-Vaasan kellarit I

2005-06-15T08:35:00.000+03:00

Tontti on täynnä yllätyksiä!

Kun Uusikadun ja Runeberginkadun kulmatontilla omakotitalossa asuva Göran Snellman tänä keväänä oli leikkaamassa ruohoa, hän koki elämänsä yllätyksen. Ruohonleikkuri kolahti kiveen ja kun Göran kumartui katsomaan vahingon aiheuttajaa, hän huomasi maassa kaksi kivenmurikkaa ja hetkeä myöhemmin oudonnäköisen pyöreähkön kiven. Kun Snellman väänsi kiveä rautakangella, se nousi maasta ja maassa oli reikä.

-Kokeilin reikää rautakangella ja se painui kuin tyhjää ainakin 1,5 metrin syvyyteen ja kivi joka nousi maasta muistuttaa kovasti kirjoista näkemääni holvin napakiveä, sanoo Snellman.

Nyt aukko on täytetty ja maan alla oleva kellari odottaa jatkotoimia, Tontilla on myös toinen kellari ja mahdollisesti vielä kolmaskin kellari.

-Aivan Uusikadun ja Runeberginkadun kulman kärjessä on selvä painuma, jonka asiantuntijat yleensä tunnistavat kellarin tai haudan painumaksi. Naapuri Fredrik Holm on sitä mieltä, että siellä on kellari. Toinen painuma on melko keskellä tonttia, sanoo Snellman.

Löytöjä

Mitään suuria löytöjä ei Göran Snellman ole tontillaan tehnyt.

-Ellei sitten löydöksi lasketa naapurin metallipaljastimen löytämää esinettä, joka vaikuttaa Göran Snellmanin mielestä matkaleimaisimelta. Kysymyksessä on n 9 senttiä x 4 mill imetriä oleva metallilaatta, jossa on kohokirjaimet.

Todennäköisempää kuin matkaleimaisin, on kirjapainon ns. valurivi. Kuumavalu oli käytössä kirjapainoissa vielä 60-70 lukujen vaihteessa, joten metallilaattaa sataa olla hyvinkin peräisin nykyajalta. Tekstirivillä on nimi Kaarlo Puntanen, jos joku sattuisi tietämään.

Lasareetti

Olisi outoa jos tontilla ei olisi kellareita, sillä tontilla sijaitsi Vanhan Vaasan sairaala eli lasareetti. Snellman on kerännyt mittavan määrän dokumentteja sairaalasta ja niiden perustella voidaan tehdä johtopäätöksi.

Snellman on tänä keväänä kypsynyt päätökseen, että kellarit täytyy tutkia. Asiaa auttaa että myös naapuristossa asuvat Kuntsit ovat päättäneet tukia oman tonttinsa toisen kellarin.

Snellmanin tomntilla olevat mahdolliset kellarit eivät jää vielä tähän. Hiukan eteenpäin kohdasta, minne Vanhan Vaasan sairaalan päätyseinä on päättynyt o myös painauma – siis mahdollisesti kellari.

Göran Snellman sanoo ajatelleensa kovin vähän mahdollisia kellareita ja vielä vähemmän sitä, mitä niissä saattaa olla. Näin lienee parasta ollakin ettei tule pettymyksiä. Naapuritonttien kokemukset osoittavat, että kellarit jos niitä löytyy, ovat romahtaneet ja ainoa löytö on tiilimurskan sekainen hiekka.

Mutta on Vanhassa-Vaasassa niitäkin, jotka eivät ole hiiskuneet tontillaan olevista kellareista kenellekään, eivätkä hiisku.

Loic Le Meurin

2005-06-14T07:25:00.000+03:00

Vaasalaisia blogi on huomioitu
eurooppalaisessa wiki europpalaisista blogeista. Kysymyksessä lienee paras katsaus ”vanhan mantereen blogi-ilmiöön” Janne Jalkasen englannikielisessä jutussa vaasalaisia-blogi on saanut seuraavan maininnan.

Vaasalaisia - An alternative newspaper for a small city; a protest against the hegemony of local newspapers.
http://www.socialtext.net/loicwiki/index.cgi?summary_page#

Lisää blogi-ilmiöstä
http://mediablogi.typepad.com/

Ohhoh
vaasalainen

Vanhan-Vaasan kellarit II

2005-06-14T06:56:00.000+03:00

Vanhasta kellarista takkahuone ja talouskellari
Vanhan Vaasan maaperä on kuin reikäjuusto ja täynnä yllätyksiä. Helena ja Jorma Kuntsi elävät yhden tällaisen yllätyksen kanssa joka päivä. Heidän omakotitalonsa alla on kaksi Vanhan Vaasan aikuista kellaria jokapäiväisessä käytössä. Noin 30 neliön kokoinen kellari on takkahuoneena ja 20 neliön kellari on talouskellarina. Kuntsien tontilla on myös toinen, ehkä samankokoinen kellari mutta sitä ei ole palon jälkeen avattu.

Salaisuus paljastui sattumalta
Kuntsit ovat talonsa kolmannet asukkaat. Kun taloa rakennettiin vuonna 1965, kaivinkone kuopaisi maata ja ohuen maakerroksen alta paljastui kellari, joka sitten liitettiin osaksi omakotitaloa. Vanhan perimätiedon mukaan kysymyksessä olisi papin tai silloisen seurakunnan kirkkoherran ruokakellari. Joiden tietojen mukaan kellari on ollut myös Vanhan Vaasan perunakellarina mahdollisen kriisin varalta.

Hiukan myöhemmin rakennusvaiheen aikana samalta tontilta nykyisen Thölberginkadun varrelta löytyi toinenkin kellari. Sitä ei ole ilmeisesti palon jälkeen avattu, sillä talon rakentajalta loppuivat rahat kesken.

Helena ja Jorma
Helena ja Jorma Kuntsi ovat tietenkin monet kerrat pohdiskelleet toisenkin kellarin avaamista ja vääntäneet vitsejä siitä, mita kellarilla tehdään. Pelko mhdollisista myllerryksistä on kuitenkin toistaiseksi estänyt kaikki toimenpiteet.

-Maatutkaa voisi tietysti kokeilla, arvelee Jorma Kuntsi

Helena Kuntsi myöntää, että he elävät historian keskellä Perheen takkahuoneen holvatuissa seinissä on jäljellä vielä mm. lihakoukkuja. Takkahuoneessa on myös erinomainen akustiikka.

Helena on myös pohtinut paljon tunnelikysymystä, mutta ei halua ottaa siihen selkeätä kantaa. Se on joka tapauksessa selvää, että kellareita alueelta löytyy. Viimeeksi tänä keväänä on lähinaapureilta tullut viestejä, että maahan on syntynyt syviä aukkoja.

Asia on kuitenkin äärimmäisen arka, sillä kukaan ei halua ulkopuolisia kaivelemaan tontillleen.

-Kun salaisuus on säilynyt näinkin pitkää,n niin se voi säilyä edelleen, monet ajattelevat. Tunneleiden kannalta se tietenkin siirtää kutkuttavan salaisuuden tuonnemmaksi, jos mitään salaisuutta on edes olemassa.

Heimo Hokkanen

2005-06-13T10:01:00.000+03:00

"Ruotsinkielisille oma terveyskeskus"

Sanomalehti Pohjalinen possautti tänään 13.6 2005 pääsivullaan kielipommin. Lehden uutisessa kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Heimo Hokkanen esittää, että ruotsinkielisille voitaisiin perustaa oma terveyskeskus. Näin Vaasaan saataisiin enenmän suomenkielisiä lääkäreitä.

-Vaasassa olisi kolme terveyskeskusta, joista yksi olisi ruotsinkielinen ja kaksi suomenkielistä. Noin 20 000 vaasalaista palvelisi suomnekielinen- ja 14.000 ruotsinkielistä ruotsinkielinen terveyskeskus.

Hokkanen täsmentää
Olen Heimo Hokkanen 55 vuotias myyntifaktori Vaasasta. Olen toista kautta Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen toiminut nelä vuotta ja jatkan seuraavat neljä vuotta. Tarlan puheenjohtajana olen erityisesti seurannut terveydenhuollon tilaa Vaasassa. Tästä johtuen olen miettinyt asioita. Olen alkuperäinen Vaasalainen "bräntöön" -poika. Olen osallistunut myös Hyvinvointipoliittisen toimikunnan jäsenenä kaksi vuotta selvitellen vaasalaisten hyvinvoinnin lähtökohtia. Toimin myös Kristillisdemokraattien Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen olen ollut vuoden 2005 alusta alkavalla kaudella.

Kommentteja juttuuni:
Turha on väittää, että kaupungissa olisi kielimuuri, tai se syvenisi jos ruotsikieltä puhuville järjestettäisiin omia palveluita. Toimiihan koulutkin tosi hyvin eri kieliryhmillä. Mitä tulee viittauksiin rasismista, voin kertoa, että talossa jossa asun asuu erilaisia kieliryhmiä ainakin kahdeksaa eri kieliryhmää. Pärjään erinomaisesti kaikkien kieliryhmien kanssa.

Keskustelun halusin nostaa juuri sen takia, että peruspalvelut, joihinka terveyspalvelut kuuluvat ovat tärkeimpiä asioita ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Suomenkielisten lääkärien saamiseksi Vaasaan pitäisi tehdä kaikki mahdollinen työ, jotta saisimme täytettyä kaikki lääkärin vakanssit.
Vaasan visio, jotta asukkaita olisi vuoteen 2015 mennessä 65000 toteutuminen ottaa tiukoille, koska tällä hetkellä kasvu on n. 200-300 asukasta/vuosi. Tästä johtuen olisi kaikkien palveluiden hyvä toimiminen ykkös-asia.

Heimo Hokkanen
kaupunginvaltuutettu
KD

Aurenin talo

2005-06-12T13:06:00.000+03:00

Legendat ovat legendoja
Yksi vanhimmista Vanhaa Vaasaa koskevista legendoista kertoo, että ns. Aurenin kummun alla on täysin kunnossa oleva kellari, jossa on jäljellä kaikki ennen paloa käytössä olleet esineet koskemattomana. Vanhan Vaasan palo alkoi Aurenin talosta 3.8.1852.. Palo tuhosi nopeasti puusta rakennetun kaupungin. Vain pari rakennusta säilyi tuholta. Aurenin talo sijaitsi nykyisen ns. Falanderin kellarin eli Vanhan Vaasan museon viereisellä tontilla. Tontilla on nykyään muistolaatta sekä Edvin Hevonkosken valmistama taideteosryhmä.

Maakunta-argeologi Pentti Risla tuntee hyvin tarinan.

-Kaivoimme vuonna 1998 Aurenin tontille kaksi koeojaa ja yhden koekuopan. Tuloksena oli tasattu maakerros, joka oli täynnä tiiltä ja tuhkaa. Kun mitään ei löytynyt kuopan pohjaan kairattiin metrin kairalla. Mitään ei löytynyt.

-Tämän jälkeen koko tontti tutkittiin metrin välein yhden metrin syvyydeltä kairalla. Nytkään ei löytynyt mitään, sanoo Risla.

Rislan mukaan on hyvin pieni hypoteettinen mahdollisuus, että oletettu kellari olisi kapseloitunut syvälle maakerroksiin. Sen löytyminemiseen tarvittaisiin kuitenkin maatutka, joka maksaa ja tulos ei todennäköisesti muutu miksikään..

Yksi kellari löytyi
Risla muistaa että kairausta edeltäneenä vuonna 1997 Aurenin tontin edessä oli mukulakivikatu, jonka alta kaivauksissa löytyi romahtanut kellari. Kellari oli uusi löytö jota ei ollut palovakuutusasiakirjoissa ja joka oli täytetty hiekalla. Sieltäkään ei löytynyt mitään.

Aurenin tonttia ryhdyttiin tutkimaan, koska 1990-luvun lopulla oli ajatuksena että tyhjälle tontille siirrettäisiin Vaasasta vanha puurakennus Vanhan Vaasan museon käyttöön. Rakennus sijaitsi Onkilahdenkadulla ja se oli siiretty sinne aikoinaan Vanhasta Vasasta. Rakennus oli kuitenkin niin huonokuntoinen että ajatuksesta luovuttiin.

Vaasalainen nettisivu on saanut tietoonsa ainakin neljä tutkimatonta kellaria Vanhan Vaasan alueelta. Onko niissä ”aarteita” sitä ei tässä vaiheessa kukaan osaa sanoa.

Jutut kellareista julkaistaan tällä sivulla lähipäivien aikana. Juttusarjassa paljastuu myös totuus Vanhan Vaasan tunneleista.

Sundomin savusilakka

2005-06-10T13:57:00.000+03:00

Böklinki on kopioitu brandituote
Vaasan Sundomissa valmistetaan merkittävä osa koko valtakunnan savusilakasta ja savusiiasta. Kylän neljässä savustamossa tuotetaan savukalaa läpi vuoden viitenä päivänä viikossa. Sundomin bökling on brandituote, jota ”väärennetään” mm. Kimitossa pääkaupungin markkinoille.

Teollisesti savukalaa on savustettu Sundomissa muutaman vuosikymmenen ajan. Sundomin tunnetuimmat savustajat ovat Elis ja Birger Morney, Stefan Öhman, Mikael Martin ja Yngve ja Britta Rönnqvist. Jälkimmäisellä on neljä uunia, muilla kolme.

Elis ja Birger Morney edustavat tyypillisimmilään sundomilaista savustusperinnettä. Veljekset perivät savustuksen niksit isältään. Tilalla oli aikaisemmin minkinkasvatusta, joka talousvaikeuksien vuoksi muuttui savustuselinkeinoksi.

Morneyt savustavat pääasiassa silakkaa ja siikaa. Savustus tapahtuu leppällä. Birger Morneys mukaan leppää kuluu noin 100 metriä vuodessa. Kalan viikkotuotanto on n. 1000-1500 kiloa viikossa. Toiminta alkoi 1989.

Morneyn savaustusuuni edustaa malliltaan perinteistä ja itse kehiteltyä uunia. Uunin koko on n. 110x180x250. Uunin ”sydän” on koneellisesti pyörinä arina. Kalat syötetään uuniin vastakkaiselta puolelta kuin tuli.

Kysymykseen menekistä, vastaa Birger että ”böcklingiä menee Kotkan ja Oulun välille.

Birgitta ja Yngve Rönnqvist

Rönnqvistien savustamossa on neljä uunia. Päätuotteet ovat silakka, siika ja nieriä niin kuin muillakin.

-Jos saalista tulee tarpeeksi savustan myös ahventa. Aikoinaan savustin paljon myös turskaa, mutta nyt ei turskaa enää saa. Kokeilin aikoinani myös haukea, mutta savuhauella ei ole markkinoita. Savumadetta menisi, mutta kaikki tuore made mitä kalastajat saavat, menee muutenkin, selittää Yngve Rönnqvist.

Rönnqvistien paras myyntialue sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

-Pääkaupunkiseudulla osataan arvostaa perinteistä lepällä savustettua savisilakkaa ja siikaa ja nieriää. Lepän lisäksi olen kokeillut omenaa. Omenapuusta tulee erittäin hieno maku, mutta puuta on vaikea saada tarpeeksi kohtuulliseen hintaan.

Kokeilu maksaa
Rönnqvist antaa ymmärtää, että savustajat ovat kyllä valmiit kokeilemaan erilaisia puuulajeja, jos vain joku maksaa kokeilun hinnan. Tavallisella piensavustamolla ei ole varaa menettää ainoataan pesällistä vain pelkän kokeilun vuoksi.

-Tästä syystä kaikkialla maailmassa ihmiset savustavat paikallisella puulajilla, joka sopii parhaiten savustamiseen.

Näin se tietysti on. Ainakin toistaiseksi saamme odottaa hikkorilla, kastanjalla tai jollakin muulla puulajilla savustettua böklinkiä. Sundomin böklinki poikkeaa muista savusilakoista siinä, että se savustetaan silmästä roikottaen.

Sanoja: böckling, böcklingi, bökling, böklinki, savusilakka, savusiika

Suvilahden asuntomessut

2005-06-09T07:16:00.000+03:00

Näkökantojen sovittelusta syntyy tulos
Vaasan ympäristöseuraa närästyttänyt kiviröykkiö Ahvensaaren parkkipaikan liepeessä on tarkoiteettu täyttö maaksi. Röykkiö on välivarasto. Kivet on tuotu Kråklundin Pisaratieltä. Ne tosin odottavat asuntoalueen esirakentamissuunnitelman hyväksymistä.

Kaavoitusarkkitehti Jussi Hallsmaa on tehnyt Suvilahden asuntomessualueen eteen pitkiä päiviä äärimmäisen kireän aikataulun mukaisesti. Hallasmaan mukaan liito-oravat, luonto- ja virkistysarvot tai rakennettuun ympäristöön liittyvät muutkaan arvot eivät voi olla kaavoituksen tai kaupungin kehittämisen esteenä, vaan ne on nähtävä haasteina ja voimavarana rikasta kaupunkiympäristöä kehitettäessä.

Jussi Hallasmaa
Asuntomessut ja Suvilahden lähiöuudistus

Vireillä oleva Kuparisaaren ja Ahvensaaren asemakaavanmuutos on osa Suvilahden lähiöuudistusta, jonka tärkeimpinä tavoitteena on alueen julkisten ja kaupallisten palveluiden turvaaminen sekä alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alueen väkiluku on pudonnut noin 3700 asukkaasta 2500 asukkaaseen, ja kouluikäisten lasten määrä on enää alle kolmannes vuoden 1980 tasosta.

Ikärakenteen vääristymisen ja väkiluvun vähenemisen myötä on alueen haluttavuus asuinpaikkana vähentynyt ja imago pölyttynyt. Tuntuu kuin olisimme unohtaneet, että Suvilahti on Vaasan parhaiten toteutettu lähiö, joka tarjoaa vielä nykyiselläänkin merellisen asuinympäristön ja toimivat lähipalvelut kävelymatkan päässä keskustasta.

Lähiön kehittäminen
Noin puolitoista vuotta sitten järjestetyssä Suvilahden asukasillassa kaupungin virkamiehet ja mukana olleet luottamushenkilöt lupasivat ryhtyä toimiin lähiön kehittämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Lupauksista on tänä aikana syntynyt Suvilahden asukasyhdistyksen tuella asuntomessuhanke, joka nostaa lähiön kehittämishankkeen valtakunnallisesti merkittävien mediatapahtumien joukkoon.

Pääasiassa Suvilahden koulun meren puoleiselle rantavyöhykkeelle kaavailtua asuntoaluetta ei ole tarkoitus tehdä kuitenkaan asuntomessuja vaan nykyisiä ja uusia suvilahtelaisia varten. Asuntomessut on alueen toteutuksen ja Suvilahden kehittämisen kannalta paras ajateltavissa oleva työkalu. Ne tarjoavat poikkeukselliset mahdollisuudet rakennettavien asuntokorttelien sekä puisto- ja virkistysalueiden laadukkaalle ja ekologiselle toteutukselle sekä alueen erityispiirteiden ja luontoarvojen huomioimiselle.

Laaja valmistelu
Alueen kaavoitustyön pohjaksi on laadittu erilliset luonto- ja rakennettavuusselvitykset, joita täydennetään kesän aikana. Tuleva asemakaavanmuutos laaditaan näiden selvitysten pohjalta ja sitä koskevat luonnokset ja virallinen ehdotus on tarkoitus asettaa syksyn aikana julkisesti nähtäville. Alueen asemakaavaa työstetään työryhmässä, jossa on mukana normaalien viranomaistahojen lisäksi asukasyhdistyksen, Suvilahden koulun, alueen huvilanomistajien ja Vaasan ympäristöseuran edustajat. Tällä laajalla osallisuudella pyritään turvaamaan se, että alueen kehittämisessä ja suunnittelussa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioida kaikkien osapuolten tarpeet ja näkemykset.

Lopullinen vastuu
Käsitykseni mukaan, liito-oravat, luonto- ja virkistysarvot tai rakennettuun ympäristöön liittyvät muutkaan arvot eivät voi olla kaavoituksen tai kaupungin kehittämisen esteenä, vaan ne on nähtävä haasteina ja voimavarana rikasta kaupunkiympäristöä kehitettäessä. Sekä liito-oravat että ihmiset vaativat asemakaavan oman elinympäristön turvaamiseksi, mutta viimekädessä kaupungin luottamushenkilöiden tehtävänä on arvioida missä määrin erilaiset näkökohdat tulee huomioida kaupunkiympäristöä kehitettäessä.

Juhani Hallasmaa

Väliotsikot toimittajan

Risto Jalonen

2005-06-08T18:48:00.000+03:00

Avain pohjalaiseen sielunmaisemaan

Vuonna 2000 kirjoitin Uusi Vaasalainen ilmaisjakelulehteen jutun Risto Jalosesta. Jutun otsikko oli ”Minä, Risto Jalonen” Jutun julkaisemisen jälkeen Jalonen lakkasi tervehtimästä. Myönnän että juttu oli ilkeä. Se sai kimmokkeen siitä, että Jalonen oli julkaissut kirjan nimeltä ”Za-dam Za-daa”. Se oli Jalosen kirjoittama kirja Risto Jalosesta.

Nyt viisi vuotta myöhemmin vanha hyvä suhde on palannut ennalleen. Se kävi hyvin mutkattomasti ja vanhoja ei enää muistella. Jos vielä joskus kirjoitan Jalosesta laajan artikkelin, niin sen nimeksi tulee ”Minä ja Risto Jalonen”.

Alku
25.6 julkaistiin Helsingissä Risto Jalosen uusin teos - Avain. Avain on Jalosen näköinen tutkimusretki pohjalaistaiteilijoiden sielun syövereihin. Teoksen julkaisu tapahtui Art Alexissa pohjalaistaiteilijoiden näyttelyn avajaisten yhteydessä.

Avain-teokseen on otettu mukaan 44 merkittävää pohjalaistaiteilijaa.. Teoksen kokoaminen kesti runsaat kolme vuotta.

-Mukana ovat kaikki vanhan Vaasanläänin huiput Juha Miedosta Vesku Jokiseen. Väliin mahtuvat mm. Esko Nikkari, Gösta Ågren, Jorma Ojaharju ja Veikko Takala,

Jalonen on luonut itsenäisen taideteoksen, joka on vaikeasti määriteltävissä. Herkkäviritteinen lukija löytää teoksesta monta eri tasoa.

-Tämä on myös tarkoitus. Teos on rosoinen, värikäs ja moneen suuntaan sätkivä niin kuin elämä itse. Yhtenä selkeänä päämääränä on ollut luoda teos joka silottelisi eri taidelajien ja jopa taideorganisaatioiden välisiä jännitteitä.

Jalonen korostaa että kaikki taide on samasta lähteestä.

300-sivuinen järkäle pakottaa lukijansa valppaaksi, paitsi sisältönsä suhteen, joka koostuu pääasiassa Jalosen omista teksteistä ja kommenteista, myös taiton ja layoutin suhteen.

Valpas lukija huomaa nopeasti, että kysymyksessä on läpiajateltu teos, jonka keskeisiä elementtejä ovat parisivutaitto ja sivujen värien harmonia sekä monitasoiset linkit kuvien aihemaailmaan ja tekstiin. Sivuaukeaman pohjaväri on otettu esimerkiksi sivulla olevan kissan silmistä. Sivupohja, kuvaelementit ja teksti muodostavat oman teoksen.

Kysymys on oivaltavasta löytöretkestä.

Avain on ilmiselvästi Jalosen päätyö kirjallisella alalla toistaiseksi. Jalonen pitää itse läheisempänä teoksenaan runoteosta ”Yksi” vuodelta 2004.

Avain-teoksen taiteilijoita ovat mm. Jorma Ojaharju, Gösta Ågren, Hannu Hautala, Panu Hemminki, Soile Yli-Mäyry, Fritz Jacobsson, Eero Hiironen, Esko Nikkari, Heikki Mäki-Tuuri ja Veli Ekroos.

Risto Jalonen
http://www.netikka.net/jalonen

Heikki Kouhi

2005-06-07T17:23:00.000+03:00

Nyt tulee edetä rauhassa

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi (kok) toteaa, että nyt kun selvitys on saatu, se tulee tutkia rauhassa, neuvotella ympäristöviranomaisten kanssa eri vaihtoehdoista ja tehdä sen jälkeen suunnitelmat.
-Käsitys, jonka mm. KHO:n presidentti Hallberg on esittänyt, on, että liito-orava ei estä järkevää rakentamista, sanoo Kouhi.

Vaasa ja asuntomessut
Asuntomessu- idea tuli Vaasalle Suomen Asuntomessut Osuuskunnan aloitteesta. Ilmeisesti vuodelle 2008 ei ollut muita oikein sopivia hakijoita. Kireän aikataulun vuoksi virkamiehet olivat osittain skeptisiä. Kaupunkilaisia messujen järjestäminen kuitenkin innosti ja yleisön paine oli melkoinen.

Vaihtoehtoisia paikkoja alettiin selvittää kiireellä ja hyvin pian todettiin, että ainoa kohde, jossa messut tässä aikataulussa voitaisiin toteuttaa, on Suvilahti. Messuille saataisiin lisäksi mielenkiintoinen teema: 70-luvun asumalähiön täydennysrakentaminen, uudistuminen ja merenläheinen asuminen.

Kaupungin hallitus päätti esiselvitysten pohjalta yksimielisesti, Vihreitten edustaja muiden mukana, että messuja haetaan. Ne mm. tukisivat hyvällä tavalla ”Lisää asukkaita Vaasaan”-projektia. Mitään luontokartoituksia ei siihen mennessä ollut mahdollista tehdä ja eiväthän talvella tehdyt liito-oravaselvitykset kelvanneet Mustikkamaallakaan.

Messualueen suunnittelun valmistelu on täydessä käynnissä. Sitä pohjustetaan mm. luonto- ja ympäristöselvityksillä, joita kaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi tarvitaan. Suvilahdessa on pidetty myös laaja kansalaistilaisuus, jossa anomuksen perusteita esiteltiin ja jossa jokainen sai esittää epäilynsä ja pelkonsa ja tehdä kysymyksiä. Mitään ei ole valmisteltu salassa, kuten Osala väittää. Liito-oravienkin olemassa olo Suvilahdessa oli tiedossa, mutta ei se silloin noussut esteeksi vaikka Osalakin oli paikalla.

Asuntoaluea ei uhkaa liito-oravan elinaluetta
Olen nyt nähnyt liito-oravaselvityksen. Kartta on pilkutettu täyteen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä ulostepapanalöytöjä. Näitä Osala markkinoi ”järkyttävänä” esiintymänä. Ne ovat pääosin messualueen ulkopuolella. Selvitys toteaa myös, että alueella on 3-5 lisääntyvää naarasta, joiden arvioidut pesäpaikat eivät nekään tule messualueelle.

Siltä on löytynyt ”lajille sopiva alue”, jolla ei kuitenkaan papanoita ole esiintynyt. Lähellä on myös kaksi syönnösalueeksi arvioitua paikkaa. Lisäksi on löytynyt kaksi pientä aluetta, joissa on todettu kiimaleikkejä. Toinen on lähellä messualueeksi tarkoitetun alueen rajaa ja toinen taas niin lähellä jäähallia, että halli on varmaan Osalan logiikan mukaan suljettava.

Jatkossa tulee edetä rauhassa
Nyt kun selvitys on saatu, se tulee tutkia rauhassa, neuvotella ympäristöviranomaisten kanssa eri vaihtoehdoista ja tehdä sen jälkeen suunnitelmat. Käsitys, jonka mm. KHO:n presidentti Hallberg on esittänyt, on, että liito-orava ei estä järkevää rakentamista. Sen pesintäpaikkoja vain on säästettävä, tarvittaessa tehtävä uusia pönttöjä ja turvattava riittävä puusto sen liikkumiselle.

Tämä kaikki on ollut ennakkoon tiedossa ja niin on ollut tarkoitus toimia myös Suvilahdessa. Asuntomessut voidaan siten edelleen toteuttaa suunnitellulla tavalla ellei aikataulua valituksilla tuhota. Perusteettomienkin valitusten käsittelyaika on niin pitkä, että niihin aikataulu ei jousta. Se taitaakin olla Osalan viimeinen valtti.

Heikki Kouhi

Vaasan streetblues

2005-06-06T17:58:00.000+03:00

Vaasa Street Jazz Summer 2005

Vaasan Street Blues käynnistyy tänä kesänä kolmannen- ja Vaasa Streetjazz kuudennen tai seitsemännen kerran. Dixie Tigersin nokkamies Ercco Jussila muistaa hyvin jokakesäisen katujaskan syntyhetket.

-Puhuimme Fondiksen Veli-Matti Ristiluoman kanssa niitä näitä ja Ristiluoma kertoi hankkineensa markiisit Fondiksen ikkunoiden yläpuolelle.

Silloin minulla naksahti. ”Markiisien alla ja edessä pitää soittaa jazzia kesäiltaisin.” Mielikuva tuli tietysti jostain New Orleansista tai sieltä.

-Nyt tämäntyyppistä jazzia ja bluesia soitetaan vain täällä ja Helsingissä. Vaasa Jazzclubin sihteeri Pelle Jansson sanoo, että katujazzit kohentaa selvästi Vaasan muutenkin hyvää kulttuurimainetta.

Perusjazzarit
Vaasalaiset perusjazzarit soittavat koska se on mukavaa ja kaupungissa ei niin paljon mahdollisuuksia yhteissoittoonole.. Tosin mukana on aimo annos lähetyssaarnaajameininkiä, sanoo Pelle Ercco Jussilaan viitaten.

Vaasa Street Blues Summer 2005
14.6 The Frank
21.6 Wagtails
28.6 Crossroads
5.7 J .Kananoja
12.7 Riff Brothers
19,7 Heart a´bones
26.7 Tuuli & Jussi
2.8 The Duke
9.8 Bluesleipurit
16.8 Max on the Rox
23.8 Lassien and the Lads

Vaasa Street Jazz Summer 2005

16.6Jonny Nordström Trio & Mariah Hortans (voc)
23.6 Dr. Sandberg´s Soulu Clinic
30.6 Wasa Dixie Tigers
7.7 Clark Jakobsson Quartet
14.7 Mr. Anthons Organ Mafia
21.7 Eppi Raivio (guitar(voc. Tre) & Band
28.7 Henri Marjamäki Quartet (Tku)
4.8 Wika Quartet
11.8 Wasa Dixie Tigers & Allan (voc)
18.8 Kai Hahto Group
25.8 Ercco´s Yong Power
1.9 Päätösjamit

Bluaes ja Street Jazzub lisäksi Vaasassa kullaanmyös Pik-Nic-jazzia Hietasaaressa heinäkuussa joka sunnuntai kello 13-15 välisenä aikana.

Vaasajazz
http://www.netikka.net/vaasajazz
Good Mood Club
http://goodmoodclub.com/
Doo-Bop Club
http://www.doobop.fi/
Ravintola Fondis
http://www.fondis.fi/295156.aspx

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tuiri Aho

2005-06-06T17:44:00.000+03:00

Pelkistettyjä kukkia kesäksi

Vaasalaistaiteilija Tuiri Aho

Rakennusten kivijalassa ja sisäpihoilla toimivat työpajat ja ateljeerit ovat aidointa kaupunkikulttuuria. Tuiri Ahonateljeeri ja pieni sympaattinen näyttelytila sijaitsevat Vaasanpustikko 15. sisäpihalla. Helpoimmin paikan löytää kun menee rohkeasti rakennuksessa sijaitsevan Härön silmälasiliikkeen vieressä olevasta porttikongista sisäpihalle ja jatkaa siellä kunnes löytää oven ja kyltin missä lukee Design Tuiri Aho.

Pelkistettyjä kukkia
2005 - 7.6 - 18.8, paitsi 1-11.7.
arkisin klo. 13-18.00 la. 10-14.00

Tuiri Aho on pitkänlinjan vaasalaistaiteilija. Tänä kesänä Tuiri on koonnut kesänäyttelyksi kukka-aihaeisia tauluja vuosilta 1997- 2005. Tuirin kukat ovat kaukana perinteisestä vaasi-asetelmista.

-Kiinnostuin orkideoista joskus 90-luvulla ja ryhdyin maalaamaan niitä. Pian aihemaailma käsitti kaikki kukat ja viimein muodoksi tuli pelkistetyt kukat, selittää Aho.

Taulut on maalattu öljy- ja akryylitekniikalla.

Uniikkijakkuja
Taulujen ja kollaasien lisäksi Tuiri valmistaa uniikkijakkuja kaikenkokoisille naisille. Jakkuja syntyy n. 2 jakun viikkovauhdilla.

-Minun jakkujani ostavat rohkeat, persoonalliset ja luovat naiset, määrittelee Aho.

Samassa yhteydessä Aho kiittelee, että onneksi tällaisia ihmisiä ei ole kovin paljon. Oudolta tuntuva toteamus johtuu vain siitä, että jakkujen tekemiseen käytetty aika tulee vastaan.

Toinen Tuiri Ahon havaitsema ongelma liittyy tiloihin.

-Tekisin enemmän kaikenlaista jos olisi tilaa. Nyt joudun jarruttamaan itseäni tilan puutteen vuoksi, joka on tietenkin kauhea asia taiteilijalle, mutta sen kanssa on vain elettävä, sanoo Aho

Kauppapuistikon Makuuni

2005-06-06T07:52:00.000+03:00

Ei ole minun makuuni

Ihmettelen Kauppapuistikon Makuunin kassatytön touhuja. Edelläni oli rouva, joka pyysi kassatytöltä kuitin vuokraamistaan videoista. Tyttö löi? kyllä rouvan vuokraamat videot kassaan, mutta jätti kuitin kuittirimpsun päähän roikkumaan.

Kun rouva pyysi kuittia, hämmentyi tyttö täysin ja repäisi rimpsun päässä olevan viimeisen kuitin pois – siis rouvan kuitin - heitti sen roskakoriin ja naputteli uuden kuitin.

-Minkä vuoksi?
-Mitä tapahtui?
-Kenen määräyksestä?
-Vai oliko kysymyksessä moka, jonka hän itse korjasi?

Tällä asialla ei välttämättä ole mitään yhteyttä edelliseen, mutta Vaskiluodossa oli vielä vajaat kymmenkunta vuotta sitten Sailors Rest niminen kansankuppila, jonka omistaja naputteli kyllä ruoka-annokset kassaan, niin että asiakas näki summan ilmestyvän kassan ikkunaan, mutta tyhjäsi sen jälkeen ruudun ja laittoi rahat kassaan sekä SORMENSA VÄLIIN, niin että kassa ei sulkeutunut.

Ilmeisesti sama kaveri naputteli sitten sulkemisajan jälkeen uudet ruoka-annokset kassaan. Kuinkahan paljon verottaja hävisi kuppilan toiminta-aikana?

Liito-orava on peto

2005-06-04T16:35:00.000+03:00

Peruuntuvatko Vaasan asuntomessut?

Kuvassa on Kuparisaaren liito-orava kuvattuna kesken kiimaleikkejä maaliskuussa 2005 keskellä asuntomessujen kaavailtua omakotialuetta.

Kuva: Ville Salo

Googleta sanoilla: liito-orava, liito-oravaraportti

Vaasan Vihreiden Tapio Osala sanoo olevansa valmis lyömään vetoa sen puolesta, että vuodeksi 2008 suunnitellut Vaasan asuntomessut peruuntuvat.

Osala vetoaa 3.6 julkistettuun liito-orravaraporttiin.

-Se ei mahdollista yhdenkään kaavaillun omakotitalon rakentamista Kuparisaaren metsään. Lisäksi merelle rakentaminen vaatii Vesioikeuden luvan ja se käsittely kestäisi ainakin 1,5 vuotta.

-Ollaan nyt itse Vesioikeudesta ja liito-oravasta mitä mieltä tahansa, mutta kyllä eduskunnan säätämiä lakeja on alettava noudattaa myös Vaasaa rakennettaessa. Kun kovaa maatakin vielä Vaasasta löytyy niin aika outoa alkaa möyrimään mudassa talojen rakentamisen vuoksi., sanoo Osala.

Osalan mukaan kilpajuoksuun rantojen rakentamisessa ei Vaasan pidä ryhtyä.

-Vaasan nimenomaisena kilpailuetuna on kaikkien käytössä olevat kaupunginrannat. Tätä mieltä on myös erään suuren huippuvientiyrityksemme toimitusjohtaja! Nousukkaiden muotitaloja voidaan rakennella muuallekin - esim. Ristinummelle, sanoo Osala.

Konikallion opetukset

Forssan Konikallion liito-oravakiista ja siitä annettu lausunto saattaa olla enteellinen. Lausunnon on antanut professori Heikki Hokkanen, jota pidetään yhtensä liito-osaravan merkittävimpänä’ tuntijana. Lausunto on peräisin vuodelta 1998.

”Forssan Konikallion liito-oravaesiintymän paikallista tai alueellista merkitystä lajin yksilömäärän tai elinalueen laajuuden kannalta ei käsittääkseni tunneta. Ymmärtääkseni nykyiset suunnitellut toimenpiteet (hakkuut, louhinta) ovat selkeästi vastoin luonnonsuojelulakia ja siten laittomia. Mikäli toimille harkitaan poikkeusluvan myöntämistä, tulee mielestäni ensin selvittää esiintymän merkitys, sekä tehdä alueellinen suunnitelma liito-oravakantojen elinkyvyn ylläpitämisestä ja lajille sopivan elinympäristön määrän ja laadun riittävyydestä Forssan seudulla”

Forssan Konikallio
http://www.saunalahti.fi/konik/liito.htm

Vaasan siirtolapuutarha

2005-06-04T10:34:00.000+03:00

Nyt tarvitaan vain innostuneet vetäjät

Maisema-arkkitehti Jorma Panu

Vanhat vaasalaiset muistavat vielä kaiholla ”Rytilaakson” siirtolapuutarhan. Vaikka Vaasassa ei enää siirtolapuutarhaa ole, elää aate sitkeästi monen mielessä. Noin 10 vuotta sitten kaupunkisuunnittelussa syntyi ajatus siirtolapuutarhan perustamisesta Vanhan-Vaasan kanaalin rannalle. Sitten hanke vain hautautui.

Nyt olisi ehkä syytä herättää hanke uudelleen. Siirtolapuutarhalla tarkoitetaan kaupungin, jonkin yhteisön tai yksityisen omistamaa puutarha-aluetta, jonka palstat vuokrataan halukkaille pitkäaikaisella sopimuksella. Pelkästä puutarhapalstasta ei ole kuitenkaan kyse vaan siirtolapuutarhapalstalla on aina mökki. Palstojen koko on n. 3-5 aaria.

Yhdistys avuksi
Vaasan kaupungin maisema-arkkitehti Jorma Panu sanoo, että kaavallinen valmius Vaasassa on, mutta vielä tarvitaan jotakin muuta. Kaupungin toimesta tulisi perustaa siirtolapuutarhatoimikunta tai sitten tulisi löytyä kansalaisvalmiutta perustaa Vaasaan siirtolapuutarhayhdistys, joka pistäisi asioihin vauhtia.

-Vuonna 1991 Vanhan Vaasan asemakaavan yhteydessä varatun siirtolapuutarha-alueen suhteen ei ole varauksen jälkeen tapahtunut mitään. Ilmeisesti vetäjää hankkeelle ei ole löytynyt. Kaavan mukaan palstalle saisi rakentaa 18 m2 huolto- ja varastorakennuksen.

-Vanhan Vaasan kaavaan on varattu paikka myös siirtolapuutarhayhteisön yhteistiloja (vesipiste, kokoustilat, mahd. saunat jne ) varten. Se ei tietenkään ole aivan välttämätöntä heti.

-Puutarhapalsta, mökki, vesipiste ja kulkuyhteydet lienevät välttämättömimmät. Ja toki tulisi laatia yhteiset säännöt rakentamisesta, istutuksista ja viljelyperiaatteista. Eivät nämä ihan ilmasta noin vain ilmesty.

Olisiko Vaasassa muita paikkoja kuin Vanha-Vaasa?
-Yleiskaavaluonnoksessa toinen vastaava paikka on varattu monitoimiviheriön ja kaupunginpuutarhan takana olevalle peltokulmaukselle. Myös uuden Metsäkallion asuntoalueen ja Kotirannan asuntoalueen välissä olevaan peltolaaksoon sellaista hyvinkin voisi ajatella.

Keitä siirtolapuutarha kiinnostaa?
-Siirtolapuutarhamökkihän on ns kesäasuttava, jolloin puutarhanviljelystä innostuneet kerros- tai rivitalossa asuvat viherpeukalot, joilla ei ole omaa mökkiä saaristossa, muuttaisivat kesäksi, osaksi kesää tai vain viikonlopuiksi tällaiseen vihreään paratiisiin.

-Siirtolapuutarhapalstan hankkija ei myöskään halua investoida tähän ”kesäasuntovaihtoehtoon” ihan yhtä paljon rahavaroja kuin ns normaaliin kesämökkiin tai omakotitaloon joutuisi investoimaan.

Onko riskejä?
-Suurin riski siirtolapuutarhan perustamisessa on se, että sen alulle panemisesta tehdään liian vaikeaa tai kallista, jolloin investoijia ei ilmesty tarpeeksi. Järkevintä olisi koota mahdolliset kiinnostuneet yhteen ja perustaa Vaasan siirtolapuutarhayhdistys, joka yhdessä kaupungin/tai jonkun suuremman yhdistyksen kanssa alkaisi viedä asiaa tarpeeksi innokkaasti, mutta taloudellisesti kohtuullisissa puitteissa eteenpäin.

Jos innostusta riittää niin vaasalaisia blogissa riittää tilaa perustamisvaiheiden seuraamiselle ja hankkeen kehityksen seuraamiseen.

Siirtolapuutarha
Hatanpään siirtolapuutarha
Kumpulan siirtolapuutarha
Historiaa ja nykyaikaa
Keidas keskellä asvalttierämaata
Nekala

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tropiclandian ulkovesipuisto

2005-06-02T18:13:00.000+03:00

Avajaiset 18.6. takuulla

Tropiclandian yhteydessä oleva ulkovesipuisto avataan suunnitelmien mukaan aamulla kello 9.00 kesäkuun 18. päivänä ja silloin kaikki on valmista, vakuuttaa Wasalandia & Tropiclandian toimitusjohtaja Hannu Hellman. Epäilijät ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti viheralueisiin.

-Ne hoidetaan rullattavilla nurmikoilla, sanoo Hellman

Tropiclandia laajenee Vesipuistoksi
Kylpylän yhteyteen Tropiclandian ulkoalueelle on rakennettu suuri ulkovesipuisto, jossa on useita hurjia vesiliukumäkiä, suuri lasten toiminta-allas ja auringonottoalueet virkistyskeitaineen.

-Space Boat –vesiliukumäessä lasketaan ja pyöritään pienellä kumiveneellä.
-Freefall- ja Multislide –liukumäet sopivat vauhdikkaimmille hurjapäille.
-Surfing Hill on pitkä ja hauska liukumäki, joka sopii vaikka koko perheelle.

Vesipuiston kaikki palvelut sisällä ja ulkona ovat käytössä samalla sisäänpääsylipulla. Hannu Hellman uskoo, että uusi vesipuisto kasvattaa kävijämääriä tulevana kesänä noin 20.000 vieraalla.

-On hieno juttu että nyt voimme jakaa kävijämääriä ulko- ja sisätilojen välillä. Jos pieni kesäsade ajaa vanhemmat sisätiloihin niin ainakin lapset viihtyvät sateessa ja ulkona, tiivistää Hellman.

Kylpylä Tropiclandian sisäpuolella on ympäri vuoden avoinna oleva monipuolinen suuri allaskokonaisuus aaltokoneineen, vesisuihkuineen ja saunamaailmoineen. Aikuiset voivat helliä itseään porealtaissa, kylpylän hoito-osasto Relaxissa tai useissa erilaisissa viihtyisissä saunoissa.

Kylpylässä järjestetään myös jatkuvasti uimakouluja eri ikäisille lapsille ja ohjattua vesijumppaa niin lapsille kuin aikuisille.
http://www.wasalandia.fi
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kalastuksen päivä

2005-06-01T17:58:00.000+03:00

Kesä alkaa Vaasassa 4.6

Tämän viikon lauantaina alkaa Vaasassa kesä. Koulut päättyvät ja koululaiset kirmaavat kesälaitumille. Kaikkiaan heaitä on 590.00. Peruskoulun päästötodistuken heistä saa n. 63 500. Tämä vain vihjeeksi kaikille, jotka ovat autolla liikkeellä tulevana lauantaina.
Kuva: Tapani Parkkari

Vaasalaisittain tuleva viikonvaihde tarkoittaa perinteistä käynti Kalaarannan kalamarkkinoilla. Luvassa on kaikkea sitä, mitä kalastuksen päivä on tarjonnuat aina ennenkin. Miksi hyvää pitäisi muuttaa?

Sisäsatamassa voi lauantaina seurata purjehdusta 1600-luvun tyyliin ja lento jatkuu vielä sunnuntaina 5.6. Silloin on luvassa Vepsun kotiottelu Rakuunoita vastaan ja ravihulluille V75 sekä Vasabladet Sprinter ravit raviradalla.

Tuoretta kalaa

2005-06-01T17:23:00.000+03:00

Kalarannan myynti kehittyy

Kalarannan tuoremyynnin pitää saada kasvot. . Tässä kalastaja Tom Blom ja vaimonsa Susanne Westersten-Blom. Kuva: Rita Lukkarinen.

Viime lauantaina 28, toukookuuta oli tuoreen kalan myynti Kalarannassa ensimmäistäkin kertaa suurempi menestys. Kastaja Tom Blom joutui hakemaan kesken myynnin lisää savukalaa 60 kiloa kun ensimmäisen satsi loppui kesken.

4.4 on Kalarannassa Kalastuksen päivä, mutta Tom on jälleen rannassa la. 11.6. Silloin siellä on ehkä muutakin säpinää. Myös Laituri-kahvilan pitäjä on luvannut osallistua myynnin edistämiseen. Toki Tom osallistuu myös Kalastuksen päivän rientoihin.

Vaasan kauppatori

2005-05-31T12:02:00.000+03:00

Miksi tori näyttää autiolta ja tyhjältä?

Ensimmäinen vastaus kuuluu tietysti, että ”koska tori on autio ja tyhjä”. Mutta se on vain osa totuutta. Kaikki näyttäisi paljon paremmalta jos torikauppiaat vain suostuisivat asettumaan yhteen ryppääseen alatorin varrelle.

Ei ole hölmömpää näkyä valtaisalla torilla kuin yksi pieni myyntipöytä keskellä toria ja sekin ilman myyjää. Tyhjän torin ylittäminen vain saadakseen kukkia tai puoliskan kaalia, on monelle aivan liian iso asia.

Eihän marketeissakaan tavarat ole siroteltu sinne tänne, vaan kahvipakettien vieressä ovat sokeripaketit, teepaketit ja vaikkapa keksit.

Torin syvällisempää elämää tuntevat, tietävät mistä on kysymys. Torikauppiaat eivät tule toimeen keskenään ja ovat saamarin kateellisia toisilleen sen asemasta että ryhtyisivät yhteistyöhön. Ehkä juuri siksi he ovat vain torikauppiaita.

Kaupungin tulisi pakottaa torikauppiaat tiiviimmin yhteen. Siitä seuraisi tietysti ”sota ja veriset vaateet” pariksi viikoksi, mutta loppujenlopuksi kaikki olisivat tyytyväisiä. Torikauppiaisiin ei pure muu kuin pakko ja nälkä.

Vaasa linkit

2005-05-31T12:00:00.001+03:00

Linkkejä Vaasaan ja vaasalaisuuteen

Tältä sivulta löydät keskeiset linkit Vaasaan ja vaasalaisuuteen. Tutki oikean reunan linkkejä huolella ja tee löytöjä. Jos huomaat puutteita, niin lähetä uudet linkit osoitteeseen:
vaasalaisia@webinfo.fi

Kari Talvitie

2005-05-29T11:46:00.000+03:00

Kari on mökkitalkkari ja ideageneraattori

Laihialaissyntyinen Kari Talvitie (39) tuo vaasanseudulle omaperäisen palvelun: mökkitalkkarin. Mökkitalkkari pienii saariston mökeillä puut, korjaa laiturit ja vuotavan katon, muuraa uuden muurin tai korjaa vanhan, tekee tarvittavat ruoppaustyöt ja miltei kaiken mistä vain sovitaan.

Apua saariston kesä-asukkaille
-Meillä on tällä hetkellä käytössä kaksi venettä ja kaksi miestä. Tarpeen vaatiessa joukkomme kasvaa 3 timpuriin ja yhteen muurariin, kuvailee Talvitie mökkitalkkarikonseptia.

-Juuri nyt kannattaa miettiä vaikkapa ruoppausasioita. Ruoppaus on taas mahdollista 1.8 ja 30.4 välisenä aikana.

Kari Talvitie sanoo toimineensa maansiirto- ja koneurakoitsijana Ruotsia myöden vuodesta 1986. Nyt tuli kuitenkin aika asettua paikoilleen ja juurtua kotikonnuille. Talvitie tietää hyvin, että vielä tänä vuonna tulee takkiin ja rajusti.

-Ajatus mökkitalkkarista on näillä leveysasteilla vielä uusi, vaikka esimerkiksi Airistolla se on jo arkipäivää. Mökki on vaasalaiselle pyhää maata ja sinne ei hevin päästetä vieraita. Väki kuitenkin vanhenee ja osaaminenkin häviää vähitellen. Uskon että tästä tulee kannattavaa liiketoimintaa jo ensi vuonna, sanoo Talvitie.

Mökkitalkkari toimii koko Merenkurkun alueella.

Ideageneraattori
Mökkitalkkari on vain yksi Talvitien virityksistä. Aivan yhtä paljon Talvitietä kiinnostaa Vaasan rantojen kehittäminen. Talvitie on täysin eri linjoilla Vaasan kaupungin virkamiesten kanssa.

-Kaikki kunnia nykytaiteelle, mutta Kuntsin taidekokoelman pystyttäminen sisäsataman Tullipakkahuoneeseen on väärä ratkaisu. Väärä ratkaisu on myös kaupunginrannan kehittäminen korkeakulttuurin ehdoilla, lataa Talvitie viitaten meneillään olevaan arkkitehtikilpailuun kaupunginrannasta.

-Sen asemasta, että kaupunginrannasta tehdään hienosteleva ”näyteikkuna” muutamaksi kesäviikoksi, kaupunginranta tulisi antaa liike-elämän ympärivuotiseen käyttöön. Kaupungin tulisi tukea tällaista toimintaa kaikin mahdollisin tavoin.

Talvitiellä on heti näyttää vaihtoehto Tullipakkahuoneen ja yliopistonrannan väliselle alueelle:

-Tullipakkahuoneen ja siilojen väliselle alueelle uiva laiturinäyttely, uiva savusauna, jota avantouimarit voivat käyttää talvella, vierasvenesatama kaikkine palveluineen ja elevaattoritorneihin kalaravintola. Laiturinäyttelyn suurimmalle laiturille kesäaikana tanssit parina kolmena iltana viikossa.

Lisäksi Tullipakkahuoneen edessä voisi olla pieniä myymälöitä, jotka harjoittavat vaikkapa erilaisten maalla- ja merellä kulkevien välineiden vuokrausta ja niin edelleen.

Keskustelut eivät johtaneet mihinkään
-Olen keskustellut kalaravintolasta Schaumannin säätiön edustajan kanssa, mutta keskustelut eivät johtaneet mihinkään. Säätiön edustaja haluaa, että elevaattoritorneihin tuleva toiminta tukee Abo Academin toimintaa jollakin tavalla. Todellinen syy lienee se, että laiturinäyttely, vierasvensatama jne, ovat liian rahvaanomaisia.

Talvitien sanoo, että hänen esittämänsä ideat ovat syntyneet liikemiesryhmän kokouksissa ja kaikesta on olemassa kuvat ja laskelmat. Talvitie toimii suunnitelmien koordinaattorina.

-Liikemiesryhmä ei toistaiseksi halua julkisuutta, mutta tulee esille heti kun jotain konkreettista saadaan aikaan.

Kari Talvitien tavoitat puhelinnumerosta 044-5458313
Tai e-maililla: kari.talvitie@netikka.fi
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vaasan oikeustieteellinen

2005-05-28T19:08:00.000+03:00

suosii ansiotta ruotsinkielisiä

Suomi24 Vaasa osuudessa on mielenkiintoinen postaus, missä väitetään että ruotsinkieliset opiskelijat saavat ansiotonta etua pyrkiessään Vaasan oikeustieteelliseen.

” ..kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.”, kirjoittaa nimimerkki ”Röyhkeyden huippu”.

Kirjoittaja on todella tuohtunut:

” Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.

Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu? "

Lainaus sivulta:
"Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.)

Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. "

Suomi24

Vaasan iltamusiikki

2005-05-28T12:43:00.000+03:00

Kaupungin kirkossa soi kesämusiikki

Vaasan kirkon iltamusiikki soi nyt jo 30. kesäänsä. Tämän kesän yllätysnimi on Kalevi Kiviniemi. Kiviniemi konsertoi 8.6 poikkeuksellisesti Palosaaren kirkossa. Konsertissa esiintyy myös Pinja Järvi, huilu.

Kaupungin kirkon urut ovat maailman vanhimman yhä toimivan urkutehtaan, tanskalaisen Marcussenin, valmistamat.

Iltamusiikki 2005

1.6. Anna-Maria Jurvelin, laulu, Arto Ristolainen, urut, soitinyhtye
8.6. Huom. Palosaaren kirkossa, Pinja Järvinen, huilu, Kalevi Kiviniemi urut
15.6. Jorma Liimatta, sello, Heikki Poutanen, urut
22.6. John Burmeister, lyömäsoittimet, Katrin Meriloo, Eesti, urut
28.6. Huom. tiistai klo 22, Manfred Gräsbeck, viulu , Maija Lehtonen, urut
13.7. Aapo Häkkinen, cembalo, Minna Kangas, viulu, viola d'amore, Heidi Peltoniemi, sello
20.7. Kajsa Dahlbäck, laulu, Tapio Paavilainen, trumpetti, Mikko Haapaniemi, urut
28.7. Jari Piikki, urut. Huom. torstai.
3.8. Duo Aurora, Saksa, Michael Börresen, klarinetti, Helmut Ritter, urut
11.8. Huom. Torstai, Jukka Pietilä, laulu , Mikael Heikius, urut.

Kesä Vaasa

2005-05-28T12:38:00.000+03:00

Tervetuloa vaasalaisia sivulle.

Katso tämän sivun oikeasta reunasta vaasalaisia linkkejä. Jos olet tulossa kaupunkiin, niin tutustu ainakin kohtiin: Vaasan palvelusivut, Vaasan kulttuurielämä, Vaasa, veneet ja kalastus, Vaasan saaristo ja Vaasan ympäristö.

Saat erittäin hyvän ennakkokäsityksen ennen matkaasi Vaasaan. Tältä sivulta saat myös tietoja vaasalaisista ravintoloista.

Jos sinulla on pieni hetki aikaa, niin tutustu myös tekstiosuuteen. Pienikin selailu auttaa sinua tutustumaan tämän mainion kaupungin sielunelämään.

Vietä kerran: tervetuloa!

Kiikarointia

2005-05-27T07:52:00.000+03:00

Uikku keskellä kaupunkia
Kun kuvia pyysit, ohessa saaristossa kiikarin läpi kuvattu pesivä Härkälintu-pariskunta, kuuluu uikkuihin. Härkälintu hautoo vuoronperään. Linnut eivät näy kuvassa kovin hyvin, mutta lajille tyypillinen pesintäympäristö sen sijaan näkyy: kostea kaislikko, tarkemmin se mitä yleensä sanotaan kaislikoksi on itse asiassa kai järviruokoa, jossa kelluva pesä.

Yksinäinen uikku muuten pesii Vaskiluodon sillan kupeessakin, ruohikossa alhaalla siinä aivan Vaskiluodon päässä, Hietasaaren puolella. Mitenkähän käy kun lintu on heitto-etäisyydellä pyörätieltä.
Harri Mäkinen

Vankilan myymälä

2005-05-27T06:59:00.000+03:00

Takorautaa ja puutöitä mökille ja lahjaksi

Vaasan lääninvankilan myymälän valikoimiin kuulu kymmenittäin erilaisia metalli- ja puutuotteita. Kaikissa näkyy ja tuntuu käden jälki. Varsinkin taotut tuotteet hivelevät silmää ja mieltä. Myymälän valikoimiin kuuluu myös muiden vankiloiden valmistamia tuotteita kuten puutarhakalusteita, lasten kalusteita, kirjahyllyjä ja paljon muuta.

Varastonhoitaja Markku Karjala sanoo, että Vankilan myymälässä käy tasainen asiakasvirta. Karjala on työskennellyt vankilan myymälässä 2,5 vuotta.

Sanat: Vaasan lääninvankilan vankilamyymälä, vankilatuotteet, vankilan myymälä

Lahjaksi ja kotiin vietäväksi
Vaasan lääninvankilassa valmistetut tuotteet sopivat erittäin hyvin lahjaksi mökkiläiselle tai omakotirakentajalle. Esimerkiksi taotut ovenrivat, ovenkolkuttimet, lukkosalvat ja lyhdyt poikkeavat tehdastekoisista. Vankilan tuoteissa on käden jälki.

Yksi silmiin sattuneista erikoisuuksista on hybridi savustusuuni, ei tosin Vaasassa valmistettu. Hybridin savustusuunista tekee se, että uunilla voi savustaa, grillata, halstrata, paistaa lättyjä ja keittää. Lisävarusteeksi sopii loimulauta. Hintaakin kertyy n. 250 euroa.

Metallitöiden lisäksi myynnissä on paljon puutöitä, joista massiiviset leikkuualustat vievät heti huomion. Huomiota kiinnittää myös vankkatekoiset puutarhakalusteet.

-Ne ovat kalliimpia kuin marketeissa, mutta taatusti laatutyötä ja kestävät isältä pojalle, opastaa Markku Karjala.

Omien piirustusten mukaan

Vaasan lääninvankilassa valmistetaan myön tilaustöitä asiakkaaan piirrustustenja mittojen mukaan puusta ja metallista. Markku Karjala vihjaa, että tällä konstilla voi helposti erottautua massasta.

-Tuotevalikoimissa on mm. tv-tasoja,keittiön pöytiä ja tuoleja. Teeemme mittojen mukaan mm. kipinäverkkoja ja takan tai uunin eteen tulevia kipinäalustoja mittojen mukaan tai vaikkapa persoonallisen piipunhatun mökille tai omakotitaloon.

-Aina kannattaa kysyä ja ehdottaa. Myös huonekalujen entisöinti kuuluu palveluihin, sanoo Karjala.

Vangit
Vankilan työhuoneeseen valitaan vankilaviranomaisten mukaan ”sopivat” ja sellaiset, joilla on aikaisempaa kokemusta puu- ja metallityöstä. VAnnkien palkka on jaoteltu kolmeen osaan, jonka vvankeinhoitilaitos on määritellyt. Se ei ole kovin paljon, muatta jotain kuitenkin. Myynnin perusteella eivät vangit palkkaansa nosta.

Vaasan vankilan myymälä on avoinna kesä-heinäkuusa ma-pe klo. 9-17.00. La 28. 5, 4.6, 11.6 ja 18.6 klo. 10-14.00.

Vankilatuottet
http://www.vankeinhoito.fi/

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vaasa Opas

2005-05-27T06:56:00.000+03:00

Tietoja ja vinkkejä Vaasasta

Sanat: säätila Vaasassa, Vaasan opaskartta, Vaasan kartta, ravintoloita Vaasassa, Vaasan tapahtumakalenteri, Vaasan palvelusivut, opiskelijan opas Vaasa, opiskelijaelämää Vaasassa, Vaasa, veneet ja kalastus, Vaasan ympäristö, Vaasan saaristo, ja Vaasan turistineuvonta

Tutki oikean sivun linkkikokoelma huolella niin tiedät enemmän Vaasasta.

Vaasassa on yhtäjaksoisesti 8 viikkoa valoista aikaa. Vaasa on Suomen aurinkokaupunki.

Pojat ongella

2005-05-26T08:04:00.000+03:00

Vaskiluodon pojat ongella "Sokerin" rannassa 25.5. illalla. Saivat 1 1/2 kilon säynävän tavallisella mato-ongella. Siima katkesi juuri kun kala oli haavin suulla... Ahvenia tuli solkenaan. Vaasan kalakannat ovat elpyneet?
Kuva: T.Osala

Kalarannan kalanmyynti

2005-05-25T09:13:00.000+03:00

viime lauantaina oli täydellinen menestys

Tuoreen kalan myynti suoraan veneestä kuluttajalle viime lauantaina oli täydellinen menestys. Ostajia riitti välillä jopa jonoksi asti ja kalastaja Tom Blom sai myytyä koko saaliinsa. Kalaa taas lauantaina kalarannassa kello 10.00-13.00. Ensi lauantaina on luvassa myös tuoretta siikaa, mikäli Ahti suo antejaan.
Kuva Rita Lukkarinen.

-Kokeilua kannattaa ehdottomasti jatkaa, iloitsee Blom ja kiittää samalla vaasalaisia.

Tästä eteenpäin?
Kalarannan kalanmyynti on itseohjautuvaa. Ts. sitä ei ole tarkoitus alkuunpanon jälkeen mitenkään erityisesti ohjata, sanoo idean isä Tapio Osala. Osalan mukaan seuraava vaihe voisi olla neuvotella Kalarannan Laituri-kesäravintoilan omistajan kanssa siitä, että jonkinlainen toivomuslista voisi olla ravintolan tiloissa.

-Samalla pitäisi ehkä viestiä hyvin alkaneesta kokeilusta sundomilaisille maanviljelijöille ja kasvattajille jos heillä olisi vaikka kiinnostus osallistua myyntitapahtumaan, pohtii Osala.

-Tulevaa lauantaita seuraavana lauantaina (4.6) on Kalastuksen päivä, jolloin Tom ja maataloustuotteita myyvät ovat sopivasti paikalla yhtä aikaa. Aion silloin kysellä muilta myyjiltä kiinnostuksesta tulla jatkossakin, suunnittelee Tapio.

Vaasalaisia keskustelu
Vaasalaisia blogissa on käyty vilkasta keskustelua aiheesta. Ideoita on tullut roppakaupalla. Kommentoijat ovat ehdottaneet mm. että vaasalaiset voisivat tehdä tinkisopimuksia suoraan maanviljelijöiden kanssa, että jo nyt voisi tilata joulukinkun sundomilaiselta kasvattajalta ja että myynnissä olisi myös savustettua ja halstrattua kalaa, perunoita, juureksia ja mahdollisesti jatkojalosteita.

On myös esitetty, että joku perustaisi tai ottaisi käyttöön ”hälytysjärjestelmän”, jonka avulla kalastaja Blom voisi kertoa, milloin hän on saaliineen rannassa. Saahan hän kalaa muinakin päivinä.

Ideoiden pitääkin virrata vapaasti. Tällaisella itseohjautuvalla toiminnalla on kaikki mahdollisuudet onnistua, koska toiminta nousee suoraan ihmisen tarpeista. Sanoohan vanha sananlaskukin, että ”ei kannettu vesi kaivossa pysy”
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Sopua Tiklaslammella

2005-05-24T16:15:00.000+03:00

Luonnonystävälle riittää ihailemista jopa kaupunkialueella. Tapani Parkkari nappasi tämän kuvan Tiklaslammelta eilen maanantaina. Jos joku tietää tai tuntee lintuja niin kertokoon kuinka monta eri lajia lammella voi bongata. Ainakin tämän kuvan siivekkäät mahtuivat hyvin ryhmäkuvaan niin eri lajeja kuin ovatkin.

Voit lähettää ottamasi kuvan osoitteeseen vaasalaisia@webinfo.fi.

Klikkaa comments linkkiä ja valista meitä tyhmempiä! Mitä ovat mustavalkeat linnut ja onko taustalla oleva koiras? (punaiset tupsut päässä)

Arvokiinteistöt myyntiin

2005-05-23T18:28:00.000+03:00

Sijoittajille luvassa mojova potti
Valtion Senaatti Kiinteistöt myy kaksi Vaasassa sijaitsevaa arvokiinteistöä – entisen lääninmittauskonttorin Rantakadulla ja entisen ruotsinkielisen tyttölyseon Kirkkopuistikolla.. Mikäli Suomen Pankin kiinteistön malli toteutuu, saavat sijoittajat mojovan potin pilkkahinnalla. SP:n mallilla tarkoitan sitä, että hyvän kohteen saa valtiolta halvalla jos antaa ajan tehdä työtä puoleastaan.

Myytävistä kiinteistö ehdottomasti mielenkiintoisin on entinen vesiylioikeuden virastotalo Rantakadulla. Tämä vuonna 1912 valmistunut arvokiinteistö on suojeltu.

Kaupunkia ei kiinnosta
Vaasan kaupunki ei ole kiinnostunut kummastakaan kiinteistöstä, vaikka molemmat vastaavat kovasti mielikuvaan Kuula-opiston toimitiloista. Sen sijaan Vaasan kaupunki on lehti-ilmoituksen mukaan ilmoittanuat pyrkivänsä myötävaikuttamaan siihen, että suojeltujen rakennusten tulevaisuus voitaisiin turvata arvonsa mukaisella tavalla myös omistaja vaihdoksen tapahtuessa.

Selväkielelle muutettuna tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi HOP:n arvokkaiden tilojen muuttuminen pizzakeisarin konttuuriksi ei enää pääsisi toistumaan.

Sijoittajat kiinnostuneet
Nimimerkki vaasalaisen hankkimien tietojen mukaan molemmat kohteet kiinnostavat sijoittajia. Sijoittajamallin mukaan vesiylioikeuden rakennukseen tulisi konttoritiloja ja asuntoja ja entisen ruotsinkielisen tyttölyseon tiloihin konttoritiloja ja mahdollisesti työpajoja. Työpaja toiminnasta vastaisi nykyisinkin vastaavaa toimintaa harjoittava taho.

Tämä kaikki on tietysti vain spekulaatiota saatavissa olevien niukkojen tietojen pohjalta.

Erään kiinteistöalaa hyvin tuntevan, mutta nimettömänä pysyttelevän asiantuntijan mukaan, yksi mahdollinen kiinnostunut saattaa olla Schaumannin säätiö, jolla on jo entuudestaan kokemusta arvokiinteistöjen hankkimisesta pilkkahinnalla.

Schaumannin säätiön malli perustuu olettamukselle, että valtio on päättänyt päästä kiinteistöistä eroon hinnalla millä tahansa, mikä tarkoittaa huomattavasti käyvän hinnan alittavaa kauppahintaa.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Penkki nurin

2005-05-23T12:37:00.000+03:00

Onko tässä mitään järkeä?

Penkki nurin ja mereen. Paikka on vanhan Vaskiluodon sillan Hovioikeunden-altaan puoleisen laiturin alkupää. Joku on taas näyttänyt voimiaan. Onko tässä mitään järkeä?, kyselee kuvan lähettänyt Pentti.

Kiitokset vain Penalle kuvasta ja tekstistä. Lähettäkää muutkin kuvia havaitsemistanne epäkodista tai muuten vain kiinnostavista kohteista. Kuvat voi lähettää sähköpostiosoitteeseen vaasalaisia@webinfo.fi .

Koska julkaistavat kuvat ovat pieniä, niiden kooksi riittää vähäisempikin pikselimäärä. Esim. tämän kuvan koko on 235x315 kuvapistettä. Kuvan mukana on hyvä lähettää myös henkilötiedot. Ne jäävät vain ylläpitäjän tietoon.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Ahvenen kutu

2005-05-22T18:00:00.000+03:00

Palosaaren kala-apajat houkuattaa

Sunnuntaina iltapäivällä Palosaarelle vievän ”Paperisillan” siltarummun kohdalla oli kuhinaa sekä vedessä että rannalla. Rannalla kuhinan aiheuttivat nuoret, jotka haavilla pyysivät vastavirtaan Vetokannaksen puolelle nousevia ahvenia. Kovin isoja ahvenet eivät olleet.

Sähkölaitoksen puolella pyörätien silta-aukon vieressä oli sielläkin kalastajia. Heidän välineenään oli perinteinen mato-onki. Silminnäkijän havainnon mukaan kala liikkui hyvin, oli isokokoista ja kävi hanakasti koukkuun.
Onkimiehet ovat silmäähivelevä näky.

Ahven nousee kutemaan
Seuraan ahvenen nousua noin puolentunnin ajan. Sinä aikana Paperisillan alitse virtaavaa uomaa tai ränniä pitkin nousee satoja ahvenia. Yhdellä silmäyksellä saattaa nähdä kymmeniä ahvenia.

Paikalle ilmestyy myös kaksi maahanmuuttajaa pitkävartisine haaveineen. Näkee selvästi, että miehillä on kokemusta kalastamisesta. Sen vahvistuu myös paikalle ilmestynyt palosaarelainen rouva. Hyvällä onnella ahvenen kutunousu jatkuu vielä runsaan viikon ajan.

Jännittävää nähdä nouseeko seuraavaksi särki, ja monen yllätykseksi ehkä säyne, jota pikkupojat ovat pyytäneet silta-aukon yläpuolelta jo muutaman vuoden ajan.

Ahvenen kutu
Ahvenen kutuun ehtivät hämäläisetkin, kuulu vanha ja paikkaansa pitävä lausahdus. Lausahdus johtuu siitä, että ahven saattaa kutea jopa puolitoista kuukautta.
Ahven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa säästä. Ahven nousee mielellään puroja pitkin altaisiin ja lampiin. Tyypillisellä kutupaikalla on heinikkoa, oksistoa tai muuta kasvustoa.

Samaan aikaan ahvenen kudun kanssa alkaa myös särjen kutuaika. Särki suosii paikkoja, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Rannalla ollessa saattaa jopa kuulla särkien lotinaa, joka houkuttelee petokalat liikkeelle. Myös lahna kutee lähes samaan aikaan ahvenen ja särjen kanssa. Lahnoilla kutu tapahtuu jaksoissa. Lahna valitsee kutupaikakseen auringon paisteen puoleiset, kasvillisuutta lykkäävät lahdet. Kutu tapahtuu 1-2 m syvyydessä.

Ahvenen kutu
http://www.kalakerho.net/ahvenen_verkkokalastus.htm
Ahven resepti
http://www.fishfood.fi/index.php?pageid=2
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vaasa virolaislehdessä

2005-05-19T17:23:00.000+03:00

Virolainen strippari tienaa Vaasassa 2,5 € päivässä

Virolainen iltalehti tuulettaa kunnolla vaasalaista Lady Pinkia. Lehden mukaan virolaistripparit ansaitsee Vaasassa n. 2,5 euroa päivässä. Lehti lainaa IS:ää. Näin kaupungin maine kasvaa myös veljesmaassa.

” Vaasa erootikarestorani Lady Pink erootikatantsijaid on enamikus tööle värvatud Eestist. Soome ajalehe Ilta-Sanomat teatel makstakse eestlastele naeruväärsed 40 krooni päevas.”

Terkkuja vaan Lady Pinkin väelle. Olette löytäneet todellisen markkinaraon.

Lehden keskustelupalsalla tosin joku arvelee, että tanssijat saavat tippejä, vaikka asiasta ei mitään näyttöjä olekaan: Tipit eivät poista sitä tosiseikkaa, että Lady Pink alkaa olla länsimaisen orjatyön pohjasakkaa.

-Palk on 2,5 euri, aga tippi saavad nad rahulikult 250 euri päevas.

Virolaislehti
http://www.sloleht.ee/index.aspx?id=174493

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Ryhdy palstaviljelijäksi

2005-05-19T16:57:00.000+03:00

Kaupunki vuokraa palstoja multasosrmille
Vaasan kaupunki vuokraa vuosittain viljelypalstoja kaupunkilaisten käyttöön viidessä eri paikassa ympäri kaupunkia. Palstojen vuokraus aloitetaan aina toukokuun aikana ja asiakas tulee vuokrausajan alkaessa Kansalaisinfoon katsomaan ns. vapaat viljelypalstat.

Palstoja on voinut kysellä ma. 18. 5 alkaen. Vapaiksi viljelypalstat tulevat sillä periaatteella, että edellisen vuoden vuokraaja jättää laskun maksamatta ja viljelypalsta siirtyy vapaisiin. Asiakkaalle annetaan sen alueen kartta käteen ja hän menee paikanpäälle ja tarkastaa palstan, josta hän on kiinnostunut.

Jos palsta täyttää odotukset, hän tulee takaisin Kansalaisinfoon ja maksaa vuokraushinnan 11,60 €. Viljelypalstat ovat yleensä yhden aarin kokoisia, mutta joitakin isompiakin löytyy.

Kun palstat tulevat vuokralle ensimmäistä kertaa kaupunki muokkaa kaikki palstat. Tämän jälkeen kaikki muokkaukset tapahtuvat vuokraajan toimesta. Palstoille ei saa tehdä mitään kiinteitä rakennelmia kuten kasvihuone tai vastaava.

Palstoille ei saa jättää muovi- tai maatumatonta jätettä. Palstanviljelijä on velvollinen korjaamaan jätteet alueelta pois. Kasvijätteet on hyvä kompostoida omalla palstalla!

Alunperin oli tarkoitus, että palstoilla kasvatetaan vain yksivuotisia kasveja eli perunaa, pikkuvihanneksia, juureksia ja kukkia. Käytäntö on kuitenkin lipsunut melkoisen paljon, sillä nyt alueilla kasvaa monivuotisia kasveja kuten viinimarjapensaita, raparperiä, ruohosipulia, jopa omenapuitakin on nähty palstoilla.

Tämä on yksi syy siihen, ettei kaupunki voi enää suorittaa kaikkien palstojen jokavuotista muokkausta. Kysy kansalaisinfosta: 06-3251 550.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kalaa kalarannasta

2005-05-18T09:32:00.000+03:00

Koeluontoinen kalanmyynti alkaa lauantaina

Tulevana lauantaina 21.5. klo 10 siis alkaa Tom Blom myydä veneestään kalaa Kalarannassa.
Hän on saanut uusista rysistään hyviä saaliita! Monen sortin kalaa on tiedossa. Myös savukalaa. Halvemmalla kuin kaupasta. Taatusti tuoretta ja Vaasalaista!

Menkää te ihmeessä ja kertokaa täällä kokemuksistanne. Klaikkaa comments linkkiä!

Vieno Vaaranmaa

2005-05-17T21:04:00.000+03:00

Pala! Älä odota sytyttäjää

Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis kokoelma kasvoi viime viikolla uudella nimikkeellä kun kokoelmaan lisättiin Vieno Vaaranmaan järjestyksessä toinen omakustanne nimeltään "Tämä on minun siltani". Ensimmäinen omakustanne "Runoja" ilmestyi 1999.

Vieno Vaaranmaa syntyi 1933 Kauhajoella vaikka syntymätodistukseen merkittiin Ilmajoki. Vaasaan Vieno muutti vuonna 1954. Vieno Vaaranmaa on pitkän elämänsä aikana ehtinyt olla kotiäiti, sairas- ja vanhainkodin konttoristi, Teräksen hinnoittelija ja uutisten vastaanottajana Vaasa-lehdessä ja Pohjalaisessa. Lisäksi hän on toiminut oman firman konttorissa.

Vieno Vaaranmaa on omien sanojensa mukaan lukenut koko elämänsä ajan. Kirjoittaminen tuli voimalla hänen elämäänsä parikymmentä vuotta sitten.

-Kirjoittaminen on aina ollut minussa. Olen kirjoittanut käyttörunoja ja kronikoita aina, mutta vakavammin 25 viimeistä vuotta. Kirjoittaminen alkoi kun minulle tuli omaa aikaa. Se tapahtui kun lapset lähtivät kotoa.

Vaaranmaalla on kaksi lasta. Lapset ovat syntyneet 54 ja 67. Molemmat ovat poikia.

Tämä on minun siltani

Vieno Vaaranmaa kirjoittaa intohimoisesti. Tyylipaletti ulottuu perinteisestä rytmisestä lyriikasta vapaaseen muotoon ja ajatelmiin, aforismeihin, haikuihin ja limerikkeihin.
Vaaranmaa käyttää keinoina impressionista nopeata havaintoa, naisen sielunelämän havainnointia ja karheaa ironiaa.

Oma Arvo

Oma arvo on
Naarasvanhuksen
Tärkein arvo;
Kun enää
Pohjatuuli vislaa perään..
Ja peilikuvakin kääntää
Selkänsä


Oma runoilijan ääni kuuluu selvästi runossa ”Olen paperinpala”.

  Olen paperinpala
Vaaleanpunainen
Harmaa.
Rahisen ja rutistun.
Olen täynnä kirjoitusta.
Kirjoitrtamatontakin.

Ota minaut käteesi.
Suorista.
Lue!
Ajatuksemme
Kohtaavat taajuudellasi.

Utopiaako?
E – ei!


Vieno Vaaranmaan omakustannetta voi kysellä tekijältä; 06-315 2085

Keltainen polkupyörä

2005-05-16T19:02:00.000+03:00

Onko tämä tsoukki?

1989 200 Keltaista polkupyörää kunnostettiin talkoovoimin, ja sijoitettiin Joensuun kaduille yleiseksi liikkumavälineiksi. Parin vuoden kuluttua ne hävisivät. Ei yhtään näkyvissä, mitä niille tapahtui?

90-luvun lopulla kierros Joensuussa paljastaa sen, että vaikka kaduilla on paljon polkupyöriä, keltaisia ei löydy. Osa paikallisista uskoi, että nuoriso on heittänyt polkupyörät jokeen, toiset uskoivat että pyörät oli ehkä varastettu ja toimitettu venäjälle

Meillä on valokuvia, jotka todistavat että Joensuun keltaisia polkupyöriä on nähty Tokiossa Japanissa, Kaliforniassa USA:ssa, Lontoossa Englannissa ja Bargassa in Italiassa. Kuvien oikeellisuudesta on noussut melkoinen kohu, jotkin lehdet väittävät polkupyörien olevan lähinnä paikallisia pyöriä, jotka on maalattu keltaiseksi Joensuun polkupyörien saaman mediahuomion takia
http://www.barganews.com/bikes/finnish.html

Oli tsoukki tai ei niin ajatus siitä, että pyöräkaupunki Vaasassa olisi vapaita polkupyöriä kaikkien käyttöön on harkitsemisen arvoinen.

Helsingin kaupunkipyörät
http://www.hel.fi/hkl/suomi/05_palvelut/kaupunkipyora/

Pyöräkuntien verkosto
http://www.pyorailyuutiset.net/

Community Bike:
http://www.ibike.org/encouragement/freebike.htm

Esitä oma mielipiteesi ja klikkaa comments linkkiä:

Hanki kesäfillari

2005-05-16T08:09:00.000+03:00

Munamankeli tai tolppakone muutamalla eurolla

Kesä-auton hankkiminen muutamalla sadalla eurolla tuntuu luonnolliselta, mutta koskaan en ole kuullut kesäfillarista. Asia piti siis tarkistaa. Valitsin kolme vaasalaista polkypyöräverstasta ja kauppaa ja lähdin kyselemään kasäfillarin hintoja ja vähän muutakin.

Pyöräliike Viertola
Jukka Salmensuo

Jukka lupaa kesäfillarin kolmestakymmenestä eurosta ylöspäin. Mitä lähemmäksi sataa euroa tullaan, sitä parempi fillari.
-Ei kolmenkympin fillarissa mitään vikaa ole. Kyllä sillä pääsee eteenpäin, mutta ruostevikoja saattaa olla ja renkaat nyt tietysti eivät ole parasta laatua.

Jos kesäfillarin haluaa kesän jälkeen tuoda takaisin, niin otatteko?
-Kyllä sitäkin on tehty. Jos otetaan takaisin niin pyörästä maksetaan takaisin puolet tai yksi kolmasosa hinnasta. Silloinhan kysymys on oikeastaan vuokraamisesta, pohtii Salmensuo

Kesähuolto maksaa Viertolassa 22 eurosta 48 euroon, siitä riippuen onko kysymyksessä tarkistus vai enemmän huomiota vaativa huolto.

Vaaan Pyörä ja suksihuolto
Pasi Högnäsbacka

Pasi lupaa hyväkuntoisen naisten kolmivaihteisen kesäpyörän 50 eurolla.
-Tuolla hintaa saa jo sellaiset renkaat että eivät heti kulman takana jysähdä. Kevät huollon Pasi tekee 25 eurolla.

Keväthuoltoon kuuluu renkaiden tarkistus, voitelut, putsaus ja yleinen tarkistus.

WasaBikeCentral
Ari Korpilahati

Ajokelpoinen kesäfillari lähteen 40-50 eurolla, lupaa Korpilahti.
-Hyvän ja kunnostetun ja tarkistetun kesäpyörän saa sadalla eurolla. Lupaan pyörälle muutaman kuukauden eliniän ja enemmänkin.
Korpilahti ei osata kesäpyörää takaisin.

Mitä sille sitten voi tehdä?
-Useimmiten se kai jätetään julkiseen pyörätelineeseen ja unohdetaan, arvelee Korpilahti.

Keväthuolato BikaeaCentralissa maksaa 35 euroa ja täyshuolto 60-70 euroa.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Aurinkokaupunki

2005-05-15T17:29:00.000+03:00

Vaasassa riittää valoa ja lämpöä
Vaasassa on 8 viikkoa yhtäjaksoista valoista aikaa. Esimerkiksi Helsingissä tulee pimeä joka yö. Vaasassa on keskipäivä eli aurinko korkeimmillaan n. klo 13.35 ja vastaavasti keskiyö n. klo 1.35 (kesäaikana)

http//netti.nic.fi/~tapioo/civiltwilightvaasa.htm

Paljonko on paljon?

2005-05-13T20:07:00.000+03:00

Pizzerioita riittää Vaasassa, vaikka..

Päivän teoreettinen kysymys Vaasassa kuuluu, että kuinka monta pizzeriaa tämän kokoinen kaupunki pystyy elättämään niin että työantajamaksut, verot, vuokrat sekä muut liiketoimintaan liittyvät maksut tulevat maksetuiksi ja myytävien tuotteiden raaka-aineiden ja työn laatu pysyy lain vaatimalla tasolla?

Tämä kysymys siis kohdistuu kaikkiin pizzayrittäjiin ketään erikseen osoittamatta. Ajatus tuli mieleen kun huomasin, että Vaasanpuistikko 20:een oli ilmestynyt uusi pizzeria nimeltään Palma. Tämä on järjestyksessä toinen pizzeria Vaasaan keskustassa puolentoistaviikon aikana. Vappunahan avattiin torilla Pizzeria Ristorante.

Kohtuullinen määrä kilpailevia pizzerioita Kotipizza monopolia vastaan on aina paikallaan. Mutta nyt tilanne näyttää hallitsemattomalta.

Muutoinkin tilanne ruokapaikkojen suhteen alkaa olla kriittinen. Kaupungin keskustassa ei tällä haavaa liene ainuttakaan ruokapaikkaa, joka tarjoaisi kohtuuhintaista, hyvää ja maittavaa ”kotiruokaa”.

Onneksi vain hieman keskusta-alueen ulkopuolelta löytyy ainakin Kesmo Silmukkatiellä ja Helenan kahvila Koulukadulla sekä rekkamiesten suosima erinomaista ja kohtuuhintausta ruokaa tarjoava ruokapaikka rekkaterminaalissa Vaskiluodossa.

Jos tiedät montako pizzeriaa tai pizza-kebap paikkaa Vaasassa on, niin kerro siitä kommenttiosuudessa. Samalla olisi mukava ttää kuinka monessa paikassa ylimalkaan tässä kaupungissa tarjotaan pizzaa ja kebabia?
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Mauno Olavi Sundberg

2005-05-12T17:26:00.000+03:00

Sotalapsen tarina koskettaa

Vaasalaisten hyvin tuntema ”Manu” Mauno Sundberg on sotalapsi. Manu asui Tanskassa Kaas ´in kaupungissa kaksi vuotta. ”Miksi Kemin Laitakarissa kenenkään muun vanhemmat eivät olleet huolissaan lapsistaan, ainoastaan minun ja Pekan äiti, Toini? Kukaan ei myöskään puhunut mitään paluusta takaisin Suomeen. Se ahdisti mieltä, pohtii Manu vielä yli neljänkymmenen vuoden jälkeen.

Etsi netistä: sotalapset, krigsbarn, finska krigsbarn

Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta. Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.

Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Sotalapset
http://www.maailmanpakolaistilanne.net/ps_sotalapset.html

Yksi näistä Tanskaan siirretystä sotalapsista oli Mauno Olavi Sundberg. Vielä vuosikymmenien jälkeen ”Manu” ei ole kyennyt selvittämään itselleen kaikkea kokemaansa. Työ on edelleen kesken. Tai ehkä se on saatu päätökseen. Manulta on tänä keväänä ilmestymnyt cd-levy ”Sotalapsen tarina”

-Cd-levy sisältää sotalapsesta kertovan laulun, Manun itse kertoman tarinan sekä ääniefektejä. CD-levy on toistaiseksi vain promo, jota jaetaan lähinnä lehdistölle ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Myös arkistokappaleet Pohjanmaan Museolle ja Siirtolaisinstituutille on varattu, sanoo Manu.

Miksi juuri minä
Vielä runsaat neljäkymmentä vuotta sotalapsivaiheen jälkeen Manu Olavi kysyy, että ”miksi juuri minä jouduin Tanskaan” ja ”miksi juuri minä jouduin Tanskasta lähtemään”. Ensimmäiseen kysymykseen liittyy sanomaton ajatus, että Mauno Olavi olisi lähetetty Tanskaan ”pois jaloista”. Tämä ajatus kumpuaa myös muistelmista.

Myös toinen kysymys sisältää sanomattoman ajatuksen siitä, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, olisi elämä antanut jotain sellaista, mitä Suomi ei ole pystynyt antamaan. Näinhän ihmiset monesti ajattelevat ja se on vain hyväksyttävä. Keskustelussa Mauno Olavi Sundbergin kanssa tulevat esille myös sotalapsihistorian raadollisemmat, harvemmin kerrotut asiat, vaikka Manu ei itse niitä ole koskaan joutunut kokemaan. Ne ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa.

Osa lapsista lähetettiin mitä ilmeisemmin ”pois jaloista pyörimästä”, osa joutui kokemaan seksuaalista ahdistelua, osa sai kokea väkivaltaa, monille paluu takaisin Suomeen oli elämänikuinen shokki. Osa sopeutui uuteen kotimaahansa ja uuteen perheen täydellisesti.

Itse uskon, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, hän olisi saavuttanut sen minkä täälläkin. Mauno Olavi Sundberg on koko kaupungin hyvin tuntema ”Manu”, jonka tuttavuudella ylpeillään. Harva saavuttaa samalla tavalla ympäristön arvostuksen. Mauno Olavi Sundberg oli ehkä tärkein Radio Vaasan kultakauden luojista.

Kemin Laitakarista Kööpenhaminaan
Mauno Olavi Sundberg syntyi Kemissä 1931. Perhe asui Kemin kyljessä Laitakarissa. Mauno oli vain 2 vuotias kun hänen isänsä rakennusmestari Erik Johan Sundberg kuoli. Äiti,Taimo os. Lindström meni pian uudelleen naimisiin Eino Edvin Paanasen kanssa. Avioliitosta syntyi poika, Pekka, Suhde päättyi eroon.

Tanskaan Mauno lähetettiin heti ensimmäisten lapsiryhmien mukana. Ensin Kööpenhaminaan ja sielä meijerinomistajan perheen sotalapseksi. Tanskassa Mauno ehti asua ja elää vuotta.
Takaisin Suomeen Mauno palasi ensimmäisten lapsipalautusten mukana. Suomi oli hyviin oloihin tottuneelle Manulle suuri shokki. Samoin äidin uusi elämä. Äiti oli löytänyt itselleen saksalaisen sulhasen nimeltään Erich Müla. Saksalainen lupasi mennä naimisiin Taimin kanssa ja viedä hänet ja pojat mukanaan Dortmundiin heti sodan päätyttyä. Erich kuitenkin katosi rintamaolosuhteissa, eikä varmuutta hänen kohtalostaan ole,

Vaasaan Mauno ja hänen äitinsä muuttivat vuonna 1946. Taimi ehti olla Strömbergillä töissö 25 vuotta, Taimi kuoli vuonna 1998,. Sotalapsen elämänvaiheista Mauno Olavi Sundberg on tehnyt koskettavan ja monitasoisen muistelma cd:n, missä hän omalla äänellään kertoo tarinansa. Tarina on kuultava. Sitä ei voi toistaa tekstinä.

Kysymys on toistaiseksi promosta. Jos kiinnostunut yhteistyökumppani tai sponsori löytyy niin cd-tulee laajempaan levitykseen. Toiseksi cd:stä on olemassa vain lehdistö ja arkistokappaleet.

Vielä jäi jotain sanomatta
Sotalapset ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja pystyneet melko hyvin selvittämään itselleen tapahtumien kulun. Sen sijaan tutkinnalliselta kannalta lasten äidit ovat jääneet varjoon. Vielä saattaisi olla mahdollisuus kuulla myös heitä. Myös viranomaisten osuus kaipaa lisäselvityksiä. Painostivatko viranomaiset lasten vanhempia ja painostivatko viranomaiset erityisesti epäselvissä olosuhteissa asuvien lasten vanhempia?

Keskusteltiinko sotalasten värväämisen aikana lainkaan siitä, mitä lapselle ja äidille merkitsee erottaminen toisistaan? Myös sairaiden lasten lähettäminen vieraaseen maahan tulisi selvittää. Mauno Sundberg kertoo käyneensä Ruotsissa hautausmaalla, minne oli haudattu 27 sotalasta.

-Heidän täytyi olla hyvin huonossa kunnossa jo lähtiessään kun Ruotsin korkeatasoinen sairaalajärjestelmäkään ei pystynyt heitä pelastamaan, sanoo Manu Sundberg.

Sotalapsen tarina
Säv.sos ja laulu: Kari Laaksoharju. San. Manu Sundberg & Kari Laaksiharju.
Sdudio-oskesteri ja harmonikka: Svante Betlehem.
Kesto: 60 min. 57 sek.

Sotalapset
Sotalapset - Krigsbarn
Finska krigsbarn
Finnebarn i Danmark
Totuutta etsimässä
Sotalapset uudella junamatkalla

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Sundomin kalaa

2005-05-11T09:43:00.000+03:00

Koeluontoinen myynti alkaa 21.5.2005
Ensimmäinen kalanmyynti on kalarannassa suondomilaisesta veneestä la 21.5. klo 10-12
Kalastaja on uuden sukupolven fiskari Tom Blom. Tomin hanslankarina ja projektin moottrorina on veteraani Bertel West, joka myös on Vaasan ammattikalastajien (Sundom Fiskrgillet ) puheenjohtaja. Bertel on elänsä kalastanut -kuten myös isänsä. Bertel on juuri jäänyt eläkkeelle mutta innolla kattaa pöytää uudelle sukupolvelle.
Kirjoita kommenttisi klikaamalla comments linkkiä:

Nojakki tai nojapolkupyörä

2005-05-10T17:54:00.000+03:00

Lihasvoimalla kevyesti ja tyylikkäästi

Tapio Osala ihastui nojakkeihin toimiessaan Ala-Härmän kunnan markkinointipäällikkönä. "Härmän aukiat” ja tasaiset tiet saivat hänet innostumaan tästä mainiosta menopelistä. Nojakeilla on saavutettu koeolosuhteissa jopa 130 km/h nopeuksia.
Etsi netistä: nojapolkupyörä, nojakki, kinneri, HPV, recumbent, liggcykel, liegerad, human powered vehicle.

”Nojapyörällä tarkoitetaan polkupyörää, jota poljetaan nojaten taaksepäin tuolia muistuttavalla istuimella. Monissa kielissä nojapyörä on recumbent, mikä tarkoittaa selällään makaamista. Joitakin nojapyörämalleja voidaan polkea myös käsin tai sekä käsin ja jaloin. Nojapyöriä, jotka ovat varustettu virtaviivaisilla koreilla kutsutaan englannin kielellä velomobile'eiksi eli kinnereiksi. Näin nojakit määrittelee Tomas Linden, yksi Suomen tunnetuimmista nojakkiasiantuntijoista:"

Ensimmäinen tunnettu esitys nojapyörän ideasta on pilapiirros vuodelta 1893. Siinä mies istuu mukavasti pyörien väliin rakennetulla nojatuolilla ja taustalla näkyy tuskaisesti tavallisilla pyörillä polkevia henkilöitä. Ensimmäinen varsinainen nojapyörä rakennettiinkin samana vuonna.

Tämän jälkeen lihasvoimalla ja kahdella tai useammalla pyörälle kulkevat kulkuvälineet ovat kiehtoneet niin tavallista matkaajaa kuin sotilaita.
Suomi on ollut kehityksessä hyvin mukana. Toisen maailmansodan jälkeen meillä valmistettiin mm. lukuisa määrä "kinnereitä", jotka olivat
paikallinen muunnos hytillä varustetusta kolmipyöräisestä. Suomalainen Reijo Karpio rakensi amfibiokinnerin vuonna 1949 ja polki sillä
Helsingistä Grisslehamniin."

Tapio Osala
Tapio Osala innostui nojakeista toimiessaan Alahärmän kunnan markkinointipäällikkönä vuonna 2002. Pesti oli projektiluontoinen ja
lajissaan Suomen ensimmäinen.

Härmänseutu on maankuulua teknisestä osaamisestaan ja pienistä erikoistuneista metallialan yrityksistään. Toki joukossa on myös suuria yrityksiä, joista tunnetuin on Jorma Lillbackan perustama Finnpower Oy.

- Olin hankkinut itselleni nojakin hieman ennen Alahärmässä aloittamistani, mutta varsinaisen kipinän sain vasta uudessa työssäni. Pohjanmaan lakeuksilla oli helppo polkea paikasta toiseen.

Ei siis mikään ihme, että Osala esitti ajatuksen nojakkien paikallisesta valmistamisesta juuri Lillbackalle.

- Jorma Lillbacka ei itse nojakin valmistuksesta innostunut, mutta antoi minulle listan mahdollista yrittäjistä, joita aloin innostaa. Voltin kone- ja pyöräliikkeestä tuli sitten Härmäpyörä-nimisen nojakin Suomen ensimmäinen "nojakkitehdas". Yritys ei tee kaikkia työvaiheita itse, vaan käyttää alihankkijoita. Viimeisen sarja rungot on tehty Vaasassa. Yritys myy tänä kesänä ehkä parisenkymmentä nojakkia ellei mitään suurta ryntäystä synny.

Vasta tulossa
Osala arvelee että Suomessa on runsaat 100 nojapyörää, joista noin puolet on itse valmistettuja ja loput tehdastekoisia. Nojakkeja on
Osalan mukaan kahta perustyyppiä; on kaksipyöräisiä nojakkeja ja sitten kolmipyöräisiä kaupunki- ja hyötypyöriä. Kombinaatioita löytyy kahdelle etu- ja kahdelle takapyörälle. Yleisin ajoasento on istuma tai makuuasento selällä, mutta sellainenkin malli on nähty, missä ajo tapahtuu mahalla maaten. Innokkaat alan harrastajat ovat kehittäneet myös nelipyöräisen mallin ja myös tandemnojakki on nähnyt päivänvalon, naureskelee Osala.

Nojakit tulee
Osala uskoo, että erilaiset lihasvoimalla toimivat laitteet tulevat yleistymään tulevina vuosina. Jopa sellainenkin ihme kuin lihasvoimalla
toimiva lentolaite on olemassa.

- Tällä hetkellä noin 15 % maailman johtavassa pyörämaassa Hollannissa myydyistä pyöristä on nojakkeja. Aikaa myöden nojakit tulevat syrjäyttämään perinteisen polkupyörän.

- Nojakki on turvallisempi, mukavampi ja kevyempi polkea kuin tavallinen polkupyörä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 100 nojakin valmistajaa. Ainoa syy siihen, että kukaan heistä ei ole ryhtynyt valmistamaan pitkiä sarjoja on siinä, että valmistajat eivät ole vielä löytäneet yhteistä mallia ja yhteistä standardia, mutta kun tämä löytyy niin nojakit tulevat, sanoo Osala. Nopeusennätys tasaisella on yli 130 km/h, joten lujaa pääsee tarvittaessa.

Nojakit Suomessa
Nojapyörät
HPV Finland
Vakavasti sairastuneille
Kaiken maailmannojakit
Alahärmän Nojakkipyörät
Osalan nojakkisivut
Tee-se-itsemiehet asialla
Voltin kone- ja pyöräliike
Tandemnojakki
Nojakin historiaa suomeksi

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Riksa, velotaxi ja Vaasa

2005-05-08T15:40:00.000+03:00

Polkupyörätaxista Vaasan uusi vetonaula?

Vaasalainen Henrik Eriksson on intohimoisen kiinnostunut kaikenlaisista polkuvoimalla kulkevista laitteista. Tavallisen munamankelin lisäksi Henrik on päässyt kokeilemaan erilaisia nojakkeja eli nojapyöriä ja nyt myös riksaa. Eriksson pyöräilee vuodessa noin 4000 kilometriä

Polkuvoimalla kuin siirtomaaherrat

Etsi internetistä: riksa, velotaxi, rickshaw, cycle rickshaw, bicycle-rickshaw, pedicab, rickshaw manufacturing, bicycle components, rickshaw technology

Koko Suomessa on riksoja vain muutama. Aitoja intialaisia niistä on ehkä vain yksi. Muut ovat itse tehtyjä tai eurooppalaista alkuperää. Aidon intialaisen kyläsepän valmistaman riksan, näin uskoo ainakin pyöräkauppias Ari Korpilahti, voit bongata Kahvi-Komppanian sisäpihan pyörätelineen vierestä.

-Ostin riksan melko kovalla hinnalla viime kesänä monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Hankin sen pääasiassa imagosyistä. Kun sillä hakee polkupyöräkorjaamoon tavaroita Matkahuollosta ja riksan hytissä on pyöräliikkeen kyltti niin se on hyvää mainosta, uskoo Wasa BikeServicen pyöräkauppias Korpilahti.

Riksa testissä
Henrik Erikssonin sormia syyhyttää kokeilla riksaa käytännössä. Korpilahti antaa avaimet mutta muistuttaa että riksassa ei ole jalkajarruja ja että sitä ei ole vielä kunnostettu. Varoitukset eivät Henkkaa pelota. Pienen koeajon jälkeen analyysi on valmis:

– Riksa on aivan erinomainen kulkuvälinen asvaltoiduista pyöräteistä kuuluisassa Vaasassa. Tosin nyt testattu yksilö on vielä kovin keskeneräinen. Riksassa pitäisi olla jalka- tai levyjarrut, istuimen ja sarvien välinen etäisyys on aivan liian pieni. Sarvet ottavat käännyttäessä polveen. Riksa on rakennettu miestenpyörän alustalle ja runko on hankala jos joutuu pysähtymään liikaennevaloissa. Mummupyörä runkona olisi parempi vaihtoehto.

– Pienen pohdinnan jälkeen tulee lisää ideoita: No, pyörän kumit voisivat olla kapeammat ja umpikumia. Myös hytti voisi olla kevyempi, analysoi Eriksson. Eriksson ehdottaa Korpilahdelle, että tämä valmistaisi useita riksoja ensi kesäksi.

– Niistä voisi tulla todellinen suksee ensivuoden Vaasan turistikesään. Niitä voisi vuokrata, firmat voisivat niitä sponsata ja perheet ja polttariporukat voisivat niitä vuokrata tai sitten ne voisivat toimia taxeina, ideoi Eriksson.

Korpilahti myöntää ideat hyviksi mutta ei aivan heti lupaa ryhtyä niitä valmistamaan.

Riksat eri muunnoksineen on kova juttu maailmalla. New Yorkissa, Pariisissa ja Brysselissaä riksat ovat vallanneet oman paikkansa katukuvassa. Riksojen kaupallinen muunnos on nimeltään velotaxi.

Kysymyksessä on elegantti nykytekniikalla valmistettu poljettava kulkuväline, joka pystyy puikkelehtimaan viiden kilometrin kaupunkimatkalla nopeammin kuin auto. Ylämäessä voi käyttää apuna sähkömoottoria.

Näitä ikivanhan idean nykyaikaisia muunnoksia valmistetaan teollisesti useassa kymmenessä tehtaassa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloisa.,

Riksa, velotaxi ja Vaasa
Viimeistään ensi keväänä näemme onko Ari Korpilahti innostunut kehittelemään oman mallinsa riksasta. Jotta idea olisi taloudellisesti kannattava, riksoja pitäisi olla vähintää viisi ja rakentaminen edellyttää myös sponsorirahaan tuollaiset 200–400 euroa per riksa. Riksa sopisi erinomaisesti vaikkapa Wasalandian tai Kotipizzan imagoon. Kertokaa tästä sivusta Hannu Hellmanille ja Rabbelle jos satutte tapaamaan.

Toki velotaxin tai tehdasvalmisteisen perinteisen riksan saa Vaasaan parin viikon toimitusajalla jos rahaa ja intoa riittää. Vaasan katukuvaan riksat sopisivat hyvin. Ja aina kannattaa muistaa että ensimmäisenä apajille ehtinyt yleensä myös voittaa kisan. Polkupyörä on eri muunnoksineen salavihkaa valtaamassa oman paikkansa moderneissa suurkaupungeissa ja pian myös Vaasassa?.

Suomalainen riksa
Oman riksasi voit ostaa täältä
Ryhtyisinkö riksakuskiksi
Vanhat Velot

Kuvia
http://www.tourdenatur.net/fotos/2002/malte/velotaxibkl.jpg
http://www.ne.jp/asahi/aluminium/mania/al_column/velotaxi.gif
http://www.germany-tourism.ie/media/02gettingaroundtext.jpg
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Kerromitä mieltä Sinä olet siitä, olisiko riksoista Vaasan imagon kohottamiseen?. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vapaasti rullaten

2005-05-08T15:36:00.000+03:00

Mikä on pisin matka rullaten Vaasassa?

Ostin jotakuinkin 20. vuotta sitten silloiselta kappaneuvos Timo Tuomelta venäläisen polkupyörän sadalla markalla. Vaikka hinta oli vähäinen, ei hinta ja laatu ollut missään suhteessa keskenään. Pyörässä ei ollut kuin vikoja, paitsi yhdessä suhteessa: pyörä rullasi vapaasti vallan erinomaisesti.

Tämä piirre sai minut kiinnostumaan siitä, miten Vaasassa voi liikkua mahdollisimman pitkiä matkoja vain muutamalla polkaisulla. Huomasin nopeasti että jos polkaiset muutaman kerran Wasa Teaternin kohdalla, voit rullata vapaasi Hovioikeudenpuistikkoa pitkin torin ohitse ja kääntyä Pitkällekadulle samalla vauhdilla. Vauhti pysähtyy vasta Geotrackin kohdalla. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että ei tarvitse pysähtyä liikennevaloissa ja että risteävä liikenne ei häiritse rullausta. Monia muitakin mukavia ”ilmaismatkoja” löytyi.

Karnevalistinen festivaali
Siinä polkiessa tuli mieleen, että Vaasa olisi oiva paikka karnevalistiselle polkupyörätapahtumalle, jonka yksi kohokohtia olisi juuri tuo vapaa rullaus. Kysymyksessä olisi kilpailu, johon kaikki voisivat osallistua.

Näin mielessäni aerodynaamisiin, ihonmyötäisiin asuihin sonnustautuneita kilpailijoita, jatka yrittävät horjuvalla pyörällä päästä muutaman millinen pitemmälle kuin kilpailijansa.

Lisäksi tässä kansantapahtumassa olisi esillä kaikki lihanvoimalla kulkevat vimpaimet, kulkivat ne sitten maan päällä, veden alla tai ilmassa. Tarjoan idean vapaasti kaikkien käyttöön. Vaasa tällaista tapahtumaa tuskin saa aikaan, mutta tasaisella Seinäjoella se on mahdollista.

Pane paremmaksi
Viime viikolla huomasin, että jos polkaiset muutaman kerran Korsholmanpuistikon päässä Tielaitoksen toimitalon kohdalla ja kännyt kohti monitoimiviheriötä, pääset Roller Centerin kohdalla vain noin kolmellakymmenellä polkaisulla. Pane paremmaksi!
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerro meille muillekin jos löydät Vaasasta pitkän matkan, jota voi rullata ilman polkemista!. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Myrskybongaus ja Vaasa

2005-05-06T06:49:00.000+03:00

Söderfjärden on bongareiden mesta
Satuitko tietämään, että Sundomin Söderfjärden on yksi myrskybongareiden suosikkikohteita. Myrskybogareiden lisäksi aukealla viihtyvät lintubongarit, kurkibobgarit ja sateenkaaribongarit. Muita bongareiden alalajeja voit keksi itse lisää.

Sanoja: myrskybongaus, lintubongaus, kurkibongaus, sateenkaaribongaus, bobgaus

Myrskybongarit
”Myrskybongaus (storm chasing) käsitetään usein vain tornadojen jahtaamiseksi. Myrskybongauksella voi olla kuitenkin monenlaisia päämääriä, niin kaupallisia, tieteellisiä kuin harrastuksellisia. Tornadon eli trombin näkeminen on kuitenkin vain yksi osa myrskybongausta, lottovoitto erittäin onnistuneen retken päätteeksi

Myrskybongaus voi siis käsittää kaikenlaisten myrskyjen katselua tai kuvaamista. Ei ole väliä onko kyseessä ukkos-, syys-, tai lumimyrsky tai vaikka revontulimyrsky, vannoutunutta myrskybongaria kiinnostavat ne kaikki Suomessa parasta aikaa on luonnollisesti keski- ja loppukesä ukkosineen. Meillä bongausta vaikeuttavat kuitenkin metsäinen maasto ja kallis polttoaine. Niinpä suomalainen myrskybongari joutuukin usein etsimään turvallisia näkoalapaikkoja joko sisätiloista korkean rakennuksen huipulta tai peltoaukeita, järvenrantoja tai mäkiä, joista voi tarkkailla taivasta autosta käsin.”

Näin myrskybongaus määritellään m-bongareiden omalla kotisivulla. Myrskybongareiden sivuilla mustutetaan, että ”Söderfjärdetin peltoaukealta on hyvä näkyvyys joka suuntaan mutta paikkaa ei voi suositella, kun ukkonen on päällä, tai on ainakin pysyteltävä tiukasti auton sisällä.”

Varoitus on paikallaan. Sen tietää jokainen, joka on ukkosmyrskyn aikana seurannut luonnon tapahtumia aukean reunalla. Myrskyn lisäksi peltoaukea on mm. suomen parhaita havaintopaikkoja kurkibongareille ja yllättävää kyllä myös sateenkaaribongareille. Jälkimmäinen bongareiden alaluokka on varsin uusi ja on yleistynyt vasta digikameroiden yleistymisen myötä.
http://www.myrsky.com/index.html

Ursan myrskybongausjaosto
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/linkit.php

Söderfjärden
Söderfjärden on kurkien tärkein levähdyspaikka Suomessa. 1980-luvun 500 kurjesta lukumäärä on tasaisesti noussut 1990-luvulla, ja syksyllä 2002 laskettiin nykyinen ennätys, eli noin 6000 kurkea. Kurjet viipyvät Söderfjärdenillä elokuun loppupuolelta lokakuun puoliväliin saakka syödäkseen ja levätäkseen ennen muuttoa talvisijoilleen Etelä-Euroopaan ja Pohjois-Afrikkaan.
http://www.vasa.abo.fi/luc/soderfjarden/fi/index.htm

Törmäyskraateri
Vaasan lounaispuolella sijaitseva pyöreä painauma tunnistettiin törmäyskraatteriksi 1978. Painauma oli vielä muutama vuosisata takaperin merenlahtena, joka kuivattiin eräässä euroopan suurimmista kuivausprojekteissa peltomaaksi ja kraatterin pohja on käytännössä kokonaan peltona.
http://www.somerikko.net/old/geo/imp/soder_s.htm

Lintubongareiden lisäksi on helppo digiaikana keksiä uusia bongauskohteita. Miltä tuntuisivat auringonlaskubobgarit, auringonnousubongarit ja tietysti sateenkaaribngarit. Kaikille näille Söderfjärden on aivan erinomainen paikka.

Ohjeita bongareille
http://www.hytti.uku.fi/~okarvone/bongaus.html

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys
http://www.merenkurkunlty.net/jtiedote200501.htm

Huomenna lauantaina
7.5 on Tornien Taisto eli Birdlife Suomen järjestämä lintuharrastustapahtuma, jossa joukkueet ympäri Suomenniemeä kisaavat paremmuudestaan. MLY:n joukkue on varannut Vaasan Ryövärinkarin lintutornin Sundominlahdella. Leikkimielisen kisailun ohella opastetaan vierailijoita sekä kerrotaan lintuharrastuksesta.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vaasa maailmankartalla

2005-05-03T20:24:00.000+03:00

Kartta vie perille oudoimmankin

Oletko huomannut, että kirjoittamalla Googlen hakukenttään sanan Vaasa, saat tulokseksi sivun, jonka vasemmassa yläkulmassa ovat sanat Kartta ja Vaasa ja heti alapuolella linkit Via Michelin ja Map24.

Lähetä Vaasan kartta ja ajo-ohjeet ystävällesi sähköpostilla tai printtaa karttalehti ja lähetä se sukulaisellesi kirjekuoressa. Suunnistaminen Vaasaan ja Vaasassa on nyt helpompaa kuin koskaan.

Michelin
Klikkaamalla sanaa Via Michelin saat eteesi kartan, missä näkyy Vaasa aina Seinäjoen korkeudella saakka. Viemällä kursori karttalehden päälle, kursori muuttuu ristikoksi. Nyt voit vetää alueen, jonka haluat suurentaa. Jos jätät Vaasan alueen keskelle, voi suurentaa karttanäkymää aina kauppatoriin saakka niin että ylä- ja alatori näkyvät karttakuvassa.

Michelinin palvelussa on myös ns. door to door ominaisuus eli voit suunnitella matkasi "ovelta ovelle". Voit myös lähettää karttalehden ystävällesi sähköpostilla. Michelinin palvelussa on muitakin tutustumisen arvoisia ominaisuuksia.

MP24
Map24 karttapalvelusta voi etsiä sekä Suomen että Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen karttoja. Palvelussa toimii kaupunkien katuhaku sekä reitin etsintä paikasta toiseen. Reitin haussa voi valita lyhimmän reitin tai nopeimman reitin. Ajo-ohjeet ovat yksityiskohtaiset. Map24:sta löytyy myös tietoja alueellisista palveluista.

Google, In:nc ja Mapsolute GmbH:n välisen yhteistyön johdosta karttoja voi hakea kaikilla Eurooppalaisilla Googlen hakukoneilla. Kun syötät kaupungin tai kunnan nimen hakuavaimeksi Googleen, saat ensimmäiseksi hakutulokseksi erikoislinkin Map24.fi palveluun, joka tuo näkyville kyseisen paikan kartan. Karttapalvelussa on käytettävissä kaikki Map24 palvelun monipuoliset ominaisuudet

Hakuvihjeitä
Kirjoita Googlen hakukenttään sana Vaasa . Jos et ole tyytyväinen Via Michelinin tai Map24 palveluihin, niin vieritä sivu pohjaan ja klikkaa viimeisellä rivillä olevaa linkkiä Etsi tuloksista. Kirjoita avautuvaan ikkunaan sana kartta ja klikkaa. Nyt saat eteesi uuden hakutuloksen, joka hakee edellisestä hakutuloksesta sivuja, joissa on sana kartta.

Jo ensimmäinen hakutulos Karttoja Vaasasta, tuo Vaasan kaupungin karttasivun. Sen linkki on myös tässä:
http://www.vaasa.fi/map/

Samalta ja seuraavilta sivuilta löytyy kartat mm. yliopiston kampusalueelta ja ABB:n alueelta. Huomioi myös, että Webinfo.fi:n palvelussa on kartta ja ajo-ohjeet Vaasalaisiin yrityksiin
.
Samantyyppinen on mutta laajempi karttapalvelu on Eniro.fi palvelussa. Palvelu on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen jos et ole sitä aikaisemmin kokeillut. Eniron palvelun kautta löydät osoitteen ja ajo-ohjeet. Voit etsiä myös sijaintipistettäsi lähimmän apteekin, huoltoaseman, pankin postikonttorin jne. Lisäksi voit tulostaa kartan tai lähettää sen sähköpostina.

Vaasa ei ole enää tuntematon piste maailmankartalla.
http://www.webinfo.fi
http://www.eniro.fi
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kävelykatu valmistuu

2005-05-01T19:56:00.000+03:00

Valotaideteos ja vesiaiheita kävelykadulle

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin ehkä jo syyspimeällä Rewell Centerin Hovioikeudenpuistikon puoleista seinää koristaa vaihtuva ja muuttuva valotaideteos. Millainen se tulee olemaan, sitä ei varmaan kukaan vielä tiedä. Kuvan esimerkki on silkkaa fantasiaa.

Valotaideteos sekä kuvanveistäjä Erkki Kanniston kolme patsasta ovat lähivuosien aikana ne symbolit, joista Vaasa tunnetaan Vapaudenpatsaan lisäksi.

Kaksi patsaista tulee kaikkien arvioitavaksi 13. toukokuuta eli Floran päivänä. Patsaat ovat ihmisen mittaisia! Ja niitä voi taiteilijan mukaan jopa silitellä.

Kolmas myöhemmin paikoilleen asetettava patsas on kooltaan suurempi. Patsaat tulevat ns. Kotipizza Ristorante-kioskin viereen keskusaukion puolelle. Teokset ovat nimeltään ”Matkakuume” ja ”Syvä jano”. (Toivottavasti nimi ei ole enteellinen patsaan reunalla roikkuvia ajatellen) Kolmas Kanniston teos tulee olemaan nimeltään ”Varjoja metsässä”.

Vielä pitää malttaa
Ainakin vielä tänä kesänä vaasalaiset ja satunnaiset matkailijat joutuvat malttamaan mielensä. Lopullisesti tori pitäisi olla valmis kaupungin 400-vuotisjuhliin mennessä ensi vuonna. Yksi näkyvimpiä katseenvangitsijoita tulee olemaan Rewell Centerin päätyyn suunniteltu muotoaan muuttava valotaideteos. Sen tekijä on todennäköisesti taiteilija Jaakko Niemelä.

Vielä toria somistamaan tulevat vesielementit, jotka nyt ovat betoniporsaiden peitossa. Nekin valmistunevat Floran päivään mennessä. Lisäksi torialueelle tulee puistonpenkkejä, jotka ovat saaneet muotonsa vanhoista vaasalaisista valkoisista kaaripenkeistä. Nyt penkit ovat ruskeita. Penkkivalikoimaa täydentävät lisäpenkit, jotka ovat samanlaisia kuin jo nyt torilla olevat penkit. Tämän lisäksi hieman oudonnäköiset paasipenkit saavat puiset istuinosat.

Kun kokonaisuutta vielä täydennetään polkupyörätelineillä ja roskakoreilla, alkaakin torin ulkoinen puoli olla kunnossa. Jossakin yhteydessä on puhuttu myös ”nojailuntelineistä” jotka ainakin palstanpitäjän mielestä sopivat hyvin torille. Jos vielä aikaisemmissa jutuissa mainittu kyltitys ja viitoitus ja informaatiotaulut sekä Hovioikeudenpuistikon ylle tulevat liput ja bannerit saadaan aikaiseksi niin vastaavaa kävelykatua saa hakea.

Hieman fantasiaa
Tätä kirjoitettaessa tuli mieleen vaasalaiskirjailija Venny Kontturi. Yksi Vennyn mielilauseista oli, että ”Vaasa on maailman napa. Katsoi minne suuntaan tahansa niin aina on puoli maapalloa edessä”. Tähän vedoten ehdotan, että Keskusaukion reunaan tulee korkea pylväs, missä on viittoja eripuolille maailmaa: Tokio, New York, Etelänapa, Pohjoisnapa, Moskova… Näin tyhmempikin ymmärtää että kysymys on todellakin maailman keskipaisteesta. Ns. keskusaukio saa äänentoistolaitteet vielä tänä kesänä. Torin eteläpäätyyn tulevaa esiintymislavaa saa odottaa vuoteen 2006.

Kaikista rakkain ajatus minulle on, että torin varrella olisi korkea teline, missä on viritettyjä vaskikelloja, jotka soittavat eri melodian muutaman kerran vuorokaudessa. Yksi kelloista on iso. Se ei koskaan soi. Ihmiset saavat ihmetellä, mitä varten se siinä on.
Vastauksia voi jokainen keksiä itse.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Yhteistyötä

2005-05-01T19:55:00.000+03:00

Vaasa on rakkaudella taottu

Voit auttaa tämän sivun kehittämisessä kertomalla ylläpidolle omista linkeistäsi tai löytämistäsi Vaasaan tai vaasalaisuuteen liittyvistä linkeistä.

Vaasalaisia on yksityinen blogi ja tekijänsä vapaa-ajan harrastus. Mistään muualta et löydä näin paljon vaasalaisuuteen liittyviä linkkejä samalta sivulta. Tehdään yhdessä sivustosta vielä parempi.

Linkin ylläpitoon löydät sivun oikeasta reunasta. Voit lähettää linkkejä ja kommentteja joko nimelläsi tai anonyymisti.

Kommentoi sivua ja klikkaa alla olevaa comments linkkiä.

TOSI-asiaa

2005-04-30T08:23:00.000+03:00

Uusi keskustelufoorumi Vaasaan

Sanomalehti Pohjalaisen pitkään rummutettu TOSI-liite ilmestyi tänä aamuna peruslehden välissä. Ensivaikutelma on positiivinen. Lehden tekijät ovat selvästi pyrkineet löytämään tiukalla haravalla sellaiset aiheet, jotka kiinnostavat aktiivia, ostokykyistä lukijaa. Juttujen liittäminen nettiversioon on myös onnistunut, vaikka mieleen tulee että pitäisikö nettiversio olla editoitu. Se merkitsi tietysti lisäkustannuksia.

Nettiversion mielenkiintoisin osa on TOSIFORUM eli uusi vaasalainen keskustelupalsta. Tällaisen palstan perustamiselle on monta painavaa syytä. Tärkein lienee se, että vaasassa on keskustelun tarvetta, mutta ei ole aikaisemmin ollut paikkaa missä keskustella. Esimerkiksi VLP:n Netikkafoorumi on aiv an liian hankalasti tavoitettavissa.

Vielä tänä aamuna foorumi oli hiukan keskentekoinen. Sieltä puuttuivat selkeät keskustelualueet ja hyvät aloituspostaukset. Uskon että tilanne on muuttunut maanantaina iltapäivään mennessä. Sitten vain keskustelemaan.

Tosiforum

Tänään 30.4. 05

2005-04-30T08:22:00.000+03:00

Katso alempaa kohdasta "Imagon pilaajat"

"Ranskassa puliveivarit ovat kulttuuria, joita turistit pällistelevät. Nämä clochardit ovat maailmankuuluja. Sana tulee viemäristä, jonka lämmössä nämä veikkoset viettävät yönsä kylminä talviöinä. Ranskassa siis paskakin haisee kulttuurilta. Heistä on maalattu tauluja ja heistö on kirjoitettu lauluja.
Miten tuon saisi siirrettyä Vaasaan? "

Kysymys on torinvarren penkeistä

Maailman kuuluisin clochard

Visioita pöytään

2005-04-29T07:00:00.000+03:00

Mistä asiakkaat Galleriaan?

Galleria Wasa on kiinnostavin visio Vaasassa vuosikymmeniin. Toistaiseksi on puhuttava visiosta, sillä mitään päätöksiä ei ole olemassa. Toimijat käyttävät tosin sanaa hanke, koska se antaa kuvan jatkuvasti etenevästä prosessista.

Kadunmiestä ihmetyttää
Aivan tavallista kadun miestä ihmetyttää, että koko aikana ei ole puhuttu asiakasvirroista sanaakaan, vaikka se on peruskysymys. Uutta galleriaa ei tietenkään kannata rakentaa jos samoja asiakkaita vain siirrellään paikasta toiseen. Mitä siis sanoo asiantuntija, Pohjanmaan kauppakamarin Vaasan toimiston Juha Häkkinen?

-Asiakasvirroista ei ole tutkimusta, muutoin kuin Rewell Centerin osalta. Siellä luvut ovat kovia. Tässä pitäsi saada väki liikkumaan muutama sata metriä torilta eteenpäin. Anttila ja HS Center siirsivät jo osaltaan virtoja siihen suuntaan. Matkakeskus tulee myös vaikuttamaan tähän (suuntaan) positiivisesti.

-Uskon, että Pentti Tarpion suunnitelmilla on mahdollisuus toteutua ja pidän niitä hyvinä. Vanheneva väestö tarvitsee uudenlaisen asumismuodon. Oma koti, mutta silti mahdollisuus tarvittaessa ostaa palveluja. Ruokailu, siivous, lääkäri, apteekki ym. kaikki samassa., sanoo Häkkinen.

Siis vastausta asiakasvirtoihin ei Häkkiselläkään ole. Onkohan ne jollakin muulla, ja jos on, niin miksi niitä ei ole esitetty. Jos taas tutkimusta asiakasvirroista ei ole, putoaa ainakin minusta koko hankkeelta pohja. Lisäksi mietityttää löytyykö Vaasasta riittävä määrä vanhuksia suunnitteilla oleviin luxusasuntoihin. Suunnitelman kääntöpuolena on häkkikanala tai terraariotyyppinen asuminen.

Taustalla on tietenkin myös kysymys siitä, mitä tekevät Rewell Centerin kauppiaat. Halli Oy:n Heikki Punkari on jossakin yhteydessä sanonut, että Rewell Centerin Raastuvankadun puoleisen sisäpihan kattamisella ei niin kova kiire ole. Tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti.

Vaasalainen on myös kuullut, että Rewellin II kerrokseen olisi tulossa muutoksia, jotka tulevat lisäämään kakkoskerroksen vetovoimaa. Selvää on vain se, että Galleria Wasa on heittänyt taisteluhanskat kehään, vaikka sitä ei kukaan tunnustaisikaan.

Miten tahansa. Galleria Wasan korttelin Visio on komea.

Pienin askelin eteenpäin

Kauppakeskus Galleria Wasan liiketiloihin on lähiaikoina tulossa uusia yrityksiä. Kauppakeskukseeen tulevat uudet liikkeet ovat Vaasan Taide ja Kehys sekä Singershop-PippiLotta.

Vaasan Taide ja Kehys on kuvataiteen kauppagalleria, jonka toimenkuvaan kuuluu myös kehystyspalvelu. Yrittäjä Risto Helin on alan kokeneimpia osaajia Vaasassa. Liike on aikaisemmin toiminut Palosaarella.

Singershop-PippiLotta kuuluu valtakunnalliseen ketjuun, joka on toiminut jo 19 vuotta, ketjua vetää toimitusjohtaja Gunilla Räikkönen. Vaasassa myymälänhoitajana toimii Lilian Torkko. Liikeideaan kuuluvat sisustus- ja lahjatavarat sekä ompelukoneiden ja –tarvikkeiden myynti. Aikaisemmin liikkeet ovat toimineet erillisinä yksiköinä Rewell centerissä, nyt ne yhdistyvät yhteen liiketilaan Galleria Wasassa.

Tässä ollaan nyt
Hanke etenee vaiheittain ja ensimmäinen vaihe jo käytännössä toteutunut. Kaikki myymälätilat ovat valmiina, yleisön wc:t on otettu käyttöön ja Gallerian sisäänkäynnit on uudistettu. Vaasanpuistikon ja Pitkänkadun puolella sisäänkäyntien saranaovet on korvattu automaattisesti toimivilla liukuovilla, jotta liikkuminen on helppoa myös lastenvaunujen, rattaiden ja pyörätuolin kanssa.

Nyt myös Halpa-Hallin puoleinen sisäänkäynti on kokonaan uudistettu, joten Galleriaan pääsee kätevästi kolmesta suunnasta ja myös läpikulku on helppoa. Hanke on mittava. Se sisältää kaikkiaan n. 300-400 uutta maanalaista autopaikkaa ja uutta liiketilaa kahteen kerrokseen yhteensä n. 17 500 neliötä.

Liiketilojen yläpuolelle on suunniteltu rakennettavan Kondis-kiinteistö. Se on varttuneille ihmisille tarkoitettu omatoimiseen ja itserahoitteiseen asumiseen perustuva asumismuoto. Se yhdistää turvallisen ja kodikkaan asumisen palvelujen hyvään saavutettavuuteen aivan kaupungin ydinkeskustassa.

Myös Kondiksen neliömäärä on asunnot ja palvelut huomioden n. 17 500 neliötä. Siinä on yhteensä 120-150 asuntoa ja se sisältää monipuoliset ja korkealuokkaiset pääosin yksityiset palvelutilat.

Kondiksen ohella korttelin näyttävimmän osan muodostavat Galleria Wasan pääsisäänkäynnin päälle Vaasanpuistikon ja Pitkänkadun risteykseen suunniteltu n. 650 neliön ravintola-/liiketila sekä korttelin keskelle sijoittuva pyöreä torni. Siihen on suunniteltu pysäköintitilaa, toimistotiloja ja ylimpänä ravintola. Tornin suunniteltu kerrosala on yhteensä n. 4500 neliötä. Liikenteellisesti korttelin saavutettavuus turvataan sekä auto- että jalankulkuliikenteelle kaikista suunnista. Korttelin läpi kulkeva palokujan jalankulkuväylä säilyy kulkien liikekeskuksen läpi. Sen viihtyisyyttä parannetaan sen molempiin päihin muodostettavilla “minitoreilla”.

Kiinteistöjen kehityssuunnitelma on syntynyt ryhmätyönä monivaiheisen prosessin kautta. Alustavan arvion mukaan koko projektin kustannukset ovat luokkaa 42-45 milj. euroa

Galleria Wasan toiminnassa on mukana Starsoftin toimitusjohtaja Pentti Tarpio, Galleria Wasan toiminnanjohtaja Mervi Hautamäki sekä projektipäällikkö Mauri Öljymäki.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerromitä mieltä Sinä olet Galleria Wasa suunnitelmasta. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Imagon pilaajat

2005-04-29T06:57:00.000+03:00

Todellinen imagotappio Vaasalle

Rafla Hessburgerille jutun kommenteissa tällä samalla sivulla nimimerrki epäilee, että torin penkeille ja Vapaudenpatsaalle sammuneet ovat se todellinen imagotappio Vaasalle.

Tämä menee kyllä vähän asian vierestä,vai olisiko peräti uuden keskustelun paikka: Mielestäni roskaruokapaikkoja huomattavasti suuremman imagotappion Vaasalle aiheuttavat torille sammuneet ja Vapaudenpatsaalla juopottelevat kansalaiset.Välillä tuntuu,että virkavalta on nostanut kädet pystyyn ongelman edessä, vaikka voivat seurata tilannetta kameroilla.

Kirjoittaja saattaa olla oikeassa.

Vaasalainen

Klikkaa comments linkkiä ja jätä oma mielipiteesi!

Hauki nousee

2005-04-28T08:45:00.000+03:00

Hauen kutu hieman myöhässä tavallisesta

Hauen nousu Öjeniin on ehkä hiukan myöhässä, mutta arviot liikkuvat vappupäivän ja 7-8 toukokuuta paikkeilla. Kannattaa olla tarkkana ja kertoa havainnoista myös muille, sillä hauen kutu kestää vain puolitoista viikkoa. Asiasta voi kertoa myös tämän sivun ylläpidolle kommenttiosuudessa, niin kerron sitten eteenpäin.

“Olin muuten tiistaina Ympäristöseuran järjestämällä kuturetkellä Molpessa. Olipa huikeaa nähtävää! Tuhansia kaloja nousee aivan silmien edessä!

Hyvä juttu - suosittelen menoa - paras mennä auringon laskiessa ja ottaa lämpimät vaatteet, kahvitermos ja kärsivällisyyttä. Kyllä ne sieltä tulee! Juuri nyt on paras aika - ehkä viikko vielä eteenpäin -lämpötiloista riippuen.”

Kommentti aikaisemman jutun yhteydessä!
Lue aikaisempi juttu
http://vaasalaisia.blogspot.com/2005/04/hauen-kutu.html
Öjen
http://netti.nic.fi/~tapioo/ojenkuvat.html

Raju Väite

2005-04-26T20:47:00.000+03:00

Kirjoittaako joku rahasta huumaavia lääkkeitä

Hiukan päälle parikymppinen vaasalaismies väittää, että Vaasassa toimii parikin lääkäriä, jotka kirjoittavat rahasta huumaavia lääkereseptejä. Mies meilaa että huumelääkärit kierrättävät nuoria eli haluavat että nuoret jäävät koukkuun. Poliisi ei tunne tapauksia.

Vaasalaismies jätti asiasta viime maanantaina ilmoituksen potilasvakuutuskeskukselle

Sähköpostistiviesti

”Huumaavien lääkkeiden saaminen laillisesti on helpompaa kuin laittomien huumeiden saanti Vaasassa. Juuri
huumaavien masennus ja paniikkihäiriölääkkeiden käyttö ainakin Vaasassa on noussut hurjasti. Sen todistaa lääkkeiden räjähdysmäinen hinnan nousu. Syy tähän on luultavasti yksityisten lääkäreiden rahan ahneus ja mikä pahinta - välinpitämättömyys.

Itse olin parikymppinen kun jäin huumaaviin lääkkeisiin kiinni. Jo toisella yksityisen lääkärin vastaanotolla lääkäri kirjoitti minulle reseptin vahvimpiin apteekista saataviin masennus/paniikkihäiriö lääkkeisiin vaikka mitään sairautta ei ollut tutkittu.

Onko lääkäri pätevä ja toiminta lupansa arvoinen? Ei todellakaan. Ei noin vahvoja lääkkeitä voi määrätä nuorelle ihmiselle. Minun elämäni lähti välittömästä kohti pohjatonta syvyyden kuilua ja menetin kaiken hyvän mitä elämässä oli. Ensin lähti tyttöystävä sitten ajokortti pariinkin kertaan ja vielä kaikesta seurasi rikoskierre.

Lääkkeiden lopettaminen niiden aiheuttaman riippuvuuden takia on lähes mahdotonta ennen vankilaa tai sitä pahinta, kuolemaa. Itse pääsin lääkkeistä ja muista aineista irti viime syksynä mutta todella harva, jos kukaan on yhtä onnekas.

Lääkkeet loppuivat ja kerkesin ennen seuraavaa reseptin uusimista selvittää pääni ja ymmärtää että olen jo menettänyt kaiken ja että jatkamalla lääkkeiden syöntiä kuolen tai joudun vankilaan. Lääke oli Xanor 2mg ja niitä saa vain ja ainoastaan 100 kpl purkeissa. Vaikuttava aine oli joku buprenorfiini. Se mitä reseptissä luki oli varmaan jotain 4-6mg päivässä eli aivan järjetön määrä! En ihan tarkkaan muista määriä. "Xanor 2mg" tuhoaa ihmismielen ja muuttaa luonteen täysin. Myynti pitäisi ehdottomasti lopettaa tai lailla kieltää.

Mitä meidän pitää tehdä ettei kenenkään muun nuoren tarvitsisi kokea saamaa ja että ne "huonot" lääkärit todella ymmärtäisi lopettaa tai vaihtaisivat alaa?"

Poliisi ei tiedä
Rikoskomisario Matti Palojärvi Vaasan poliisista ei tunne vastaavia tapauksia, mutta ei pidä niitä mahdottomia. Mitään tutkimuspyytöä ja tutkinnan alla olevaa asiaa joka liittyisi huumaaviin lääkkeisiin ei ole vireillä, sanoo Palojärvi. Vaasan sosiaaliviranomaiset ovat tietoisia miehen kertomuksesta.

Pitkänlinjan vaasalainen farmaseutti sanoo, että kaikki on mahdollista, mutta ei usko vaasalaisten lääkäreiden kirjoittavan huumaavia lääkkeitä ansaitsemismielessä. ”Lääkäreillä on työtä muutenkin” Sitten farmaseutti yllättää. ”No, ainahan on mahdollista, että jotkut lääkärit kirjoittavat voimakkaita lääkkeitä, koska ajattelevat että parempi pitää tietyt tyypit tokkurassa kuin antaa heidän tehdä pahojaan” Mielipide on tyrmäävä!

Huumaavat lääkkeet
Aiheesta on netissä runsaasti tutkittua tietoa sekä käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä. Voit googlettaa niitä esim. sanoilla: buprenorfiini, xanor 2mg, subutex, subu, alpratsolaamia, bentsodiatsepiinit, flunitratsepaami, diatsepaami, klobatsaami, klonatsepaami, klooridiatsepoksidi, dikaliumkloratsepaatti

Voit lähettää aiheesta myös anonyymiviestin, joka kadottaa lähettäjätiedot 100 prosentin varmuudella. Kirjoita osoitekenttään osoiteeksi: wanha@vaasalainen.com ja lähettäjän paikalle vaikka: anonyymi@anonyymi.com
Anonyymisti

Alpratsolaami
Käyttäjän huumelinkit
Päihdelinkki
Tutkittua tietoa
Lääketietokeskus
Paniikkihäiriö
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Kerromitä mieltä Sinä olet vakuutuslaitosten ja pankkien toiminnasta katutasossa. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Ilonen leipoo

2005-04-25T06:25:00.000+03:00

Iloisesti tippaleipiä kaikelle kansalle

Ensimmäinen aistimus on tuoksu. Se tunkeutuu nenään jo monta kymmentä metriä ennen leipomoa. Toinen aistimus on näköaistimus. Ilosen kotileipomo Viikintie 15:ssa Palosaaressa on harvinaisen selkeäpiirteinen, jopa askeettinen.

Tippaleipäresepti

Leipomon pihanpuoleinen ovi on kutsuvasti raollaan. Muutama porrasaskelma alaspäin ja asiakas on pitkänomaisessa, mutta verrattain kapeassa leipomossa. Tilaa on niukalti. Ilosen leipomossa on leivottu tippaleipiä, joita ilman Vappua ei voi ajatella, pääsiäisestä lähtien, jopa viikonloput läpeensä. Viime viikonloppuna tippaleipiä oli valmistunut noin 25 000 kappaletta ja vappuun mennessä niitä valmistuu lähes toinen mokoma lisää.

Vapun jälkeen Ilosen leipomossa tehdään painepesurilla, harjoilla ja puhdistusliinoilla perusteellinen siivous ja sitten onkin kesäloman aika. Kesälomaa kestää kolme kuukautta ja sitten on taas aika palata aikaisiin aamuherätyksiin ja pitkiin työpäiviin, jotta vaasalaiset saavat oman kotileipomonsa donitsit, korvapuusti ja mitä kaikkea repertoaarissa nyt onkaan.

-Leivän tekemisen jätämme Vartaalle ja muille leipomoille, sanovat Ilosen leipurit.

Tippaleipä ja Vappu
Katolisesta pyhäinpäivästä tuli 1700-luvulla kesän epävirallinen aloitus kun herrasväki omaksui tavan. Suomen pappiloissa ja säätyläiskodeissa vietettiin vappukalaaseja jo 1700-luvulla. Vapun erikoisherkuksi kehittyi tippaleipä ja kyytipojaksi sima. Itse tippaleipä lienee italialaista perua. Tippaleivän perusresepti on varsin yksinkertainen ja on säilynyt samanlaisena lähes 300-vuotta.

Samanlaisenna?
No, erot ovat tietysti leipurimestareiden salaisuuksia. Näin on myös Ilosten leipomon kohdalla. Asiakkaat ovat huomanneet, että Ilosen tippaleivät säilyvät pitempään pehmeinä ja tuoreina kuin muiden leipomoiden?

-Missään tapauksessa meillä ei käytetä lisäaineita kuittaavat leipurit . Sanat tulevat niin vakaumuksellisesti että ne on aivan pakko uskoa.

40 - 50 000 tippaleipää valmistuvat samalla tavalla kuin ne on valmistettu satoja vuosia. Tippaleipätaikina kaadetaan ”trattiin” eli suppiloon. mistä taikina juoksutetaan alustalle jossa on tippaleivän kokoiset syvennykset täynnä kiehuvaa rasvaa.

Tippaleipämestari juoksuttaa taikinaa sekä pyörittää trattia ja laskee samalla kierroksia. Kierroksia on kymmenestä yhteentoista. Vieressä seisova jelppari seuraa silmä tarkkana rasvassa tirisevää taikinaa ja kääntää tippaleivät reikäkauhalla ja poimii sen jälkeen pihdeillä sokeroitavaksi. Jäähtymisen jälkeen tippaleivät pakataan kuluttajapakkauksiin tai myydään irtomyyntinä suoraan asiakkaille.

Suora asiakasmyynti onkin yksi Ilosen leipomon valttikortteja. Tippaleivän tuoksu ja leipomon työntäyteinen ilmapiiri houkuttelevat Vapun alla asiakkaita niin että niitä on joskus jonoksi asti. Kannattaa käydä ajoissa jos aikoo maistaa aitoa vaasalaista ”käsin tehtyä tippaleipää”. Leipurit velottavat paikanpäällä tehdystä tippaleivästä 0,70 euro, mikä on kohtuullinen korvaus tästä joka Vapun herkusta.

Ilosen leipomo, Viikintie 15.
Palosaari
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tippaleipäresepti

Pientä rapsutusta

2005-04-23T15:44:00.000+03:00

Alku aina hankalaa, mutta lopussa se…
Ei mikään tunnu niin mukavalta kuin pieni rapsutus. Vaasalaisia kaupunkiblogi on nyt huomioitu parillakin arvovaltaisella paikalla.

Eli Media blogissa ja Makupalojen uutuusosastossa. Mediablogissa ihmetellään että Vaasalainen haluaa esiintyä anonyyminä? No, ei siihen mitään muuta syytä ole kuin, että se on hauskaa. Hauskuus saattaa kuitenkin pian loppua. Katsotaan nyt. Sen verran voin aina sanoa, että ei kaapista ulos tuleminen kenellekään mikään yllätys ole sitten kun se joskus tapahtuu.

Media-Blogi
http://mediablogi.typepad.com/
Makupalat
http://www.makupalat.fi/vinkit2.htm

Kesäteattereita Vaasaan

2005-04-22T07:14:00.000+03:00

mutta minne ne järkevästi sijoittaisi?

Vaasaan saadaan tulevana kesänä kaksi kesäteatteriesitystä. Ramppi esittää Hietasaaressa näytelmän Hypermarket ja Tropiclandian maastoon tulee Timo Tapion ohjaama “Tarzan, Apinoiden kuningas”.

Molemmat tulevat ulkotiloihin, mutta onko kesäteatterin aina sijaittava ulkoilmassa pelkän paljaan taivaan alla sateen ja liikenteen melun armoilla? Voitaisiinko pinttyneitä konventioita sen verran murtaa, että edes pohdittaisiin voisiko esitys olla sirkusteltassa, kuplahallissa tai harjoitushallissa tai teollisuushallissa. Pähkähullu ajatus? Onko?

Näen ulkotiloissa tapahtuvalle esitykselle kolme suurta ja joukon pienempiä hankaluuksia. Kesäteatterin suurin ongelma on säätila, jolle ihminen voi kovin vähän. Toinen suuri ongelma on liikenteen häly ja kolmas on interiööri.

Näistä kolmesta interiööri saattaa muodostua melkoiseksi kompastuskiveksi. Kesäteatteriesitys Bragen ulkoilmamuseon pihamaalla toki onnistuu erinomaisesti jos näytelmä on Pohjalaisia tai Tukkijoella, jotka kummatkin edellyttävät maalaistalon päärakennusta. Topeliuksen ”Välskärin tarinat” istuvat hyvin Vanhan Vaasan kirkonraunion sisään tai edustalla tapahtuvaan esitykseen.

Villan puistoon on helppo rakentaa ympäristö Anton Tsehovin Kirsikkapuistolle jne. Tuleva kesä näyttää, miten Tarzan istuu havupuiden sekaan, ja tuntematta käsikirjoitusta, miten Hypermarket Hietasaaren avoimeen puistomaisemaan.

Mutta jos kesäteatteriesitys on vaikkapa musikaali ”Oklahoma” , on hyvän interiöörin löytyminen jo kinkkisempi juttu. Kun edellä mainitut kolme isoa ongelmaa yhdistetään, seuraa väistämättä kysymys, voitaisiinko kesäteatteriesitys sijoittaa ”sisätiloihin”?
Pähkähullu ajatus? Onko?

Voisivatko kesäteatterit esiintyisi vanhassa tivoli- tai sirkusteltassa, jolloin esiintymispaikkana olisi arena, joka mahdollistaa mielenkiintoisen näkökulman niin katsojille kuin ohjaajallekin. Samantyyppisen ratkaisun, toki myös perinteisen, voisi rakentaa kuplahalliin tai vaikkapa Vepsun harjoitushalliin monitoimiviheriön vieressä. Sisätilaan rakennettava esitys on toki aina myös vaativampi, eikä pelkkää ”buskista”.

Siis teltta, kuplahalli tai harjoitushalli. Jos ajatusleikkiä vielä jatkaa, niin tutkimalla saattaisi löytyä jokin muu näyttely- tai messukäyttöön tarkoitettu suht´koht edullinen tilapäinen ratkaisu. Kuten älykäs lukija huomaa, niin tässä pyritään vain rikkomaan piintyneitä konventioita.

Ajatusleikiksi ehdotan seuraavaa: Annie Mestariampuja sirkusteltassa!

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Voitaivan vapaasti ampua tässä esitetyt ajatukset alas ja esittää omasi kommenttiosuudessa. Vain sillä tavoin syntyy liikettä! Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tekniikan maailmankartalle

2005-04-20T06:58:00.000+03:00

Älyruudut ja muita innovaatioita Vaasasta

Sanoja: älyruutu, älylehti, monimedia, älylehtiteknologia, jalkapallorobotti, soccer robot, virtual keeper, virtuaalinen maalivahti

Älyruutu saattaa olla maailmanlaajuinen käänteentekevä innovaatio sekä printti- että sähköisen median alueella. Älyruutu muistuttaa mustavalkoista pikselikuvaa, joka painetaan lehteen tai periaatteessa mihin tahansa painokelpoiseen pintaan. Vaasassa toimiva UPC Print–kirjapaino kykenee toistaiseksi ainoana Suomessa valmistamaan tällaisia älylehtiä.

Kamerakännykän omistaja ottaa kuvan älyruudusta ja lähettää sen palveluntarjoajalle ja saa välittömästi paluuviestinä älyruudun sisältämän palvelun. Näin voidaan luoda vaikkapa jatkuvasti päivyttyvä sanoma- tai aikakausilehti.

Keksinnön takana on professori Caj Södergårdin johtama tutkijaryhmä, joka on kehittänyt älylehteä VTT:ssä kymmenen vuoden ajan. Käytännön kehitystyötä kirjapainossa on vetänyt vaasalainen toimitusjohtaja Sture Udd. Keksinnön kaupallistaminen ja tuotteistaminen on Soprano Oyj:n käsialaa.

-Älyruutujen avulla kerran kuussa painettu aikakauslehti voi tarjota lukijoilleen jatkuvasti päivitettävää aineistoa. Painotuotteista kasvaa monimedioita, joihin voidaan koko ajan syöttää uutta aineistoa. Oopperamainoksessa olevan älyruudun avulla voi tarkastaa vaikkapa oopperanäytöksen lippujen saatavuuden tai sanomalehden kriisiuutisoinnin yhteydessä voi olla älyruutu, joka ohjaa lukijan kriisin reaaliaikaiseen seurantatietoon, visioi UPC Printin toimitusjohtaja Sture Udd.

-Älyruudut ovat ilmoittajalle kokonaan uusi mahdollisuus, joka muokkaa aikakauslehdestä monimedian vaikkapa päivittäistavarakaupan käyttöön. Perinteinen staattinen mainos muuntuu samalla dynaamiseksi”, visioi puolestaan Soprano Oyj:n kustannusjohtaja Pekka Hyvärinen.

-Älyruutu muodostaa nopean ja hyödyntävän sillan painomedian, langattomuuden ja sähköisen median välille. Esimerkiksi markkinointiviestinnässä älyruutuja voidaan hyödyntää suoramainonnassa, jossa ne toimivat tehokkaina huomion vangitsijoina", tiivistää älyruudun innovaattori, VTT:n Informaatioteknologia ja Media -alueen professori Caj Södergård.

Kaikki osapuolet myöntävät, että älyruutujen mahdollisuuksista tunnetaan vasta murto-osa. Päivittyvää materiaalia voi olla myös kuva ja ääni. Älyruutu avaa käsittämättömän huikeat visiot tulevaisuuteen. Oikein toimien älyruuduista saattaa tulla maailmanlaajuinen kaupallinen tuote, joka toteutuessaan tuo toivottavasti työpaikkoja myös Vaasaan.

Kevään kuluessa valtaosa markkinoilla olevista puhelinmalleista kykenee avaamaan älyruutujen informaation. Ensimmäiset soveltuvat puhelinmallit ovat Nokian kamerakännykät 3550, 3560 ja uusi 6630. Valikoima laajenee koko ajan myös muiden valmistajien kamerapuhelimilla. Edellytyksenä on, että puhelin tukeutuu Symbian-alustaan.

Maailman ensimmäinen älylehti (pdf)
http://www.uusitoimisto.net/mediakortti.pdf
Älyruutu
http://www.julkaisija.com/uusinlehti.html
Kampanja.Net
http://www.kampanja.net/vtuoreet/85-559-7156.php
IT-Viikko – Älyruutu
http://www.itviikko.fi/uutiset/uutinen.asp?UutisID=65840

Virtual Keeper
Vaasan yliopisto esitteli kehittämäänsä Virtuaalista maalivahtia (Virtual Keeper) Tiedekeskus Heurekassa vuoden päivät. Heurekan näyttely päättyi 7. maaliskuuta tänä vuonna. Virtuaalinen maalivahti laskee konenäön avulla sitä kohti heitetyn pallon lehtoradan sekä -nopeuden ja pyrkii torjumaan pallon. Virtuaalinen maalivahti on kehitetty yliopiston teknillisen tiedekunnan automaation ryhmässä.

Maalivahtisimulaattori animoi videotykillä maalivahdin ja maalin kuvan valkokankaalle. Animoitu maalivahti pyrkii torjumaan pelaajan heittämän pallon. Simulaattori ilmoittaa muun muassa pallon lentonopeuden sekä esittää tilastoa nopeuksista. Virtuaalisen maalivahdin avulla voi harjoitella lähes mitä tahansa palloilulajia , ja sitä voi käyttää kaikilla tasoilla maalivahdin korvikkeena.

Virtual Keeper on keksitty ja kehitetty Vaasan yliopistossa, tuotantoautomaation osastolla. Professori Jarmo Alander ja tutkijalehtori Janne Koljonen keksivät sen Heurekan "Helppoa elämää - automaatio palveluksessanne"-näyttelyn yhdeksi kohteeksi edustamaan Vaasan yliopistoa. Näyttely oli esillä 20.3.2004-6.3.2005.

-Maalivahtisimulaattorin jatkojalosteille voisi löytyä urheilu- ja harrastetoiminnasta. Virtuaalinen maalivahti voitaisiin muuntaa sopivaksi mihin tahansa palloilulajiin, jossa on maalivahti. Näin ollen sitä voisi käyttää harjoittelussa ja harrastepalloilussa maalivahdin korvikkeena. Sen avulla voisi jopa mallintaa tulevan vastustajan maalivahdin ominaisuuksia, jolloin urheilujoukkue voisi harjoitella vastustajan maalivahtia vastaan pelaamista jo ennen ottelua ja saada näin etua vastustajaansa nähden, visioi Janne Koljonen.

Tiedoyhteisön jäsenet ovat yleensä huonoja markkinoimaan innovaatioitaan. Taidankin lähettää sähköpostissa tiedon tästä jutusta Wasalandian Hannu Hellmanille.

Ensi esittely
http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet04/maalis_6.html
Virtual Keeper
http://www.uwasa.fi/~jako/virtualkeeper/
Virtual Keeper Power Point 3esityksenä
http://www.uwasa.fi/~jako/virtualkeeper/Toimintaesittely.ppt
Heurekan sivu
http://www.heureka.fi/exhibitions/helppoaelamaa/b13a.html

Jalkapallorobotti
Vaasan ammattikorkeakolun tietotekniikan opiskelijoiden Botnia RoboCup Team sijoittui pienrobottien sarjassa kolmanneksi Saksassa jalkapllorobottien ”Open” cupissa. Vaasan ammattikorkeakoulun jalkapallorobotin suunnittelu aloitettiin kaksi vuotta sitten. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet ohjelmiston, elektroniikan ja mekaniikan. Käytetty tekniikka sisältää myös sulautettuja järjestelmiä.

Vaasalaisopiskelijat ovat valmistaneet myös kahdella ja kuudella jalalla käveleviä robotteja sekä pyörillä kulkevia robotteja. Vaasalaisessa innovaatiossa kattoon asetetun kameran välittämän kuvan perusteella tietokone paikantaa pelaajan ja ohjaa robottia radiotaajuudella. Kamera-tietokoneyhdistelmä tunnistaa ei robotit niiden päällä olevista väritunnuksista.

Jalkapallorobotit ovat kuuma aihae varsinkin Japanissa, missä Osakan robotticup kerää tuhansia vieraita. Hakusanoilla soccer robot löydät nopesti kuvia ja jopa rakennussarjoja.

Joko sytytti? Yhdistämällä Virtual Keeper eli virtuaalinen maalivahti ja vaasalaisten opiskelijoiden jalkapallorobotti, saadaan aikaan mekaanis-elektroninen jalkapalloottelu. Tulevaisuudessa tavallinen kenttäfutis voidaan siirtää sisätiloihin ja kustannussäästö on gigaluokkaa, ellei sitten nykyisenkaltaiset fanit pane hantiin.

Botnia RoboCup Team
http://robotics.puv.fi/botnia/
Saksan kilpailu
http://www.ais.fraunhofer.de/GO/2005/
RobotCup
http://www.robocup.org/02.html
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Kerromitä mieltä Sinä olet vaasalaisten keksintöjen ja kehitystyön mahdollisuuksista maailmalla. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Birra muuttaa

2005-04-18T07:07:00.000+03:00

Pankki lisää tilojaan katutasossa

Runsaat kolmekymmentä vuotta Kauppapuistikolla toiminut Birra, joutuu muuttamaan vuodenvaihteeseen mennessä. Pakkomuutto johtuu siitä, että Birran tilat on myyty naapuritalossa sijaitsevalle Kyrönmaan Osuuspankille.

Viimeistään syksyllä tiedämme aiheuttaako Birran muutto uusiin tiloihin ison rotaation vai sulautuuko muutto jo käynnissä olevaan rotaatioon. Nopeasti laskien kymmenkunta torin varrella tai läheisyydessä toimivaa yritystä muuttaa liikepaikkansa sijaintia. Mielenkiintoa tulevaan tuo Galleria Waasa, joka kertoo uusista suunnitelmistaan 24. huhtikuuta.

Minne Birra muuttaa?
Birran omistajan KPO:n toimitusjohtaja Martti Eurola, sanoo että Birra jatkaa toimintaansa Vaasassa uudessa paikassa kunhan sellainen löytyy. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä nykyinen Birra on tuotava yritys. Kaupungin keskustassa täytyy olla Birran kaltainen peruspubi.

Jos KPO ei jatka, niin on vain ajan kysymys koska tilalle tulee samaa konseptia hyödyntävä uusi yrittäjä. Tosin se voi tulla hyvinkin nopeasti kun tieto Birran muuttamisesta on julkistettu.

Pieni spekulaatio mahdollisesta uudesta toimipaikasta on toki aina paikallaan. Todennäköisin kuvio on sellainen, että jokin KPO:n kanssa läheisissä suhteissa oleva yritys muuttaa II kerrokseen tai muualle keskustaan. Tässä ajatusmallissa huomio kiinnittyy lähinnä pankkien ja vakuutuslaitosten toimitiloihin. Toki kysymykseen saattaa tulla myös K-ketjun piiriin kuuluva yritys, jonka tilat siirtyvät pahimmalle kilpailijalle.

HairStore
Free Records Shop lopettaa toimintansa ja tilalle tulee kansallinen HairStore-ketjun myymälä. Normaalien leikkuupalveluiden ohella kioskirakennuksessa tullaan myymään myös hiustenhoitotalvikeita kalliiseen hintaan. Jälkimmäinen lause johtuu kioskin tunnetusti korkeista vuokrista.

HairStore toimii myös netissä. Yritys haluaa profiloitua trrenditietoisten kaupunkilaisten nuorten naisten palvelupisteeksi. Yrityksen nettisivuilla on mm. keskustelualue ja rekisteröityneille asiakkaille tarkoitettu virtuaalisalonki, missä voi omaan kuvaan sijoittaa erilaisia kampauksia.
http://www.hairstore.com/

Miksi Free Record Shop epäonnistui?

Miksi Free Record Shop epäonnistui? Levykauppa keskellä kaupunkia on erinomainen ajatus. Pelkkä idea ei riitä. Ns. asiantuntija-arvion mukaan levykaupan epäonnistumiseen on neljä syytä, jotka jokainen voi laittaa omaan tärkeystäijärjestykseensä:

-Ruotsinkielinen materiaali puuttui tai oli heikkoa.
-Sortimentissa ei huomioitu paikallista makua
-Vetämään otettiin musiikkialan ammattilainen, ei markkinoinnin ammattilaista.
-Käynnistyi viivästyi toritöiden vuoksi.

Torin ympärillä vellovan huhumyllyn mukaan muutokset eivät jää tähän. Suuri mielenkiinto kohdistuu mm. siihen, mitä tekee K-ketju nyt kun Rewellissä avattu Sale on heittänyt taisteluhanskat kehään. Kiinnostava on myös Galleria Waasa. Joidenkin arvioiden mukaan gallerian suurin ongelma tällä hetkellä on selkeän toimintakonseptin puuttuminen.

-Mukana on aivan liian monta toimijaa, jotta selkeä yhteinen toimintakonsepti löytyisi ilman suurta tuskaa, sanoo tuntemattomana esiintyvä , mutta galleriaa läheltä seurannut markkinoinnin ammattilainen.

Mikolan Galleria
Veteraanitaiteilija Nandor Mikola (93) avaa ensiviikon keskiviikkona oman gallerian osoitteessa Raastuvankatu 21. Ennakkotietojen mukaan galleriassa on kaupan taiteilijan omia töitä nykyajalta mutta myös varhaisemmalta kaudelta. Galleriaan on tarkoitus kytkeä myös kuvataiteen opetusta. Valitettavasti vain on niin, että ei yksi galleria kulttuuripääkaupunkia tee. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko Vaasan taide-elämän kummisedät, asianajat Pekka Lind ja Vesa Niinikangas mukana galleriahankkeessa.

Vaasasta puuttuu edelleen korkeatasoinen taidegalleria. Nykyisethän ovat lähinnä printtikamaa myyviä kehystysliikkeitä, jotka palvelevat opiskelijaboxien sisustajia.

Näköispatsas haloo
Tulevan kesän matkailusesonkia ajatellen on tärkeätä että ainakin ulospäin kaikki näyttää hyvältä. Väännön voi aloittaa sitten uudelleen kun matkailusesonki on päättynyt.

Sitä ennen on edessä kuitenkin vielä yksi suuri haloo. Sen tulee synnyttämään Hovioikeudenpuistikolle Floran päivään mennessä pystytettävät patsaat. Ennustus ei perustu patsaiden esteettisten ominaisuuksien tuntemiseen ennakolta, vaan vaasalaisten tuntemiseen vanhastaan.

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerromitä mieltä Sinä olet pankkien toiminnasta katutasossa. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Hauen kutu

2005-04-15T07:08:00.000+03:00

Nouseeko hauki viikonvaihteessa Öjeniin?

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa ja säätila kehittyy suopeasti, saattaa hauki nousta Öjenin kutupuroon jo viikonvaihteessa. Todennäköisempi vaihtoehto on kuun vaihde. Hauki kutee noin puolitoista viikkoa, joten tämän luonnonilmiön seuraajan on oltava tarkkana.

Öjenin kutupuro ja -lammikot sijaitsevan Öjenin luontopolun välittömässä läheisyydessä. Löydät paikalle kun ajat Sundomiin päin ja jätät autosi
parkkipaikalle, missä on iNFO taulu ja kaupungin karttoja. Pysäköintialue on Vaasasta tullessa tien oikealla puolella.

Auto on ehdottomasti jätettävä pysäköintipaikalle, sillä tie on yksityinen ja kapea. Tienvarteen pysäköidyt autot haittaavat paikallisten ihmisten
liikkumista. Kävelymatkaa kertyy noin 2 kilometriä sivu. Puro ja vähän kauempana tiestä olevat lammet löytyvät kun jatkat matkaa suoraan
Nikolainmutkan tienhaarasta noin 20 metriä, tien vasemmalla puolella.

Hauen kutu
Hauen kutu on erikoinen luonnonnäytelmä. Voit samalla kertaa nähdä kymmenittäin suurikokoisia haukia polskimassa pienellä alueella. Hauki
on kiihkoissaan kutuaikana eikä ihmisen läheisyydestä juuri piittaa. Vaikka kutuhauen pyydystäminen on helppoa, se ei kuitenkaan ole
sallittua. Luonnonystävä jättää kutevan hauen rauhaan. Hauki kutee Lappia lukuun ottamatta huhti-toukokuun vaihteessa alkavalla
kutukaudella rantojen läheisyydessä ja tulvarannoilla, johon vesi on päässyt jäiden lähdön seurauksena.

Meressä hauki kutee purojen tai jokien suistoissa, makeassa vedessä. Täällä Merenkurkussa hauki pyrkii fladoihin ja glo-järviin puroja ja jokia pitkin. Hauki etsiytyy paikoille, joissa poikasille on ravintoa eli eläinplanktonia ja muita pohjaeläimiä. Hauen kutu kestää noin yksi ja puoli viikkoa riippuen veden lämpötilasta. Veden kutulämpötila on +5 astetta ja enemmän. Kalastajille Yrjön päivä on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa merkkinä ahvenen kudun alkamisesta, etelämpänä perimätiedon mukaan Yrjön päivältä alkaa hauen kutu.

”Haukikoiras saavuttaa sukukypsyyden jo 2 vuoden iässä paikoitellen jopa yhden vuoden iässä. Naaras taasen 3 vuoden- tai paikoitellen 2 vuoden iässä. Tähän vaikuttaa haukikantojen kasvun nopeus. Mitä nopeampi kasvu on sitä nopeammin hauet saavuttavat sukukypsyyden. Kun hauki on valmis kutemaan on sen ruumiissa n.17 % mätiä. Naaras ei laske kaikkea mätiä kerralla, vaan säästää sitä ja laskee moneen eri kohtaan. Se ei kauaa viivy yhdessä kohtaa vaan vaihtaa kohtaa nopeasti. Hauen mäti tarttuu pohjakasvustoon”

Kalassa.Net
http://www.kalassa.net/artikkelit/kalat/hauki.shtml

Hauen lisäksi Vaasan kaupungin alueella voi seurata myös ahvenen ja särjen kutua. Kutupaikat ovat yleensä paikallisia ”salaisuuksia”
kuturauhan säilyttämiseksi. Valistunut luonnonystävä ymmärtää asian ja tyytyy seuraamaan luonnonnäytelmää katseluetäisyydeltä. Tunnettuja
vaasalaisia kutupuroja ovat

-Verkbäcken joka laskee Västervikin Vikenistä mereen Huvilatien ali. Puron suu on lähellä Huvilatietä parin huvilan välissä.
-Gerbynniemen Haukinevan puro. Laskee Solaraarentien ali.
- Sundomin Långskäretiin – Saukkorantaan menevän tien se kohta kun ensimmäiseksi näet meren lahden. Tien vasemmalla puolella on pieni lampijohon hauki nousee maantien ali menevän rummun kautta. Maantieltä päässe suoraan seuraamaan polskintaa.
-Onkilahden Putusillallan altakin yrittää kala Pukinjärjeen ja ylemmäs kutemaan.
-Björkön Svedjehamnista lähtevän luotopolun alussa on huikeita ahvenen kutupuroja.

Tapio Osalan kotisivulla Luontosivu-osiossa on kuvia ja juttuja
aikaisemmista kuduista. Sivulla on myös printattava Öjenin kartta.
http://www.tapioosala.com/

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerro muillekin jos tiedät muita kutupaikkoja. Jos lainaat tältä sivulta, niinmuista mainita lähde. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tietoa Leifistä

2005-04-14T09:22:00.000+03:00

Kari Kaijanaho kirjoittaa Leif Färdigistä

Jos olet kiinnostunut vaasalaisesta kirjailija Leif Färdigistä, niin luen mitä Leifin hyvin tuntenut koulukaveri Kari Kaijanaho kirjoittaa. Kirjoitus on ymmärtävä ja hieno muistelu tästä erikoislaatuisesta ihmisestä. Karin kirjoitus on kommenttiosuudessa.

Kari Kaijanaho muistelee
Leif Färding

Tervetuloa vieras

2005-04-13T06:58:00.000+03:00

Kaikki perustuu vastavuoroisuuteen

Perustin tämän sivuston tämän vuoden helmikuun ensimmäisenä päivänä, koska en löytänyt netistä sivustoa, jolla olisi keskitetysti kaikki vaasalaisuuteen ja Vaasaan liittyvät linkit samalla sivulla yrityksiä lukuun ottamatta. Nehän ovat melko hyvin löydettävissä kaupallisten portaalien kautta.

Naivi ajatukseni oli, että saan apua muilta vaasalaisilta, jotka ovat kiinnostuneita omasta kotikaupungistaan. Lähetin runsaat 70 sähköpostia sivujen haltijoille, joiden linkki ovat tällä sivulla ja pyysin heitä vastaavasta linkkaaman tämän sivun omalla sivullaan. Kuusi sivua on tähän mennessä laittanut vaasalaisia-sivun linkin omalle sivulleen. Hiukan nureksun tulosta, sillä lokista näen, että joidenkin sivujen asiakasvirta on saanut tältä sivulta lisää virtaa.

Tunnettuus haaveena
Jokainen sivun ylläpitäjä haluaa mahdollisimman paljon kävijöitä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on olemassa lukuisa joukko hyväksyttyjä ja vähemmän hyväksyttyjä konsteja, esimerkiksi sivun ”submittaminen” hakukoneisiin, hakukoneiden huijaaminen, linkkien levittäminen linkkikokoelmiin, keskustelupalstoille ja niin edelleen. Olen ottanut ne kaikki käyttööni.

Menestys on ollut vain kohtalainen. Tähän mennessä (12.huhtikuuta klo. 8.00) sivulaskuri on pyörähtänyt 10 460 kertaa ja lokin mukaan sivustossa on käynyt 3674 uniikkivierasta, joista siis pieni osa muodostaa tämän sivuston päivittäisen kävijämäärän, mistä olen kovasti kiitollinen. Kokemus on ollut sen verran myönteinen, että harrastusta kannattaa jatkaa. Lokin mukaan sivusto kasvaa orgaanisesti ja tasaisen vauhdin periaatteella sivuston kävijälaskuri on vuoden lopussa pyörähtänyt noin 70 000-80 000 kertaa.

Suuri ongelma on edelleen tunnettuuden lisääminen. Esimerkiksi Vasabladet ja Pohjalainen ovat saaneet tältä sivulta uutisidean, mutta eivät tietenkään ole maininneet uutisessaan lähdettä.

Kari A. Hintikka
Kysyin sivustosta mielipidettä Kari A. Hintikalta. Kari on Suomen arvostetuin verkkoasiantuntija. Kysyin häneltä mm., mitä seurauksia olisi siitä, jos kaikki tällä sivulla olevat linkit linkkaisivat toinen toisensa suureksi vaasalaiseksi superverkoksi. Hintikan vastauksen ydin on tässä:

-Yksi tällainen kerrannaisvaikutus voisi olla, että vaasalaiset tietäisivät asioita aiempaa nopeammin. Otetaan esimerkiksi liikenneonnettomuus tai muu liikennettä haittaava tekijä, kuten kaatunut puu. Jos osakin vaasalaisista raportoisi nopeasti, niin se helpottaisi myös liikennettä. tai jos jossain on esimerkiksi erittäin halpa bensatarjous, niin tieto siitä leviäisi nopeammin ja kuluttajat hyötyisivät enemmän. Ennemmin tai myöhemmin blogiin liittyy myös mobiililaitteet.

Tällaisen palvelun aikaansaaminen edellyttäisi tämän sivuston kaupallistamista ja ylläpidon kokopäiväisyyttä, jonka Hintikka myös mainitsee s-postissaaan. Kari A. Hintikka suosittelee lukemaan Albert-László Barabasin teos Linkit – verkostojen uusi teoria, Terra Cognita 2002. Siinä käydään lävitse laajasti verkostojen ilmiöitä, vaikutuksia ja seurauksia sekä tutustumaan Wikipediassa olevaan artikkeliin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoteoria

Osa Kari H:n mainitsemista ideoista on jo käytössä, esimerkiksi ilmainen kuvablogi, jonne on mahdollista nopeasti downloudata uutiskuvia jos Vaasassa jotain merkittävää tapahtuu. Sivulla olevat kuvat eivät toistaiseksi vielä ole ”uutiskuvia”, ehkä onneksi, sillä ”uutinen” on yleensä aina ikävä uutinen. Kuvablogin osoite on tässä: http://www.vaasalaisia.myphotoalbum.com.

Houkuttavuus
Lokin uniikkivieraita ja vierailuaikoja tutkimalla huomaa nopeasti, että vierailuajat vaihtelevat suuresti. 70,1 % prosenttia vierailijoista viipyy sivulla 0-30 sekuntia. Tässä ajassa heidät pitäisi siis vakuuttaa sivun kiinnostavuudesta, vai pitäisikö? Tämän sivuston käyttäjistä 23,2 % viipyy sivulla 2 minuutista 15 minuuttiin ja noin 3,9 prosenttia 15-30 minuuttiin. Karkeasti ottaen ¼ kävijöistä on todella kiinnostunut sivuista.

Tulisiko houkuttelevuutta lisätä grafiikalla, erilaisilla linkeillä vain juttujen painopistettä muuttamalla? Siihen antaa taas vastauksen kun tutkii millä hakusanoilla vaasalaisia sivuille on tultu. Ehdoton ykkönen hakusanoissa on vaasalaisia eli 20,8 %, seuraavaksi eniten sivuille on tultu hakusanojen marika fingerroos perässä. Miten tämän tulisi tulkita ja mikä painoarvo Marikalle tulisi antaa?

Näitä ja monia muita asioita pohdin päivittäin. Toistaiseksi koen sivuston tärkeimmäksi funktioksi linkit. Vastaavaa linkkikokoelmaa et löydä muualta ja seuraavaksi vasta tekstin. Tämän sivuston linkkikokoelmasta on erittäin suuri hyöty kouluopetuksessa sekä kaikenlaisessa kotiseutuun liittyvässä tietojen etsinnässä. Jos tämä houkuttelee sivuille päivittäin yli 100 vaasalaista, niin kuin tekee, on sivun olemassaolo perusteltu.

Tästä eteenpäin
Nyt siis pitäisi osata päättää jatkosta. Mahdollisuuksia on kaksi: ryhtyä yksin tai yhdessä kiinnostuneiden kanssa kaupallistamaan sivustoa nopeuden, päivittäistarjousten, päivän puheenaiheen ja mobiilipalveluiden suuntaan tai sitten säilyttää sivusto nykyisenkaltaisena ja amatöörimäisenä. Jälkimmäinen houkuttaa kovasti, sillä se sisältää enemmän vapauksia kuin kaupallinen sivusto. Toisaalta kaupallisuuskin kiinnostaa, sillä lähitulevaisuus avaa aivan uudentyyppisiä palveluja. Aika näyttää.

Mutta sitä ennen: Jos huomaat että oma sivustosi linkki on tällä sivulla, niin lisää tämä sivu oman sivusi linkkilistaan. Kerro minulle sähköpostilla jos löydät mielenkiintoisia vaasalaisia sivuja, jotka eivät vielä ole linkkilistalla. Kerro myös, mitä mieltä olet sivustosta niin osaan kehittää sitä edelleen.

Vaasalainen
Ainakin vielä toistaiseksi anonyymi

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerromitä mieltä Sinä olet tällaisesta kaupunkiblogista ja miten sitä voisi kehittää. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kaupunginrannan suunnittelu

2005-04-11T07:52:00.000+03:00

Kansalaisen mielipiteitä kaivataan

Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka haluaa, että vaasalaiset osallistuisivat kaupunginrannan suunnitteluun. Suunniteltava alue käsittää Academillin ja Kuntsin taidemuseon ympäristön mutta voi ulottua jopa Yliopistonrannasta Kalarantaan.

Kaupunkilaisilla on aikaa kahdesta kolmeen viikkoa tehdä omat ehdotuksensa. Alueelle järjestetään arkkitehtikilpailu.

-Sitten kun kilpailu on julistettu ja voittaja valittu, on enää turha esittää ideoita, sanoo Lonka. Tällainen ”pissisukassa” toimintamalli saattaa olla hyvinkin toimiva tässä tapauksessa.

Paraatiovi Vaasalle
Hiukan kyllä ihmettelen kiirettä kohdistaa suunnittelukilpailu näinkin tarkkaan rajatulle alueelle kun suunnittelun tulisi ulottaa rantaviivalle, joka alkaa Gerbyn Lahdenperukasta ja päättyy Suvilahden Patterinniemelle tai ns. ”Kuolleen miehen” saaren kohdalle saakka.

Yhtenä syynä saattaa olla kiire päästä eroon kiusallisiksi muodostuneita siiloista. Jos voittanut suunnitelma sisältää siilojen purkamisen, niin purkaminen voidaan antaa yksityiselle yritykselle, joka saa vastineeksi rakennusoikeutta Marianpuistosta. Näin kaupunki säästäisi huomattavia summia.

Jos edellä kerrottu on yhtenä pontimena nyt esitettyyn kiiruuseen, niin voi vain toivoa että Marianpuiston rakentaminen tapahtuu todella tarkkojen suunnitelmien mukaan.

Siilot nurin
Kannatan ajatusta, että puretaan ja purkujäte käytetään kaupunginlahden ja rannan uudelleen muotoiluun. Siilojen tilalle ehdotan korkeatasoista vanhaan rakennuskantaan hyvin sopivaa kovanrahan asuinrakennusta, Tietysti kysymykseen voi tulla myös konttori ja studiotiloja sisältävä rakennus. Rakennuksen ulkoasua leimaa ”riippuvat puutarhat” tyyppinen parvekeratkaisu, joka antaa leimansa koko rakennukselle ja rannalle.

Purkujätteellä täytetään ensisijaisesti ranta-aluetta ja otetaan lisämaata mereltä. Osa purkujätteestä käytetään tapahtumatorin rakentamiseen Kuntsin nykytaiteen museon edustalle. Tapahtumatorista tulee keskeinen paikka erilaisille ”Silakka ja siikamarkkinoille” mutta myös performansseille ja taidenäyttelyille. Tapahtumatorin pinnoitus perustuu laatoitukselle ja se mahdollistaa myös ”toritanssit”.

Torin reunaan tulee venepaikkoja vieraileville suurikokoisille huviveneille. Itse lahdelle sopisi uiva talviuinti- ja saunarakennus, jonka toiminta ulottuisi myös merenpinnan alapuolelle. Lisäksi lahdelle tulisi useita pistolaitureita paikallisia- ja vierasveneitä varten.

Nykyisen kelluvan venetaxiaseman paikalle kiinteä rakennus, missä on wc, odotushuone ja mahdollisesti kioski ja pieni merenpuoleinen terassi.

Silta Yliopistonrantaan
Siltahankkeeseen suhtaudun erittäin suurella varauksella. Päällimmäisenä on huoli siitä, että onko tuulisella sillalla käyttöä ympäri vuoden. Ehdotukseni on että rantaviivaa noudattamaan rakennetaan pyörä- ja kävelytie joka ylittää lahden sen kapeimmalta kohdalta eli Sähkön alueella olevasta kärjestä kohtisuoraan yliopiston puolelle.

Kultahammasrannikko
Hammastenkiristelyn uhallakin rakentaisin kaupunginrannan vaasalaiseksi kultahammasrannikoksi Academillin ja Strampenin välille. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle tulisi kalliitta asuinrakennuksia. Palosaaren sillan kupeeseen nykyisten veneiden myyntipisteiden kohdalle esitän uivaa venenäyttelyä ja näyttely- ja kongressitiloja. Esillä voi olla myös sukellusvälineitä sekä futuristinen huone, missä on esillä viimeisintä navigaatio- ja paikannustekniikkaa sekä tulevaisuuden mobiletekniikkaa. Kysymykseen voisi tulla myös Technobotnian ”näyteikkuna”.

Marian puisto
Marian puistoon esitän rakennettavaksi kolmeen riviin pengermäisiä asuinkerrostaloja, joiden kerroskorkeudet ovat kolme, viisi ja seitsemän kerosta. Rantakadun ja talojen takaosan väliin, jos mahtuu, tavallista jalkakäytävää leveämpi vyöhyke puurivistölle. Academillin edessä olevat elevaattoritornit rauhoittaisin pelkästään museoitavaksi,

Kalaranta
Jos Academillin puoli on ”kultahammasrannikko” niin Kalarannan puoli on tarkoitettu tavalliselle rahvaalle. Nykyisen rantamakasiinin paikalle uusi, paremmin ympäristöön sopiva rakennus, jonne tulee tilat ravintolalle, vuokrattavia kokoustiloja ja tilat suoramyynnille eli jonkinlainen pienimuotoinen maalaistori. Rantaan olisi saatava myös toinen alus ympärivuotista ravintolatoimintaa varten. Aluksen paikka olisi ns. luiskan vieressä olevan laiturin, entisen m/s Böljanin paikalla.

Vaskiluodon sillapenkereen reunaan Sundominlahden puolle kevyenliikenteen väylä, joka noudattelee rantaviivaa. Väylä aina Sundomin sillalle saakka. Väylä varteen puita.

Älä hullua yllytä

-Strampenin edustalle, nykyiselle kirppisalueelle, maan korkeatasoisin minigolfrata. Kirppis siirtyisi tietysti Kuntsin edustalla olevalle tapahtumatorille.

-Silta Yliopistonrantaan rakennetaan elevaattoritornien ja Pohjanmaan Museon väliseltä alueelta mutta siitä tehdään läpinäkyvä, lämmitetty tunneli.

-Sundominlahdelle tuodaan jostakin ent. sis. maasta majakkalaiva, joka valaisee öisin kaupungin rantoja.

Tässä minun vastaukseni apulaiskaupunginjohtaja Heikki Longan pyyntöön. Jos kynnys esittää omia ideoita suoraan Heikki Longalle on liian korkea, esitä ne täällä. Toimitan ideat edeleen asianosaisille.

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Kerromitä mieltä Sinä olet kaupunginrannasta. Mitä siellä pitäisi olla?. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Marika ja Jennifer

2005-04-08T22:30:00.000+03:00

Fingerroos hävisi jo startissa

Vaasalainen Marika Fingerroos aikoo asentaa webbikameran makuuhuoneeseensa. Marika on valitettavan myöhässä. Maailman tunnetuin camgirl on edelleen Jennifer Rigley, joka lähes ensimmäisenä tyttönä asensi julkista kuvaa lähettävän kameran makuuhuoneeseensa vuonna 1996.

Now the dotcom boom is finally dead...
Jonathan, New York

Millainen typy?
24-vuotis Jari virnistää ja puistaa päätään kuullessaan nimen Marika Fingerroos. Jari ei itse tunne Marikaa, mutta osaa kertoa kaveristaan.

-Marika tunki kapakassa kaverini päälle ja yritti iskeä kaikin tavoin. Kaverin oli pakko käyttää voimasanoja ennen kuin typy tajusi lähteä vetämään. Tämä on toistunut monen muunkin kundin kohdalla. Marika on kovin päällekäypä ja etenee oman suunnitelmansa mukaan kuin juna muista piittaamatta.

Marika ja webbikamera
Viimeisin uutinen kohukaunottaresta kertoo, että hän aikoo asentaa nettikameran Vaasassa sijaitsevan asuntonsa makuuhuoneeseen. Kamera lähettää onlinestreamina kuvaa kaikille kiinnostuneille. Idean kamerasta Marika sai Ilta-Sanomien (6.4) mukaan maailmalla erittäin suositusta Big Brother tv-sarjasta, missä piilokameroiden avulla seurataan talossa asuvien elämää.

Valitettavasti Marika on kovasti jälkijunassa tässäkin asiassa. Yksityisasunnossa asuvien elämää seuraava webbikamera on jo lähes 10-vuotta vanha juttu. Virtuaalimaailman tunnetuin camgirl oli, ja on yhä, Jennifer Rigley. Jennifer aloitti julkisen elämänsä asennuttamalla kotitoimistoonsa, olohuoneeseensa ja makuuhuoneeseensa kameran vuonna 1996. Jennistä tuli hetkellä maailmanjulkkis vaikka ei blondi olekaan.

Jennin JenniCam-sivustoa seurattiin vuorokauden jokaisena sekuntina ja nettiin ilmestyi kymmenittäin sivuja, jotka sisältivät kuvakaappauksia Jennin elämästä ja muita fanisivuja. Jennin-ilmiöstä kirjoitettiin esseita ja uutisia. Ilmiö oli syntynyt. Jennin esimerkin innoittamana nettiin alkoi tulla muitakin camgirlsejä eli kameratyttöjä, jotka paljastivat enemmän kuin Jenni, mutta eivät päässeet lähellekään Jenni Rigleyn suosiosta.

Miksi sitten Jennistä tuli maailmankuulu. Happamin netistä löytämäni kommentti sanoo asian näin:

”A lot of people think that Jennicam was the first webcam on the net. She was online pretty early, but certainly not the first. The only reason she became so popular is that she pissed in the nude on the cam. What a joke.”

Julkinen Jenni
Jenni aloitti julkisen elämänsä vuonna 1996 noin 20. vuotiaana. Jennin kamerat herättivät suunnattomasti huomiota. Parhaimmillaan JenniCam kotisivulla kävi 100 miljoonaa tirikistelijää viikossa. Jenni sulki kameransa 3/12/03. Yahoo Newsin mukaan todellinen syy oli siinä, että Pay Pal-yhtiö sulki kameran, koska "the frontal nudity on her Web site violates the company's acceptable use policy".

There was a young lady called Jenny
Who displayed all her charms which were many
But PayPal declined
To show her behind
And she ended up without a penny

Tapaus oli niin suuri uutinen, että jopa BBC julkaisi asiasta pitkän artikkelin. Artikkelissa todettiin lohduttomasti, että yksi tärkeä aikakausi on lopullisesti saatettu hautaan. Googlella tehty haku sanoilla Jennifer Rigley tuo 37 200 osumaa kun taas haku sanoilla Marika Finggerroos tuo 221 osumaa. Se ei ole paljon.

Julkinen Marika
Fingerroosin ura perustuu julkishakuisuuteen ja ns. suuren yleisön sensaationnälkään sekä tietysti roskalehdistön myyntijippoihin. Tällainen julkisuus on yleensä lyhytaikainen. Aivan ilmeisesti näin on käymässä myös Marikan kohdalla. Hiipuva julkisuus edellyttää entistäkin ”kovempia” jippoja. Jos webbikamera makuuhuoneessa ei riitä näkyvyyden takaamiseen, niin ainahan kameran voi asentaa saunaan tai wc-pöntön pohjalle.

Marikan kotisivua tutkimalla selviää nopeasti kuka luuraa kaapista. Kysymys on kyynisestä rahastuksesta. Marika Fingerroosista tuli valtakunnanjulkkis kerrottuaan toimittajille, että oli Vesa Keskisen ”salarakas”. Salarakas on synonyymi vanhankansan käyttämille sanoille hutsu ja vastaavat. Voit itse vakuuttua Marikan taustatiimistä klikkaamalla Marikan ns.kotisivun linkkejä. Ne johtavat ns. sylttytehtaalle.

Marikan kotisivu
http://www.marikafingerroos.fi/

Googleta lisää sanoilla ”Marika Fingerroos”

Todellisuus on taruakin ihmeellisempää. Lue silminnäkijäkuvaus Seiska-lehden 13-vuotissynttäreiltä. Ei edes Benny Hill olisi pystynyt keksimään mitään tällaista.
Seiskan synttärit

Hennuli on sitä mieltä, että Suomen kansalla on oikeus nähdä se sama minkä hän on jo näyttänyt salarakastouhuiluissa Vesalle.
Hemuli Marikasta

Miksi Marika haluaa julkisuuteen?
Marikan tulot

Googleta lisää sanoilla Jennifer Rigley ja jennicam

Jennifer Rigley
Jennifer

BBC Jennistä
Aikakauden loppu
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Kerromitä mieltä Sinä olet webbikameran käytöstä makuuhuoneessa. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kuka nostaisi

2005-04-07T09:24:00.000+03:00

niin sanotun ”kissan” pöydälle

Tämän päivän Pohjalaisessa on Seppo Nurmen kirjoittama erinomainen artikkeli Vaasan kaupungin toimistotilojen ylikapasiteetista ja kaupungin liikehuoneustojen korkeista vuokrista. Artikkelissa sohaustaan myös Airpor Parkia ja siinä samassa myös kaupungin virkamiesjohtoa.

Artikkelin mukaan toimistotilojen vajaakäyttöaste kaupungissa on 7,2 prosenttia eli tyhjää tilaa löytyy n.18.000 neliömetriä. Mielenkiintoinen on myös tieto ydinkeskustan liiketilojen neliövuokrista. Niistä saa maksaa n. 20-50 euroa kuukaudessa kun korttelin päässä vuokra on ”enää” 9-18 euroa neliöltä

Mitä todella tapahtuu?
Mielenkiintoisinta Nurmen artikkelissa oli kuitenkin kaksi, lähes sivulauseen asemassa, olevaa kohtaa…

”paine ydinkeskustan liikehuoneustoja kohtaan kasvaa sitäkin kautta, että monet Kivihaan ja Klemettilän uusista liiketalohankkeista on pistetty jäihin tai ne odottavat edelleen kaavan valmistumista”

ja

”Olemme nyt tässä, koska Airport Parkiin rakennetut teknologiatalot imaisivat sisäänsä lähinnä vain vaasalaisia yrityksiä... tarkoitushan oli lentokentän läheiselle alueelle saada uusia yrittäjiä muualta Suomesta ja jopa maailmalta.”

Auttaisiko selitys?
Vaikka kysymys on pitkältä yksityisestä yrittäjyydestä, on Vaasan kaupunki kaulaansa myöden, no niin, mukana. Nyt olisi kaupungin kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäellä jälleen selityksen paikka. Tällä kertaa ei pelkkä sanahelinä enää riitä.

Kysymys lienee siitä että keskeiset virkamiehet ovat loitontuneet liian etäälle reaalimaailmasta. Yhtenä osoituksena tästä on kulttuuritoimijoiden pähkähullu idea Vaasasta EU:n kulttuuripääkaupunkina.

Toinen vakavampi merkki lienee se, että Vaasan tekninen apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka on muuttanut pois keskusjohdon kuolemansyleilystä lähemmäksi arkista työtä tekeviä työtovereitaan.

Longan lisurista on myös juttu päivän Pohjalaisessa. Jutussa kiintyy huomio lauseeseen:

"-Vaasa on kamalan vanha organisaatio. Täällä on vahvoja voimia, jotka vielä eivät ole heränneet uuteen tietoisuuteen.”.

Hälytyskellojen pitäisi jo soida. Vaasan kaupungin organisaatiossa ja organisaation sisäisessä elämässä on jotain vialla. Kysymys on varmasti ns. henkilökemiasta, mutta myös erilaisista intresseistä, joista oma henkilökohtainen intressi ei aina ole sopusoinnussa kilpailevien intressien kanssa, vaasalaisten edusta nyt puhumattakaan.

Kaupungin johdon sisälle on ilmeisesti rakentunut monimutkainen kilpailu- ja riippuvuusjärjestelmä, jonka hoitamiseen kuluu valtavasti energiaa. Tätä ei helpota yhtään Vaasan kunnalliselämälle luonteenomainen kunnallisnepotismi eli sukulaisten ja sukuryhmien suosiminen ja keskeinen kilpailu.

Ns. tavallinen kuntalainen, kuten nimimerkki ”vaasalainen” voi vain ihmetellä menoa.

Voit lähettää aiheesta myös anonyymiviestin, joka kadottaa lähettäjätiedot 100 prosentin varmuudella. Kirjoita osoitekenttään osoiteeksi: wanha@vaasalainen.com ja lähettäjän paikalle vaikka: anonyymi@anonyymi.com
Anonyymisti
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Vaasan parhaat

2005-04-06T12:24:00.000+03:00

liikepaikat ovat vakuutusyhtiöillä ja pankeilla

Vakuutusyhtiöllä ja pankeilla on Vaasan parhaat liikepaikat. Näiden operatiivinen toiminta ei enää edellytä näkyvyyttä katutasossa. Vastuullinen toimija antaa katutason tilat näkyvyyttä vaativalle liiketoiminnalle ja siirtyy II kerrokseen.

Perheessämme on minun lisäkseni vaimo ja kaksi lukioikäistä lasta. Kävimme ensimmäisen kerran yhdessä vakuutuslaitoksen katutason konttorilla melko pian tutustumisemme jälkeen lähes 20. vuotta sitten ja otimme henk-i ja kotivakuutuksen. Lasten syntymän jälkeen otimme lapsille tarvittavat vakuutukset. Lapsista toinen sairasteli vauvaikäisenä jonkin verran, joten vakuutusyhtiön konttoriin oli asiaa muutaman kerran. Lasten vartuttua otimme jatkuvan matkavakuutuksen ja varallisuuden parantuessa tarvittavat autovakuutukset sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutukset. Kuluneiden 17 vuoden aikana olemme käyneet vakuutusyhtiön konttorissa ehkä kolmekymmentä kertaa.

Tiedustelu lähiympäristössä antaa samanlaisia tuloksia. Hyvin harvalla on asiaa vakuutusyhtiöön kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa, jos sitäkään. Raha-asiat hoidetaan päätteellä. Pankissa nyt tulee käytyä muutaman kerran vuodessa mutta pääasiassa pankkiasiatkin hoituvat päätteeltä. Poikkeuksen tekevät seniorikansalaiset, joita varten jonkinlainen palvelupiste katutasossa tarvitaan, ainakin vielä liikuntakykyisen väestön elinaikana.

En lähde tässä ideoimaan, mitä kaikkea Vaasassa voitaisiin katutasoon vapautuviin tiloihin perustaa. Jätän sen ilon asiantuntijoille. Olen kuitenkin tässä suhteessa jyrkkä. Vastuullinen toimija jättää tilaa paremmin katutasoon sopiville yrityksille.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.Kerro mitä mieltä Sinä olet vakuutuslaitosten ja pankkien toiminnasta katutasossa. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Laske kulutus

2005-04-05T07:10:00.000+03:00

Vaasan Sähkön nettisivulla on laskureita

Vaasan Sähkön nettisivut ovat hyvä esimerkki nettiajan palvelukonseptista. Verkkohteyden omistava säästää aikaa ja rahaa, jos niin haluaa. Sivuilla on runsaasti kuluttajan kannalta mielenkiintoisia palveluja. Tässä poimitaan tarjonnasta kaksi: Eurolaskuri ja Sähkötohtori.

Eurolaskurin avulla voit nopeasti laskea kodin sähkölaitteiden kuukausikustannuksia euroina. Merkitse vasemmalla olevaan soluun sähkölaitteen käyttöaika. Eurolaskuri laskee, mitä laitteen käyttö maksaa kuukaudessa. Näet summan euroina ja markkoina.

Laskenta perustuu laitteiden keskimääräiseen kulutukseen. Sähkön kilowattitunnin hintana on käytetty 0,07 euroa. Hinta sisältää sähkön myynnin, siirron ja verot.

Huomaa, että käyttöaikoja kysytään eri tavoin esim. kuinka monta tuntia päivässä, kuinka monta kertaa viikossa tai kuinka monta kertaa kuukaudessa. Eurolaskimen löydät kun klikkaat vasemmassa reunassa olevaa Sähkö linkkiä ja edelleen linkkiä
Eurolaskuri.

Sähkötohtori
Vastaamalla kysymyksiin saat arvion kotitalouden sähkönkulutuksesta. Laskennassa on käytetty sähkön hintana 6,98 senttiä/ kWh. Se sisältää energian siirron ja sähköveron. Sähkölaskussa oleva kiinteä perusmaksu ei ole laskelmassa mukana. Sähkötohtorin nettitesti on suuntaa antava. Kulutuserot eri kotitalouksissa voivat olla suuria. Sähkötohtorin löydät kun klikkaat vasemmassa reunassa olevaa Sähkö linkkiä ja edelleen linkkiä Sähkötohtori.
Sähkötohtori

Säästä sähköä
Noin kolmannes kodin energiankulutuksesta aiheutuu sähkölaitteista ja valaistuksesta. Kodin sähkönkulutuksesta suurin osa kuluu valaistukseen sekä ruoan säilytykseen ja valmistukseen. Viihde-elektroniikan sekä pyykin- ja astianpesukoneiden osuudet ovat pienempiä.. Suomen Luonnonsuojeluliiton nettisivulla on hyvät ohjeet, miten säästää sähköä kotitalouksissa.
Suomen luonnonsuojeluliitto

Meidän Talo
Ruoanlaitossa voi säästää sähköä yllättävän monin tavoin, joista useat ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi mutkikkaita toimia. Säästössä ei kuitenkaan kannata mennä niin pitkälle, että siitä tulee paineita, tai se muuttuu itsetarkoitukseksi.
Meidän Talo

Älä lotraa
Nyt noin viidesosa maailman ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa luonnonvaroista. Me kuulumme tuohon hyväosaisten joukkoon. Mitä voisimme tehdä No, esimerkiksi äyttöveden lämmittäminen imaisee noin kolmasosan asuinkiinteistön lämmön kulutuksesta. Nelihenkinen perhe pistää päivässä menemään kymmenen markkaa pelkkään lämpimään veteen.
Alä lotraa

Lisää resursseja saat kun googletat sanoilla ”säästä sähköä”,.

Vaasan Sähkö

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi Vaasan Sähkön palveluista ja politiikasta sekä sähkön hinnasta. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Kansaa kuunnellen

2005-04-03T13:14:00.000+03:00

Lumio on sitoutunut kuuntelemaan vaasalaisia
Valtion korkein virkamiesjohto sekä muun muassa suurten kaupunkien johtajat sanovat jatkossa sitoutuvansa kuuntelemaan kansalaisia päätöksenteossa. He allekirjoittivat hallinnon yhteiset periaatteet kansalaisten kuulemiseen 30.3. 2005

Periaatteissa korostetaan virkamiesten sitoutumista kansalaisten kuulemiseen, avoimuutta, selkeyttä ja kuulemisen kattavuutta. Kuulemiseen on myös varattava riittävästi aikaa ja se on tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta kansalaisten mielipiteitä voi hyödyntää valmistelussa. Kuulemisen onnistumista on myös seurattava ja arvioitava. Periaatteen on allekirjoittanut mm. Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio.

Kuuleminen
Kuuleminen ei voi olla vain yleisötilaisuuksien järjestämistä ennakolta laadittujen periaatteiden mukaan niin kuin tapahtui kasarmialueen tulevaisuutta koskevan kuulemisen kohdalla. Sinänsä tietysti arvokasta että kuuleminen järjestettiin.

Nyt odotetaan milloin kaupunginjohtaja Markku Lumio ilmoittaa, että kansalaisilla on mahdollisuus tavata häntä parin tunnin ajan tiettynä- tai tiettyinä päivinä kuukaudessa. Tietenkään pelkkä tapaaminen ei riitä, vaan keskustelujen sisältö, silloin kun se koskee yleisiä asioita, on myös dokumentoitava ja julkaistava esimerkiksi kaupunginnettisivuilla.
Näin kansalaiset voivat kontrolloida että virkamiesjohto myös heitä kuulee.

Jaakko Salo kaupungin painatuskeskuksesta tietysti ikuistaa kuulemiset digitaalillaan ja liittää ne kaupungin tiedottaja Hannele Salorannan kirjoittamaan juttuun. Demokratia pelaa? Sen näyttää aika. Tällaisia kansalaistapaamisia järjestettiin muistaakseni kaupunginjohtaja Martti Ursin aikana.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi keskustelualueelle. Olisitko Sinä halukas keskustelemaan nokikkain kaupungin virkamaieasjohdon kanssa?. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Tuoreita tuotteita

2005-04-01T07:04:00.000+03:00

Suoraan tuottajalta perheen ruokapöytään?

Miltä tuntuisi saada tuoretta kalaa suoraan kalastajalta perheen ruokapöytään tai lihaa, kananmunia, vihanneksia, juureksia, perunoita, marjoja, leipää ja hunajaa ilman välikäsiä? Hyvältä tietysti. Mutta mistä, kuinka ja millä hinnalla?

Idea on ainakin kalan kohdalla hautumassa kun nuori sundomilainen kalasataja miettii, miten idean voisi toteuttaa käytännössä. Yksi mahdollisuus olisi tulla Kalarantaan joka lauantai kello 10.00.

Hakusanoja: ”suoraan tuottajalta kuluttajalle”, lähiruoka, ruokarinki, ruokapiiri, suoramyynti, suoramyyntimarkkinat, ”suoraan maatilalta” ostorengas, ”finfood kauppakanava”, itsepoiminta, itsepoimintatilat, kotiteurastamo, kotisavustamo, kotileipomo

Mistään uudesta ja ainutlaatuisesta ajatuksesta ei ole kysymys. Jotkut vaasalaiset perheet ovat jo vuosia tehneet tinkisopimuksia alueen, lähinnä ruotsinkielisten, tuottajien kanssa. Asiasta on vain vaikeata saa tietoa. Jos tiedät jotain tinkisopimuksista, niin kerro niistä tämän sivun comments osiossa. 1990-luvun loppupuolella oli muotia perustaa ruokapiiri. Piirin perustajia yhdisti usein luomuideologia ja biodynaaminen ruoka. Ruokapiirien nykytilanteesta kirjoittajalla ei ole tietoa.

Tuoretta kalaa
Elämäntapaidealisti Tapio Osala perusti pari vuotta sitten hankkeen tuoreen kalan saamiseksi suoraan kalastajilta ruokapöytään. Ajatus vastapyydetyn kalan toimittamisesta vaasalaisille kuluttajalle ilman välikäsiä syntyi Osalan mielessä elokuussa 2003.

” Idea syntyi loppukesällä 2003 kun sain kutsun kahden sundomilaisen ammattikalastajan kalastusmatkalle Vaasan ulkosaaristoon, Rönnskärille. Kalastajien mielestä idea on hyvä ja he myyvät mielellään kalaa suoraan kuluttajalle. Suurin ongelma on kalastajan ja kuluttajan kohtaaminen. Kaikenlaista turhaa autoajelua tulisi välttää.”

Yksi Osalan ideoista on, että kalarinkiin kuuluvat saavat kännykkäänsä tiedon siitä, milloin kalastaja saapuu kalasatamaan tai muuhun yhdessä sovittuun paikkaan saaliinsa kanssa. Tämä on mahdollista toteuttaa joukkoviesteillä. Toki myös sähköpostin käyttäminen on mahdollista. Nykytekniikka mahdollistaa tiedon välittymisen myös muista tuotteista suoraan kännykkään kunhan joku vain perustaa ”poolin” eli sivuston, jonka kautta tiedot välittyvät.

Onko muuten kaikki Kalarannan ”luukut” vuokrattu? Voisivatko ne toimia tällaisina myyntipisteinä esim. joka lauantai?

Tapio Osala perustelee ideaansa varsin hyvillä argumenteilla:
1) Edistetään terveellisen luomuravinnon käyttöä
2) Turvataan uhanalaisen rannikkokalastajan ammatin säilymistä
3) hyvää ravintoa hieman edullisemmin samalla kun kalastaja saa hieman paremman hinnan (
4) kala vielä tuoreempana ruokapöytään
5) tietää varmasti mistä kala on peräisin

Raaka realismi
Ihmisiä on yritetty saada kiinnostumaan lähiruoasta kohta parikymmentä vuotta. Erilaisissa projekteissa on palanut rahaa uskomattomia summia. Joskus tuntuu siltä, että nämäkin hukkaan heitetyt rahat olisi voitu käyttää suoraan tukeen tuottajille. Maaseudun tuotteiden ja palveluiden myyntiluettelo Jussin Pussi ilmestyi useita vuosia keväisin noin 170 000 kappaleen painoksena. Vuonna 2004 Jussin Pussi ei enää ilmestynyt. Jussin Pussin verkkosivutkin sulkeutuvat 3.5.2004.

Jussin Pussissa oli parhaimmillaan n. 800 kohdetta maakunnittain jaoteltuina ja 250 tuotetta ja palvelua, numeroitu kartta, aihehakemisto ja maakuntahakemisto helpottamassa sopivan kohteen löytymistä. Kunkin yrittäjän ilmoituksessa oli tiedot yhteydenottoa varten ja tarkat ajo-ohjeet.

Idea ei vain toiminut. Ilmeisesti siksi, että konsepti koettiin liian hankalaksi. Tuotteet ja palvelut piti hakea joskus pitkänkin automatkan takaa. Automarketit ja entistä isommat ja edullisemmat kylmiöratkaisut, pakasteet ja jääkaappi-pakasteyhdistelmät jyräsivät idealismin. Vai olisiko syy yksinkertaisesti siinä, että pizzaketjut, mäkkärit ja einekset ovat opettaneet ostavan väen huonoille tavoille? Ruokaa ei enää osata tai viitsitä valmistaa tuoreista raaka-aineista. Tai miksi maksaa ruoasta ylimääräistä kun sen saa halvemmalla LIdlistä?

Vaikeuksista huolimatta organisoitu lähiruoan suoramyynti saattaa olla tulevaisuutta. Tapahtui se sitten sähköisesti tai vain ihmiskontaktien kautta tai näiden yhdistelmänä. Esimerkiksi Sundomissa toimii Hortansin kotiteurastamo, pieni leipomo ja böcklingiä varten kylästä löytyy useampiakin uuneja. Kyrönmaan alueella toimivat mm. Atilan ”Kyrön makkaraa” valmistava kotivalmistamo ja Joken Kebab. Lisäksi lähiympäristössä on useita pieniä leipomoita mm. Laihian Kotipulla. Nämä ja monet muut pitäisi vain yhdiostää saman ”sateenvarjon alle”.

Pieni googlettaminen tuo nopeasti suuren määrän resursseja aiheesta ja sen ympäriltä. Voit itse todeta tämän käyttämällä hyväksesi jutun yläosassa olevaa sanageneraattoria. Netistä löytyy myös valmiita toimintamalleja ja jopa sivuja, joissa on tilauslomakkeita, joiden idea on helppo kopioida jos kiinnostuneita löytyy.

Osalan idea
Linkki sisältää vanhentuneita tietoja:
Perusta ruokapiiri
Juvenes
Ruokapiirin perusteita
Ryhdytään yhdessä ostamaan
Itsepoimintatilat
Finfood Ruokakori
Maakuntien Parhaat
Idealismia?
Paras linkkikokoelma maaseudun asioihin

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi ruokapiireistä ja suoramyynnistä ja tinkisopimuksista. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Rafla Hesburgerille

2005-03-30T08:50:00.000+03:00

Mielikuva pizza- ja roskaruokakaupungista vahvistuu

Mielikuva Vaasasta pizzanpurijoiden, hampurilaisten jyrsijöiden ja kahvinkittaajien kotikaupunkina vain vahvistuu entisestään kun Burger-In Oy osti tiistaina 29.3 päivätyllä kaupalla ns. Raflan kiinteistön SPR:n suomalaiselta osastolta.

Toukokuun puolivälissä avattava uusi ”hampparipaikka” sijoittuu välittömästi Hartmannin talossa sijaitsevan ”Mäkkärin” viereen. Burger In OY:n toimitusjohtaja Aarne Ahon mukaan tämä on vain hyvä asia. ”Nyt asiakas voi valita jommankumman paikan”.

Tämä on todennäköisesti pelkkää kosmetiikkaa. Hesburgerin ainoana tavoitteena on pudottaa kilpailija pelistä, sillä Vaasan volyymi ei millään riitä kahdelle suurelle hampurilaisravintolalle.

Tilanne on McDonaldsin kohdalla vähintäänkin kinkkinen, varsinkin kun ravintolaketju luopui ajatuksesta rakentaa ”drive in” tyyppinen hampurilaispaikka Hietalahden urheilukentän paikoitusalueelle. Ennuste ei mäkkärille hyvää lupaa.

Roskaruokakaupunki
Mielikuva roskaruokakaupungista vain vahvistuu nyt tehdyn kaupan jälkeen kun City Marketin edessä sijaitsevaan pömpeliin tulee kevään kynnyksellä pizzeria. Vieraspaikkakuntalainen näkee Vaasan roskaruokakaupunkina, missä on Suomen kallein kahvi.

Mielikuva ei ole hääppöinen ”EU:n kulttuuripääkaupungiksi” profiloituvalle Vaasalle. Ehkä EU:n piiristä löytyy jokin toinen epiteetti, joka sopii paremmin Vaasalle?

Vaasaan pitää tässä tilanteessa saada kunnollinen pihvipaikka. Joko niin että se perustetaan jonkun nykyisen ravintolan tiloihin tai sitten kysymykseen tulee aivan uusi paikka. ”Tulevassa” kulttuuripääkaupungissä täytyy olla ainakin yksi gourmet-tasoinen ruokapaikka.

Ketjureaktio
Raflan kiinteistön siirtyminen Hesburgerille on vain osa torin välittömässä läheisyydessä meneillään olevaa ketjureaktiota. Hesburgerilta vapautuneisiin tiloihin avataan ruotsalaisen JC vaateketjun 11. myymälä Suomessa. JC on erikoitunut nuorisomuotiin, lähinnä farkkuihin.

Muita muutoksia ovat mm. Kaluste IN`n muuttaminen Vaasapuistikolle bibin tiloihin, bibin muuttaminen Kultakeramiikan tiloihin Hartmannin taloon jne. Katso alempana olevasta jutusta.

Aikaisempi ”juoru” siitä, että Jarmo Valtari avaisi pizzerian City-Marketin edessä olevassa kioskissa, ei ilmeisesti enää pidä paikkaansa.

Wasa Galleria
Waasa Galleria on nyt se kohde Vaasassa, mihin suuntautuu suurin mielenkiinto. Päivän kysymys kuuluu tietysti, menikö Waasa Gallerialta JC ohi suun, vai eikö JC:n tyyppinen vaatetusliike sovi lainkaan gallerian piirustuksiin. Ulkopuolisin silmin kun näyttää siltä, että Gallerian keskeinen tila on suunniteltu nimenomaan vaatetusliikettä varten. Aika näyttää.

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi Vaasasta roskaruokakaupunkina. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Nälkä

2005-03-28T13:54:00.000+03:00

Rakastetuin vaasalainen opettaja

Vateeni, Koppelo, Vektori – monet opettajat ovat saaneet osuvan köllinimen. Vaasalaisten opettajien joukossa on kuitenkin yksi ylitse muiden. Hän on Nälk eli kuvaamataidon opettaja ”Tanu” Tauno Manninen. Nälkä oli eläessään kaupungin rakastetuin pedagogi.

Nälkätaiteilija
Vaasalainen muistihirmu, Olavi Oksanen, muistelee Nälkää Vaasan Lyseon muistelmateoksessa ”Oi niitä aikoja” näin:
”Piirustuksenopettaja Tauno Manninen siirtyi eteläisimmiltä leveysasteilta Vaasan levyesasteelle vuonna 1934. Aluksi hän toimi kaksi vuotta Vaasan suomalaisen lyseon virkaatoimittavana piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana sekä vuodesta 1936 viran vakinaisena haltijana vuoteen 1952, jonka jälkeen hän oli vastaavassa virassa Vaasan tyttölyseossa eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1972 saakka.”

Päivätyönsä lisäksi Tanu ehti toimia useiden teattereiden, mm. Vaasan Työväenteatterin lavastajana ja Vaasan työväenopiston piirustuksen opettajana. Tämän lisäksi Tanu Manninen kuvitti mm- vaasalaisia joululehtiä ja muita tilapäisjulkaisuja.

Nälkä
Tanu oli ulkoiselta olemukseltaan pieni, jopa hintelä ja hänellä oli kuoppaiset kasvonpiirteet. Ilmeisesti juuri tästä syystä hän sai jo alkuaikoina haukkumanimen ”Nälkätaiteilija”, joka sitten aikojen saatossa liudentui Näläksi. Alun perin ilkeilyksi tarkoitettu nimi muuttui kunnianimeksi. Nälän vaimo, joka oli myös opettaja, kantoi tietysti korkonimeä Jano.

En enää tarkkaan muista milloin opin tuntemaan Tauno Jaakko Jalmari Mannisen, mutta arvelen sen tapahtuneen joskus 1960-luvun viimeisinä vuosina, jolloin hän oli vielä opettajan toimessaan. Tuttavuutemme kesti aina hänen kuolemaansa saakka. Meistä tuli ns. ”hyvänpäivän tuttuja”. Aina kun tapasimme, oli seurauksena pitkä keskustelutuokio, jopa vielä silloinkin kun Tanu ei enää jaksanut kunnolla kävellä, vaan oli liikkeellä polkupyöräänsä taluttaen. En tiedä on havainto oikea, mutta en nähnyt hänen koskaan ajavan polkupyörällä. Ehkä polkupyörä vastasi muiden rullaattoria.

Miltei jokainen keskustelumme koski vaasalaisuutta ja Vaasan historiaa nähtynä vaasalaisen taiteilijan silmin. Tanulla oli fantastinen muisti ja hän kertoili mielellään anekdootteja, joskus jopa pikkuhävyttömiä, vaasalaisen taiteilijayhteisön elämästä. Tanun puheesta välittyi kuva, että vielä 1960-luvun alussa vaasalainen taiteilijayhteisö oli verrattain tiivis. Yhteisön sisällä järjestettiin säännöllisesti juhlia ja inspiroituja tilaisuuksia, joiden aiheena saattoi olla vaikkapa ”itämainen budoaari”.

Tilaisuudet lavastettiin useimmiten Kauppapuistikolla nykyisen Citymarketin tontilla sijainneeseen Nyblinin valokuvaamon ateljeeriin. Muutaman kerran Tanu näytti valokuluvia näistä tilaisuuksista. En mene nyt vuosikymmenten jälkeen vannomaan, mutta olin tunnistavani valokuvista ainakin Tanun, Saimi Alapotin, Einari Uusikylän, Veikko Takalan. Joskus kuvassa oli mukana myös ateljeerin isäntä, valokuvaajamestari Eskil Eklund, joka itsekin maalasi.

Kakkii rakastivat Tanua
Toinen leimallinen piirre näille katutapaamisille oli se, että ne keskeytettiin lukemattomia kertoja. Lähes aina keskeyttäjänä oli varttuneempi, mutta joskus myös nuorehko vaasalainen nainen, joka halusi vain sanoa jotain ystävällistä Tanulle. Näissä kohtaamisissa vallitsi lämmin ja aurinkoinen henki. Näki selvästi että Tatu oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen nuoreen vaasalaisen koulutyttöön. Hämmästyttävintä tässä oli se, että Tanu myös tunsi ja muisti useimmat häntä tervehtimään tulleet ja luonnehti aina ”tyttöjä” jollakin ystävällisellä lauseella heidän poistuttuaan.

Tanun mukana poistui Vaasasta jotain hyvin oleellista, persoona, josta voidaan sanoa, että ”kaikki rakastivat Tanua".Manninen kuoli 25.5.2002

Toki Vaasassa on vaikuttanut ja vaikuttaa lukuisia muitakin opettajapersoonallisuuksia, jotka kantavat korko- ja köllinimensä kunnialla tai hammasta purren. Kaikista heistä olisi mukava kuulla lisää.

Linkit
Lysen vuosikirja 2002-2003
Nälkä 90 vuotta

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä muistosi Tanusta ja kerro myös muistamistasi opettajien lempinimistä. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Sportin fanit

2005-03-26T07:46:00.000+02:00

Fanit saavat huutia nettifoorumilla

”Näin painajaisunta, että olin joutunut linja-autoon
Sportin fanien kanssa matkalla Kokkolaan”

Sportin fanit ovat ääliöitä
Suomi24 keskustelualueella puidaan Sportin fanien käyttätymistä:
” Olin seuraamassa tiistai-iltana (15.3.2005) Kokkolan jäähallissa Hermeksen ja Sportin välistä play off-ottelua, jossa Sportin fanit osoittivat idioottimaisuutensa. Sinänsä on hyvä, että omaa joukkuetta kannatetaan raivokkaasti ja tosi hyvä, että viitsitään lähteä vieraspaikkakunnalle seuraamaan omien edesottamuksia, mutta vaasalaisilta ovat käytöstavat todellakin hukassa”

Suomi24
Sportin fanit kotisivu
Sportfanit foorumi
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä mielipiteesi Sportin Fanien käyttäytymisestä. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Leif Färding

2005-03-26T06:59:00.000+02:00

Kaksikymmentäyksi vuotta Lefan kuolemasta

"Me olemme niitä ihmisiä,
joista te varoititte meitä"

En tiedä onko lause Leif Färdingin itsensä keksimä, mutta lausetta hän toisti useasti 60-luvun ja 70-luvun yleisötilaisuuksissa. Lefa nautti hätkähdyttämisestä. Tämän periaatteen hän vei loppuun saakka. Leif Färding löytyi Gerbystä Stårbergetin metsästä jäätyneenä huhtikuussa 1984. Vainaja otsalla oli sammunut kynttilä. Lefa oli asettunut hangelle omasta tahdostaan.

Erilainen poika
En kuulunut Lefan läheisiin tuttaviin, mutta vaasalaisena tiemme risteilivät usein. Muutaman kerran istuin hänen kanssaan kaljalla Birrassa ja kerran hän vieraili luonani. Asuimme myös Helsingissä samaan aikaan ja tapsimme sattumoisin muutaman kerran. Leif kiinnosti minua persoonana ja nyt vuosikymmeniä jälkeenpäin huomaan, että olen tehnyt hänestä muutamia tarkkoja havaintoja.

Leifin varsinainen hovi koostui vaasalaisista nuorukaisista Reima Luukkanen, Hannu Koivisto ja Bosse Viitanen. Jos aivan oikein muistan, niin samassa seurassa nähtiin myös Ilmari Valkama ja Ari Holtti. Poikien kantapaikka oli vanha ”Birra” Kauppapuistikolla. Tämän lisäksi pojilla oli jonkinlainen kämppä Korsholmanpuistikolla. Muita kokoontumispaikkoja oli ainakin kaupunginkirjaston kellarissa ollut loukko.
Lefa taisi myös käydä kirjaston toisessa kerroksessa sijainneessa ”Psyke”-kirjastossa. Kysymyksessä lienee ollut Vaasan Teosofisen yhdistyksen yksityinen kirjasto ja kokoushuone.

Lefa kiinnitti huomiota jo ulkonäöllään. Hän oli langanlaiha. Ryhti oli veltto ja tavaramerkiksi kohosivat samettihousut, liian suuri villapaita sekä ylipitkä kaulaliina. Itse asiassa kysymyksessä olivat boheemin yleisimmät tunnusmerkit. Lefalla oli myös 60-luvun tyyliin ”enkelinhiukset”. Lefan ääni oli ohut, venyttelevä ja nasaaliin vivahtava. Näiden lisäksi nuoren miehen habitukseen kuului kirjanippu, jota hän kanniskeli kaikkialla mukanaan.

Pääsin pariin otteeseen kurkistamaan nipun sisältöä. Kirjoja tai kirjailijoita olivat ainakin Timo K. Mukka, Herman Hesse, George Iwanowitsch Gurdjeff, Krisnamurti, Lobsang Rampa (Kolmas silmä) ja Aldous Huxley (Sääli uutta sukupolvea). Näistä varsinkin Huxley tuntui kiinnostavan Leiffiä kovasti. Huxleyssä Lefaa kiinnosti erityisesti kirjailijan vapaamielinen käsitys kemiallisista mielenmuuttajista. Paikallinen urbaani legenda kertookin, että Lefa ehti nuoruudessaan kokeilla myös erivärisiä pillereitä.

Tämä jälkimmäinen piirre tuli esille eräänä sunnuntai iltapäivänä Vaasan kaupunginkirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa (aihetta en enää muista) kun Lefa ilmoitti olevansa kaupungin ensimmäinen ja ainoa mods. Käsite oli kaikille läsnä olijoille tuntematon ja keskustelussa mukana ollut Jorma Ojaharju epäili, että Lefa on ottanut vääränvärisen pillerin. Pillereitä tai ei, mutta se tuli henkilökohtaisestikin todistettua, että Lefa pössäytteli hasista, jos vain siihen oli tilaisuus.

Helsingissä
Muutimme Helsinkiin samana päivä kuusikymmenluvun lopussa toisistamme tietämättä. Tapasimme sattumoisin Vanhan Kellarin rappusilla. Leif sanoi muuttaneensa Helsinkiin, koska halusi runoilijaksi. Lefa saavutti aseman ”Vanhan” kantapöydissä vain muutamassa päivässä. Pian vakiintuneeseen pöytäseurueeseen kuuluivat ainakin Kalevi Seilonen, Pekka Antti Aunus Kejonen, Leo Lindsten, Ahti Susiluoto, Ahti Lavonen ja hänen vaimonsa. Joskus pöytäseurueessa nähtiin myös dandymaisesti pukeutunut Hans Selo ja Jorma Ojaharju sekä tuntemattomaksi jäänyt vaalea Leena. Joskus myös Carolus Enckell ja J.O. Mallander. Muutaman kerran pöytäseurueessa nähtiin myös tummahiuksinen kiltti opiskelijatyttö, josta tuli Lefan vaimo.

Minä en pöytään koskaan istunut, sillä minua kiinnosti siihen aikaan eräs Ylioppilasteatterin näyttelijätär, joka sittemmin saavutti mainetta aikansa radikaalina. Suhteesta ei kuitenkaan sen valmiimpaa tullut.

Myöhemmin Lefa siirtyi arvolleen paremmin sopivaan Kosmokseen, minne aikaisemmin oli siirtynyt myös Jorma Ojaharju. Kosmoksesta tihkuin aina silloin tällöin anekdootteja ”Vanhalle”. Yksi niistää kertoo, että saatuaan uuden kirjansa lämpimäiskappaleen Lefa kiiruhti Kosmokseen ja kertoi läsnäolijoille, että ”Oikeastaan minua ei tunneta runoilija Suomessa lainkaan, mutta Tiibetissä sitäkin paremmin.”

Useimmiten vain tervehdimme kun kohtasimme, mutta emme jääneet juttelemaan. Kerran tapasimme Kirkkokadulla. Lefalla oli kainalossaan paksu nippu anarkistisia lehtiä, joissa oli hänen kirjoituksiaan. Lehdet oli painettu saman kadun varrella sijainneessa ”Tricontin” painossa. Osoite oli muistaakseni Kirkkokatu 2. Koska oli lämmin kevätpäivä, Lefa houkutteli minut läheisessä Pohjoisrannassa sijainneen laivan, Eilan, kannelle ottamaan aurinkoa. Vietimme päivän laiskasti keskustellen. Se olikin viimeinen kerta kun näin Lefan ennen kuin sitten Vaasassa 80-luvun alussa. Vuosi lienee ollut 1971 tai -72.

Takaisin Vaasaan
Lefa palasi takaisin Vaasaan joskus 1980-luvun alkuvuosina niin kuin minäkin. Mies oli täysin muuttunut ja tuleva kohtalo oli aavistettavissa. Lefa pukeutui huomiota herättävän konservatiivisesti. Varsinkin kylmään aikaan hänelle oli vaalean keltaruskea pitkä takki, siistit housut ja jalkineet ja päässä turkislakki, jonka mallia kutsutaan kansan suussa ”elefantinvituksi”. Asua täydensi ohut kävelykeppi, jolla Leif miekkaili joskus yksikseen jopa kauppatorilla. Muutama kaupunkilainen sai myös maistaa kepistä jos joutui pahana päivä Lefan maalitauluksi.

Tämän ajanjakson aikana keskustelin yhden ainoan kerran Lefan kanssa. Keskustelu oli lyhyt ja jätti oudon tunteen.. Lefa sanoi jotain sellaista, että näytelmä loppuu pian ja esirippu sulkeutuu, mutta aplodeja ei vain kuulu.. Aavistin että kysymyksessä on jonkinlainen käännekohta, niin kuin sitten olikin.

Hippisukupolven runoilijaksi sanottu Leif Färding (1951-1984) ehti liki kolmetoista vuotta kestäneen uransa aikana julkaista neljä kokoelmaa, viides ja kuudes ilmestyivät postuumina. Esikoiskokoelma, Maailmaa minä rakastan ilmestyi 1971. Luominen 1972, Olen onnen poika 1973, Levoton oksa, keinuva sydän 1977, Ihan kuin ihminen kuuntelisi 1984.

Leif Färding syntyi Gävlessä Ruotsissa 21.5. 51. Hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 23.11. 83. Stårbergetin metsästä hänet löydettiin seuraavan vuoden keväällä. Lokakuun 11.päivänä 2001 Stårbergetin metsikköön johtava polku kastettiin Leif Färdigin poluksi.

Valitettavasti en voi elämäkertakirjureille tarjota tämän enempää. Liitän tähän löytämiäni linkkejä Leif Färdingin elämästä.

Linkkejä:

Leif Färding was a good man
Leif
Leif Färding ja Ilpo Tiihonen
Vanha toveri kirjoittaa
Leif Färdiginpolku

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaan alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä oma viestisi Lefasta. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.

Varastotilaa

2005-03-24T07:08:00.000+02:00

Mitä tehdä kun säilytystila loppuu?
Vaasasta ilmeisesti puuttuu yritys, joka tarjoaa lämmintä varastotilaa esimerkiksi koti-irtaimiston varastoimiseen. Olisiko Kruunumakasiinista tällaiseksi varastotilaksi? Esim. minulla on rompetta, jota en koskaan käytä, mutta en henno poiskaan heittää.

Lapset lähtevät maailmalle ja vanhemmat muuttavat pienenpään asuntoon. Pian huomataan että rakkaille huonekaluille, jotka on säästetty lapsille, ei löydy edullista lämmintä varastotilaa. Tai perhe muuttaa ulkomaille pariksi vuodeksi ja haluaa vuokrata kotimaassa olevan asunnon kalustamattomana. Koti-irtaimistolle vain ei löydy säilytystilaa.

Näitä variaatioita on satoja. Joskus voi olla tarve säilyttää talven yli vain autonrenkaat tai suksiboxi. Joskus äänilevy, cd- tai kirjakokoelma paisuu aivan liian isoksi. Ongelma tulee helposti eteen 1990-luvulla rakennetuissa asunnoissa, missä ei enää ole perinteistä vintti ja kellaritilaa. Mikä siis neuvoksi?

Vaasasta tiedän sen verran, että Maasillan takana oleva Lytzin rengasliike säilyttää kohtuu hintaan autonrenkaat sesonki kerrallaan. Muusta vastaavasta vaasalaisesta palvelusta en tiedä.

Pieni googlettaminen sanoilla varastotilaa, varastointia, säilytystilaa, varasto, itsepalveluvarasto, kotivarasto, minivarasto, omavarasto, varavarasto, lämmintä varastotilaa, tuo asiaan kummasti lisävalaistusta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat varastotilaa tarjoavat palvelut jo varsin kehittyneitä. Parhaimmat palvelut kertovat netissä laajasti ja monipuolisesti palveluistaan sekä antavat ymmärrettäviä vinkkejä tilaa tarvitseville.

Tässä pari nyrkkisääntöä: Ford Taunus pakettiautoon mahtuvat tavarat mahtuvat 3:n neliömetrin varastotilaan tiiviisti pakattuna tai kahden huoneen ja keittiön tavarat mahtuvat pohjapinta-alaltaan 3-4:n neliömetrin varastotilaan. Vastaavasti 4h ja keittiön koti-irtaimisto mahtuu pohjapinta-alaltaan 6-10 neliömetrin tilaan.

Pieni lista säilytettävistä tavaroista
Urheilu- ja vapaa-ajan välineet
Suksiboksit
Huonekalut
Autonrenkaat
Polkupyörät
Kirjanpitoaineiston säilytys
Kausituotteet
Mainosmateriaali
Konttoritarvikkeet
Työkalut

Tutki konseptia:

Itsepalveluvarastot
Varastotilaa
Bunkkeri.fi (autot)

”vaasalaisia sivusto” haluaa palvella vaasalaisia yhteistyössä vaasalaisten kanssa. Jätä kommenttiosuuteen tiedot tietämistäsi vaasalaiista palveluista tai kohtuullisen ajomatkan päässä olevistä palveluista. Jätä myös kommenttisi jutusta.

Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaan alapuolella olevaa comments linkkiä ja jätä anonyymiviesti tai viesti omalla nimelläsi. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.